Hitaande 30ɓiire FƁPM : Belaa

0
434

Kala mo dañi belaa weltoo. So hawri kadi ko e belaa mo Alla welaa, joom mum summba, sajoo, leewoo. Ñalnde 03 e ñalnde 04 lewru korse 2006, Fulɓe Muritani ndañii belaa mo njiɗnoo tawi kadi ko belaa mo Alla welaa, annebi Alla

horsini. Waɗde ndeen ɓe poɓɓii, ɓe ndiwii, ɓe ngamii, ɓe kubii kadi ɓe kuljinorii.

Rokki ɓe oon belaa ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e ardorde mum. Ñalnde heen yitere yiyii, nofru nanii, ɓernde jaɓɓiima weltaare. Fulɓe nootitiima e keewal, njaltidii e peewal, ndarodiima e caasal. Ɓe cinkii, ɓe cuɗii, ɓe peeñnini ŋariiji, ɓe ngubbiti ngaluuji Pinal ubbinooɗi haa Pulaagu jali haa serkiti sabu faamde ndeke wekkaano mehru. Hay so ena woodi ɓamtortooɓe Leñol, hay so ena woodi ngenndiyankooɓe « saloŋaaji » ɓuuɓɗi, hay so ena woodi leliiɓe, luliiɓe no janaale, ndeke ena woodi dadiiɓe, dariiɓe no jullaaje.

Leñol Fulɓe wayi ko no lekki nii. Kinɗe ɗe ko cate, Ɗemngal ngal ko fooɓre, Pinal ko ɗaɗi. Kala ko ummii e ɗaɗi, rewrata ko e fooɓre nde yettoyoo cate. Kala kadi ko ɓiraa e cate, reftata ko e fooɓre, nde wontoya fedannde ɗaɗi. Ɗum firti ko kala heen bannge walla tergal ŋakkungal, lekki ki wuurdataa no foti wuurdude, saka ki daña ko ki foti dañde.

 Ñalnde belaa Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, cate Nuwaasot fof ndillii, ndillidii e sahaa gooto. Pulaagu nootiima ñalnde heen, nootodiima e ñeeñal mawngal, ngal faayiida mum waɗtetee coccorgal haa e yontaaji garooji. Catal heen fof darnii yimɓe mum, tawi ko suɓaaɓe, labaaɓe, labaaɓe e nder keele ŋariiji. Catal heen fof hollirii geɗe mum maantiniiɗe, paayodinɗe to bannge pinal gila e moorol haa heɓi kadduki haa adan maa e kuutorɗe ganni Renndo Fulɓe. Catal heen fof kadi seppii haa aduna fof weltii e jaati.

 

Remooɓe ngardii, ngardini:

– sagata dadiiɗo, joom fetel, joom ooli, joom kufa e jemmbeŋ, joom newre niilaande. Ɗuum ko maandinde no leyɗeele men waalo keɓiranoo walla ndeeniranoo hanki. Ko ɗum addunoo: « ko ɓannde reeni ngesa Ceɗɗo ».

Joom jammbere: lewoowo. Ko joom jammbere adotoo e dunndu, lewa, waɗa ñakkeeje, duppa, fitta haa boowal dañee, rutto waɗana boowal ngal galle. Leɗɗe maamaaje heen fof keewaani soppeede. Ɗe keewi ko hoƴeede maa mbiyen duppeede.

Lewre ngesa waalo waɗetee ko gila nder ceeɗu walla demminaare, ko adii nde ilam naatata. So kawle mbeetoyii, yarkomaa duñii, ilam wonii e bippitde ko ɗoon woni ɗo golle joom njinndaangu e yahdiiɓe ngarata.

-Joom njinndaangu: jabboowo

-joom luwgal: luwoowo

-joom aawdi: gaawoowo

-joom mbekkudi : bekkoowo

-joom jalo: demoowo

-joom sakaade: coppittooɗo.

Sakkaade nafata ko soppitaade coɓoƴƴi ko adii nde ena remee walla caggal demal.

– joom lottundu, joom karba, joom ŋoŋaa e beywal : kiwoowo

-joom ngoobaan, joom laɓi, joom wafdu: coñoowo

– joom cengalal: doɓtoowo.

 Roɓtetee ko doɓaale (roɓaande). Ɗo doɓaale ɗe ndenndintee ɗo, wiyetee ko gerngal.

