Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Sooynaɓo heɓtotaako cukalel nde jibinaa so wonaa nde wuuri ñalawma timmuɗo walla so heewii balɗe jeegom. Hono ooɗoo sooynaɓo addata ɗum ko ko usteeki biige boɗeeje etee, ina wona e cukalel fotde balɗe joy walla jeegom. Ooɗoo sooynaɓo, ko sooynaɓo mo liggorgel ƴiiƴam mo alaa tanaa walla mo wonaa ñawu. Ɗo mbaadi cukalel alaa faayoore, kuudi ndii waylotaako, kaaye ɗee ina oolɗa.

Heeñere ndee e ɗaamol ngol ɓuutataa. Ina ɓeydoo e biige boɗeeje ɗee ender pirle mum hono binne binne tawa saabii ɗum ko usteeki biige ɗee. 

Geɗe kaantare baɗeteeɗe e cukalon ndewon e nder janngirɗe ko tiitoonde ñalawma hirjino, ñalnde 15 lewru saawiyee 2015 baɗaaɗo to Duɗal Limaam Hadraani nder leegal Mendees to ElMina Nuwaasot. Waɗi hirjinoo ngoo ko Dental Juɓɓule Muritaninaaje ngam Nehdi, tonngirteende COMEDUC e gardagol Siidi Wul Budiid e cukko mum Ahmed Saalem wul Buh.  

Ndeen ko paltoor woyetenoo e binndital hee, jooni ko dummbugol e kulɓingol.  E wiyde jaaynde Le Terroir, hannde, “to daande maayo too, tuggi Rooso haa wiyan maa Xaabu, ƴaaqan maa Teekaan, Ganni, Daarel Barka, Ɓoggee, Baabaaɓe, Haayre Mbaara, Mbaañ, Kayhayɗi, Likseyba, Mbuut, Jowol, Magaama, Sehilbaabi, e goɗɗe ɗe en limtaani, alaa ñalawma ɓennata tawa polis 

Ñawu jabet so duumiima e ɓalndu ina jibina caɗeele keeɗe so tawii ngu aynaaka. Ɓooygol suukara e nder ƴiiƴam ñawɗo oo ina waɗa rewameeji e denndaagal terɗe ɓanndu nduu. Tawde noon wonii ñawu jabet nguu sellataa, rewameeji ñawu nguu kaɓtortee tan ko e tewaade. Reenaade  won e ñameele, kadi nehde hoore mum e won e fannu nguurndam, mbele suukara balndu nduu ina hakindoo. So suukara oo reenaaka, o jibinta ko ñawbuuli goɗɗi.  Ina  jeyaa e ɗiin ñawbuuli ɗiiɗoo ɗi njogor-mi limtude.

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

Kala ko meeɗaa yiyeede, maa yiye, so fenaande  sañii geese.  Jamma 23 saawiyee jofi 24 saawiyee 2015, huunde haawniinde waɗii to kazoo Nuwaasoot : salafiyuun en dummbanooɓe koni gardeeɓe ɗiɗo, mbiyi so yimɓe mum en timminɓe ko taƴananoo e kasoo ngoppaaka, ko warooɓe gardeeɓe ɓee.

Biraam Abeid e Barahiim wum Ramdaan jeyaaɓe e fedde IRA, kam e Jibi Soh hooreejo Kawtal ngam Ƴellitaare ñawaama kasoo duuɓi ɗiɗi. Ñaawoore ndee yani ko ñalnde 15 saawiyee 2015.

NGUURNDAM SAMMBA GATA BAH

Ballifiiɗo ndeeɗoo deftere nde njogi-ɗon e juuɗe mon, wiyetee ko Sammba Gata Bah to Kayhayɗi. O jibinaa ko e hitaande 1939 to Tiisiksa (Diiwaan Taagaant / Muritani).

1. DUƊE ƊE O JANNGI

• 1948 - 1949 : o naati Duɗe leslese to Kayhayɗi.
• 1957 - 1958 : o yahi Liisee Teknik Moris Defafos to Ndakaaru.
• 1958 - 1959 : o fayti Duɗal keblowal safrooɓe to NDar.
• 1962 - 1964 : o naati e Duɗal karallaagal Ɗanningol oppirteeɓe to Farayse.
• 1972 - 1974 : o naati e Duɗal keblowal safrooɓe Dowla to Nuwaasoot.

Addata ɓuuɓri ko gilɗi ɗeppi debbi, biyeteeɗi “bilarsi”. Ko ɗi gilɗi ɗi njogarameeje ceertuɗi, firti ko ɗi baɗɗi debbi e gori, ɗi nguurata ko e yuɓɓo ƴiiƴam.

Eddaaji majji ko nay : Ɓuuɓri ƴiiƴewal : kañum ñawnata ko cate coofe e njogoram; - Ɓuuɓri Mansoni : kañum ñawnata ko tektekol, heeñere e ɗaamol; - Ɓuuɓri Saponikoom : 

Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi...». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.