O heɓii 55,68% daande. Mo o yahdunoo daawal ɗiɗmal oo, hono Monsef Marsuuki, gardinooɗo leydi ndii e daawal ɓennungal ngal, heɓi kañum ko 44,32%. Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde o fooli mo ko to woɗɗi, ko njomu ngu alaa guli. Heddii ko juɓɓule woote ɗee laawɗina ɗum. Monsef Marsuki noon fadaani ɗum sibu noddii Esebsi duwaniima ɗum.

Subaka hannde, 22 lewru noowammbere 2014, Horirde falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina (IDEN d’ElMina) dawri ko pittugol nokku mum. Ɗum noon ko ngam nootaade e eeraango ummorinoongo e to ɓuri doowde e ardorde njuɓɓudi laamu leydi Muritani sabu teskaade wonde tunwugol wuro laamorgo leydi ndii hono Nuwaasot diwtii aada. Ɗo njahru-ɗaa fof tawataa ko jinɗe ena tullinii gila e tekke maayɗe,

Daartol kowhowo denndangal rewooɓe Alla hay ko wonaa lislaamiyaŋkooɓe tan. Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. Naniraama, Wahab Bun Man-mbahi : hono kanko Ibrahiim, ko o ɓii Taarek, ɓiyum Naamuura, 

So maayo heewii, deeƴat, ganndo moolanaaɗo sankiima. O wiyetee ko Alexandre Grothendieck (Aleksandere Gorotenjek) ko ñalnde alkamiisa 13 noowammbar 2014 o sankii to Farayse. O wuurii duuɓi 86. O jaggiraa ko no wage mawɗo to bannge ganndal matematik, ɓurɗo mawnude e annduɓe matematik e nder duuɓi teemedere jawtuɗi ɗii, kono ina famɗi gannduɗo mo.

Ndeke FBI meeɗiino winndude Martin Luther King ngam etaade hulɓinde ɗum. Oon ɓataake yiytaa ko ko ɓooyaani koo. Yiyti mo ko ɓiɗtoowo gooto ine wiyee Bervely Gage, saakti mo e lowre internet jaaynde wiyeteende New York Times. Kanko ooɗoo debbo daartoowo, o wiyi « mi haawaama no feewi yiytude ɓataake oo fof, tawi alaa ko ittaa e mum hay huunde e nder kaayitaaji makko” (kaayitaaji neɗɗo goɗɗo mo o wiɗtatnoo geɗe mum, sirlu to Duttorɗe ngenndi). 

Laanel wiɗto Rosetaa e roboo (masiŋel baawngel gollinde hoore mum) Philæ (Rosetaa e Filaayee) juuriima dow hoodere laaci Curii (67P/Churioumov-Guérassimenko). Walla mbiyen Rosettaa joɗɗinii Filaayee dow hoodere laaci Curii. 

Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima  ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées) 

Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.

O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.” 

Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.

Cukaagu Saamori Tuure

Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula. 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.