– joom gaccungol e ɓoggol: dimndoowo. Ko e gerngal, gawri (cammeeje walla butaali) nokketee, waɗee e gacculi, tiree. So gaccungol gawri tiraama, wontata ko lujol. Kala ko wonaa gawri so tiraama, wiyetee tan ko dimngal. Luji ɗi kadi ndimndee e bamɗi walla e gayi coweeji maa walla njolnee e laaɗe, nawtee wuro. So gawri ndi yettiima, ndi waɗee e sakeeji walla e paabi. So ɗum alaa ndi lappee haa ndi wonta ceeri, ndi waɗee e nder basi, kanaaje, bootuuji, beembe, paali, saakuuji walla e boloŋaaji.

Aynaaɓe

– gaynaako nayi, joom hudusuru, joom sumalle boloŋ walla bidoŋ

– aga baali, joom karta, tuuba caaya, paɗe taƴee-hulee, joom paftol dadol, joom jammbere:agagɓe ɓe ngari ko ena nafii ngafeeji, ena ndewnii dawnaaji.

– joom koloƴ: koloƴ noon heewi waɗireede ko baagal horde, loocol juutngol e ɓoggol. Ɓoggol ngol kadi heewaani diwde meetereeje tati, nde tawnoo koloƴ waɗanaaka ɓunndu, waɗanaa ko aabru walla hawal.

-joom ɓirdugal, karaŋ, joom daɗol, ɓiroowo

-jaɓɓorgal, -penndirgal ( hay so kaggu alaa ɗoon), – sumalle, -boloŋ, -burgal, -mbeɗu, – tummbude sippirde, – horde kosam, -taasa, -butel nebam sirme

Awooɓe : -Saakit, cambal, mbaal, -doolinnge, -denngere, -awƴal, -coorgal, -duyru, -jawlol, -gelme.

Maabuɓe : mahngo : -mbanndu, -fehre cuuraawi, -fehre lootorde, -guttu, – bulkel, -fayannde, -yulnde ( meltirde )

cañu : -wudere goro, -leppi, -ɓurtungal

Wayluɓe worɓe :

Ɓaleeri : -fetel, -kural, -gaawal, -denngere, -yeeɓru, -silaama, -jaasi, -laɓi, -ngoobaan, -tufirdi, -cañal, -gitte, -buyaade, -jammbere, -sakaade, -serem, -sowta, -jalo, -labangal, -alkabeere

Ndaneeri : -cakka, -ceen, -medda, -kootone: diiɓe e ŋeñemaaji, -jawe: kalkal e tunte

Rewɓe : moorol : -cettal, -korbu, -ƴiyal, -seedere, cokdi : -allaadu, -pempudi, -jaalumbeeje (giye walla meselle )

Lawɓe : Labbo labaaɗo, peƴƴuɗo wowru, furtini fowru

Maalaw (labbo gorworo )

kaɓirɗe: jammbere lawlawre, serem, sawta, ngorba

Geɗe ñeeñaaɗe : wowru, unugal, luwgal, lahal, tuntuleere, karaŋ, jooɗorde, bereteewal, golirgal.

Kalmbaan (labbo laana)

Kaɓirɗe : jammbere lawlawre, serem, sawta

Geɗe ñeeñaaɗe : laana, awƴal

Debbo labbo : -cakka uurka, ndowla, koɗi uurɗi, gowe, baata, cuuraawi, ɗaɗi uurɗi (ɗaɗi uurɗi ɓuri waawde huutoraade ɗum ko ɓesɗo walla jombaajo.

Sakkeeɓe : ñobba guri, ñoofta guri, wonaa foosiri ko arɗo

Gorko Sakke

Kaɓirɗe: alluwal, waata, laɓi, meselal, tufirdi, ɓaatane, gawde, lakunte, cekkiri, cawgu, muul, loocol muul, karlemme(naafige), buyaade, kafa, naakaade, kelloori.

Geɗe ñeeñaaɗe: mukke, bot, taƴee-hulee, deymaat, balluuje, sikaare, makatuumru, wana, kufa, jemmbeŋ, ɓerɓerol, daɓɓungol, fannuuji gaalo, sasa, dannga, kalbe, jaaɓirɗe.

Debbo Sakke

moorol: cettal, allaadu lella

cokdi: haɓɓere jaalumbeeje walla haɓɓere meselle, pempudi

tuppo: giye, meselle, pempudi. 

Njaay Saydu Aamadu