Ɓuri sutura heewde mborosaaji

0
677

Cikku-ɗon noon, alaa ko ɓuri taarorde walla sutura heewde mboros ? So neɗɗo naamndiima ngalɗoo naamnal, eɗen njenanaa yimɓe fof njaabotoo ko « hol ko naamndii ɗum ne ? Ɗum kay sikke alaa heen ! »… Iwee e ɗuum hannde! Sibu ina woodi ko ɓuri ɗuum heewde mborosaaji e ñoŋkoto, tee, so wontiino ko ciftol, hay gooto yiytataa ! Waɗi ɗum, oon nokku ɓurɗo sutura heewde mboros, ko huunde horsunde, nde rewɓe korsini no feewi. Ndeen huunde ko saakuuji rewɓe

Cikku-ɗon noon, alaa ko ɓuri taarorde walla sutura heewde mboros ? So neɗɗo naamndiima ngalɗoo naamnal, eɗen njenanaa yimɓe fof njaabotoo ko « hol ko naamndii ɗum ne ? Ɗum kay sikke alaa heen ! »… Iwee e ɗuum hannde! Sibu ina woodi ko ɓuri ɗuum heewde mborosaaji e ñoŋkoto, tee, so wontiino ko ciftol, hay gooto yiytataa ! Waɗi ɗum, oon nokku ɓurɗo sutura heewde mboros, ko huunde horsunde, nde rewɓe korsini no feewi. Ndeen huunde ko saakuuji rewɓe

mbeelnotoo ɗii ! Ko anndiraa « sakaamen » koo (« sac à main ») woni saak juuɗe.

Wonaa enen kaali, ko wiɗtooɓe kadi kaali ɗum ! Ngoon wiɗto wiyi ko « saakuuji juuɗe ina ɓura jooɗorde sutura heewde mborosaaji ! », tee wonaa sutura fof, sibu ɓe mbiyi ko suturaaji denndaaɗi (toilettes publiques) ; sibu ina gasa tawa suturaaji keeriiɗi ɗii, nde wonde ina toppitaa, ina gasa tawa ina laaɓi.

Hol ko woni e nder saakuuji rewɓe? Alaa fof ko ɓe mbaɗataa heen ! Gila e kaayitaaji, haa e telefoŋaaji, coktirɗe, … denndaangal ngeɗon katojinteekon. Ko e nder koon ngeɗon noon ñoŋkoto oo naatata walla takkotoo, mborosaaji ɗii cuuɗotoo, e wiyde wiɗto ngoo. Bakteriiji taweteeɗi heen ɗii, ɓuri heewde e gonooji e hawngooji jooɗorde sutura ! « heen sahaaji, keeweendi majji ina waawi bonde e cellal aadee ». wiɗto ngoo wiyi ko joyaɓal saakuuji ɗii. Ɓe njahii, kamɓe wiɗtooɓe ɓee, haa ɓe ƴeewi geɗe ɓurɗe waawde roondaade mborosaaji ɗii, ɓe tawi ko « kerem juuɗe », e lallitorɗe « cosmétiques» ekn…

Ɓe mbiyi kadi ɓuri fof waawde roondaade mborosaaji ɗii, ko saakuuji ɓurɗi horsineede ɗii, so saakuuji guri, nde tawnoo ɗi keewaani wuppeede. Kala ko memi ɗi, boowal walla nder, takkoto e majji. Jooni noon, hol feere majjum? Wiyde yo rewɓe ngoppu saakuuji mum en ? Alaa ! Feere majjum saɗtiraani noon fof. Tewaare seeɗa ina waawi wallitde e ñawndude ɗuum : sahaa e sahaa kala yo ɗi poppirte geɗe laaɓɓinooje, nder e boowal kala, kaakel kaalel. Joomum kadi waɗta hakkille e ɗo joɗɗinta saak mum, reenoo joɗɗinde e leydi walla e nokku mo senaaki no feewi.


Ƴoogirde : maxisciences.com