Batuuji kisal Ndaakaaru e Nuwaasoot : “Jam laatotaako ɗoon ɗo jiiɓru Libi ñawndaaka”
E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde.
Mooftee kaalis mon !
« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale…
Pulaagu | Baaba Maal najii e Daawalel
Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa gooto teppaani golle ɗee.
Hooreejo leydi Tuunus wiyetee ko Beji Esebsi
O heɓii 55,68% daande. Mo o yahdunoo daawal ɗiɗmal oo, hono Monsef Marsuuki, gardinooɗo leydi ndii e daawal ɓennungal ngal, heɓi kañum ko 44,32%. Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde o fooli mo ko to woɗɗi, ko njomu ngu alaa guli. Heddii ko juɓɓule woote ɗee laawɗina ɗum. Monsef Marsuki noon fadaani ɗum sibu noddii Esebsi duwaniima ɗum.
IDEN ElMiina ne kay fittii nokku mum
Subaka hannde, 22 lewru noowammbere 2014, Horirde falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina (IDEN d’ElMina) dawri ko pittugol nokku mum. Ɗum noon ko ngam nootaade e eeraango ummorinoongo e to ɓuri doowde e ardorde njuɓɓudi laamu leydi Muritani sabu teskaade wonde tunwugol wuro laamorgo leydi ndii hono Nuwaasot diwtii aada. Ɗo njahru-ɗaa fof tawataa ko jinɗe ena tullinii gila e tekke maayɗe,
Diine : daartol Annabi Ibraahiima
Daartol kowhowo denndangal rewooɓe Alla hay ko wonaa lislaamiyaŋkooɓe tan. Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. Naniraama, Wahab Bun Man-mbahi : hono kanko Ibrahiim, ko o ɓii Taarek, ɓiyum Naamuura,
Ganndo moolanaaɗo sankiima
So maayo heewii, deeƴat, ganndo moolanaaɗo sankiima. O wiyetee ko Alexandre Grothendieck (Aleksandere Gorotenjek) ko ñalnde alkamiisa 13 noowammbar 2014 o sankii to Farayse. O wuurii duuɓi 86. O jaggiraa ko no wage mawɗo to bannge ganndal matematik, ɓurɗo mawnude e annduɓe matematik e nder duuɓi teemedere jawtuɗi ɗii, kono ina famɗi gannduɗo mo.
FBI e Martin Luther King
Ndeke FBI meeɗiino winndude Martin Luther King ngam etaade hulɓinde ɗum. Oon ɓataake yiytaa ko ko ɓooyaani koo. Yiyti mo ko ɓiɗtoowo gooto ine wiyee Bervely Gage, saakti mo e lowre internet jaaynde wiyeteende New York Times. Kanko ooɗoo debbo daartoowo, o wiyi « mi haawaama no feewi yiytude ɓataake oo fof, tawi alaa ko ittaa e mum hay huunde e nder kaayitaaji makko” (kaayitaaji neɗɗo goɗɗo mo o wiɗtatnoo geɗe mum, sirlu to Duttorɗe ngenndi).
Rosetaa e Filaayee e hoodere laaci Curii : Go’o aadee ina “juuroo” e...
Laanel wiɗto Rosetaa e roboo (masiŋel baawngel gollinde hoore mum) Philæ (Rosetaa e Filaayee) juuriima dow hoodere laaci Curii (67P/Churioumov-Guérassimenko). Walla mbiyen Rosettaa joɗɗinii Filaayee dow hoodere laaci Curii.
Jaŋde : kesum to El Miina
Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées)
Konngi kaŋŋe : “ko en sittee woya en”
Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.
O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.”
Saamori Tuure
Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.
Cukaagu Saamori Tuure
Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula.