Hol ko dartini gartugol mooliiɓe?

0
738

“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.” 

E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde

“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.” 

E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde

«siifɓe ngal ɓe maa ndarano gartirgol juɓɓinangol e dow hormaade neɗɗaagu maɓɓe e kisal maɓɓe».

Ɗum noon ina ɗaɓɓunoo e maɓɓe « tafde weeyo kisal, kisal ɓalli maɓɓe e kisal to bannge kaɓirɗe e dañal e deeƴnude hakkillaaji maɓɓe, mbele HCR e pelle aadeyankooje goɗɗe ɗe ina mbaawa waɗde golle mum en no haanirta nii. Ko heewi e artunooɓe ɓe haa hannde keɓaani karte mum en dentitee».

Ina wiyanoo e nanondiral he wonde «so ɓe ngartii, ma ɓe keɓtu denndaangal hakkeeji maɓɓe ɓiyleydiyaagal. Kono noon ngaal ɓiyleydiyaagal artuɓe ɓe ina jokki e yaɓɓeede e waasde hormeede».

E wiyde makko kanko Mammadu Wan, “artiraaɓe ɓe cuwaa tawo heɓtude hakkeeji mum en. Huunde e foksineeruuji, ko ina wona jannginooɓe 70 noddanooma to Muritani ngam ƴettitde golle, kono njoɓdi maɓɓe tolninaa ko e njoɓɗeele 1989. Ɓe njaggiraaka no foksineeruuji laamu nii : ɓe liggortoo ko kasdi, tee ɓe njoɓetaake hakke maɓɓe.»

« Gaa gaa caɗeele jaŋde e cellal, hafeere leydi ina lutti tawo. E wiyde Wan, hafeere leydi nde ina jeyaa e ko addunoo taccingol. Hol no paaraten yimɓe ngartiree e gure mum en, ndonka no njooɗorii ? Ko ɗum woni ngonka artiraaɓe ɓe hannde. »

«Yeru to wuro Fada : joom en wuro ɓe ngartiraama, kono keɓtaani nokku mum en. Woɗɓe nana ɗoon njooɗii e leyɗe maɓɓe ».

Ardiiɓe pelle mooliiɓe ɓe to Senegaal, yuɓɓinɓe yeewtere jaaynde ñalnde 18 suwee to joɗnde Raddho (feede daraniinde jojjanɗe aadee to Senegaal, nde Aliyuun Tiin ardii), mberliima eeraango feewde e Muritaninaaɓe e winndere nde e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee mbele eɓe mballa ɓe waawnude siifnooɓe nanondiral kootol maɓɓe ngam ɗooftoo ko ciifnoo ko.

E wiyde maɓɓe, fotde 12 000 mooliiɗo nani padi ko ɓooyi, tee Hcr ina pari artirde ɗum en : ɗoo noon ɓe ɓuri yooɓtoraade leeltugol (walla kaaytugol ?) ko laamu Abdel Asiis. Ɓe mbiyi sikkeeji puɗɗiima naatde mbele laamu Muritani yiɗaani dartinde gartugol ngol. Ɓe teeŋtiniri ɗum wiyde wonde batu 14ɓu hakkunde banngeeji tati ɗi ina fotnoo  jooɗaade ko ɓooyi, kono roŋkaama yo jooɗo. Tee laamu Muritani dirtinii walla firtii batuuji potnooɗi jooɗaade kala. Ɓe ñiŋii no feewi ko laamu Muritani waasi ɗooftaade nanondire 2007 ɗee ko.

Ñalnde 18 suwee Rajo Farayse naamniima jooɗaniiɗo Hcr e diiwaan Afrik hirnaange o ko fayti e ɗuum. Oon ne ko ɗumɗoo haali : « ko ina wona duuɓi ɗiɗi hedde 20 000 neɗɗo mbaawii hootde cuuɗi mum en. E min ɗamininoo joofnude golle ɗe hikka, kono tan ɗe leeltinaama walla nii mbiyen ndartinaama. Kono tan miɗo waawi wiyde on wonde min kaaldii e laamu Muritani, mbele golle ɗe ina ɓamtee. Fotde 8 000 haa 10 000 ina njiɗi hootde.»

Nde o naamnaa hol ko saabii laamu Muritani ina woppa 20 000 ngarta, salanoo ɗum 8000 ɓe ? O jaabii : « A min kaawaa ɗum minen e koye amen, sibu golle ɗe ina njahatnoo no moƴƴi, min tinaani haa dartinaa teɓ, tee alaa fof hujja rokkaa.»

«Mooliiɓe to Mali ɓee ne ina tolnoo e 10 000 neɗɗo. Fotde 80% e maɓɓe (8 000) neɗɗo ina njiɗi hootde. Ɓeen noon haala mum e suwaa tawo boom, haale». Mbar ina jogori ?

Eɗen ciftina tan, fellitnoo gartugol mooliiɓe ko laamu Siidi wul Seek Abdallaahi, lebbi ɗiɗi caggal nde laamii. Ko e laamu makko ɓe puɗɗii artireede. Tuugnorɗe keewɗe ina potnoo siyneede mbele artuɓe ɓe ina keɓta denndaangal hakkeeji mum en, tawi ko tuugnorɗe biɗtaaɗe, juumtuɗe, ɗe ngonaa peeje gumɗo. Kono e ooɗoo sahaa eɗen mbaawi wiyde wonde fof bonii, hay so tawii noon mooliiɓe ɓe njokkii e artireede caggal nde koninkooɓe ɓe mbaɗi kuudetaa. Kono hay ɗum ne dartiima.

Bookara Aamadu Bah