Nguurndam Fooyre Ɓamtaare

0
436
53-site.jpg

Teemedere !

Fooyre Ɓamtaare tonngoode teemedere ! Alla yettaama en mbaawii feeñninde ndeeɗoo tonngoode, e nduu lewru sulyee 2012, duuɓi capanɗe tati caggal ko jaaynde ndee sosaa, kono caggal duuɓi 15 nguurndam.

Fooyre sosaa, yaltini tonngoode mum adannde, ko e lewru noowammbar 1980. Oon sahaa, yaltinde ɗerewol binndangol wonaano huunde newiinde. E oon sahaa jaayɗe keeriiɗe ngoodaani e leydi hee, ko jaaynde laamu tan woodnoo.  Fedde Ɓamtaare ina joginoo masiŋaaji tappirɗi. Caggal nde binndanɗe keɓaa, ɗe tappee e ɗereeji biyeteeɗi « stencils ». Ko ɗiin pawetee e masiŋ biyeteeɗo roneyoo, hebbitinee.

Teemedere !

Fooyre Ɓamtaare tonngoode teemedere ! Alla yettaama en mbaawii feeñninde ndeeɗoo tonngoode, e nduu lewru sulyee 2012, duuɓi capanɗe tati caggal ko jaaynde ndee sosaa, kono caggal duuɓi 15 nguurndam.

Fooyre sosaa, yaltini tonngoode mum adannde, ko e lewru noowammbar 1980. Oon sahaa, yaltinde ɗerewol binndangol wonaano huunde newiinde. E oon sahaa jaayɗe keeriiɗe ngoodaani e leydi hee, ko jaaynde laamu tan woodnoo.  Fedde Ɓamtaare ina joginoo masiŋaaji tappirɗi. Caggal nde binndanɗe keɓaa, ɗe tappee e ɗereeji biyeteeɗi « stencils ». Ko ɗiin pawetee e masiŋ biyeteeɗo roneyoo, hebbitinee.

… Cukaagu Fooyre : 1980-1989

E oon sahaa, tuggi 1980 haa e lewru feebariyee 1989 (tonngoode 30), yaltinde ɗereeji sappo keppondiraaɗi, hay gooto anndaa ɗo tampere mum tolnii. Ɗo adan ɗoo, caggal nde stensilaaji ɗii ngasi tappeede, ko raamuuji kaayitaaji coodetee, naaten e birooji eɗen njiyloo ɗo kebbitin-ɗen. Eɗen ciftora ñalaaɗe men e Fooyre e Ardorde limooje (Direction des statistiques), ɗo keewno-ɗen yamireede hebbitinde jaaynde ndee, e ballal suka gooto ina yettee Soh, ina jeyaa to Bahbahɓe Looti. So en ngayniino hebbitinde, kaayitaaji ɗii mbaɗee e keesuuji, nawee e galleeji (hade Fedde ndee dañde joɗnde) walla joɗnde Fedde too (tuggi 1984), ɗo Mediina R ɗoo, ɗi ndenndinee, waɗee tumbitte, tumbitte, saree e nder cate Fedde ndee. Hay keppugol ngol ko caɗeele wonno, sibu, oon sahaa, hay dañde keppirgal moƴƴal weeɓaano. Waɗii tonngooɗe keewɗe kebbitinaaɗe to Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, gila ina woni ɗo Asammbele woni hannde ɗoo, haa nde heɓtoyi e nokku mum ganndaaɗo oo. Abuu Tuumi Bah e Umar Mboyna Bah (Yurmeende Alla won e makko) e woɗɓe gollotonooɓe e nokku hee, ina keewnoo jeyeede e wallitooɓe hebbitinde Fooyre ɗoon e Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije. Waɗii goɗɗe kebbitinaa to ISERI, tawi musiɗɗo e ballal musiɗɗo men Aamadu Sammba Soh… Ko noon wooraa, haa nde tuubaako gooto, biyeteeɗo Filip Marsesin, janngintunooɗo e Duɗal Jaaɓi haaɗtirde Nuwaasoot, rokki Fedde ndee kaalis (200 000 UM!!!) ko soodiri masiŋ kebbitinoowo.  Ko ndeen woni nde Fooyre fuɗɗii heɓde hoore mum, caɗeele ustii to oon bannge, hay so tawii eɗe keddii to bannge tappugol e keblugol nate ekn… To oon bannge ne, huutortenoo e oon sahaa ko “stensilaaji elektoronik”, ɗi keewno-ɗen “juɗoyde” to Duɗal ɗemɗe Ngenndiije, sibu ko kam tan joginoo oon masiŋ.

Tuggi 1980 haa 1983 ko musiɗɗo Aamadu Malal Gey joginoo karallaagal ngal, hade men heɓtude ɗum e hitaande 1984. Tammbinoo golle ɗee ko Goomu jeeyngal, ngu Maamuudu Haaruuna Joop e Kajjata Maalik Jallo e Aamadu Sammba Soh ndeggondiri e gardagol mum hakkunde 1980 e 1989. Ko nguun goomu kadi toppitinoo cargol e njeeygu jaaynde ndee. Jaaynde ndee, e oon sahaa, yaltirtunoo ko lebbi tati fof laawol gootol. Nii woni, e ngalɗoo daawal, 30 tonngoode mbaawi yaltineede. Ɗum firti tan, ko heewaani ko jaaynde sowni, woni nde waasi feeñde nde nde fotnoo feeñde ndee. Tonngoode 31 fotnoo yaltude ko e mee 1989, hawri e ewenmaaji, fuɗɗoode dumunna sunu e caɗeele teeŋtuɗe wonande leñol ngol. Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sabu hakilantaagal ardorde mum, dañi ƴoƴre sakkude feere no wuurdi e no hisniri ngalu mum e dumunna mo gooto fof woƴtanoo hoore mum… Kono ɗuum ko haala ngoɗka, ka heƴaani ɗoo hannde. Ɗuum nii haɗaani Fedde ndee jokkude yeewtere mum to rajo Muritani, yeewtere uddaande e maayirɗe lewru suwee 1990. Yeewtere wattiniinde mbaɗno-ɗen ndeen, yowitinoo ko e martaba kippu fuku bal Kamaruun, e gardagol Rosee Milaa, keɓnoo e Kawgel Fuku Winndere juɓɓinanoongel to Itaali, tuggi 8 suwee haa 8 sulyee 1990. E ngalɗoo daawal Fedde ndee dañii hooreeɓe ɗiɗo, Mammadu Siley Bah e Umar Idriisa Saawo. Ɓurnoo duumaade e nguuɗoo goomu njoginoongu Fooyre Ɓamtaare ko Aamadu Malal Gey e Kajjata Maalik Jallo, e Maamuudu Haaruuna Joop,  e Aamadu Sammba Soh, e Bookara Aamadu  …

Cagataagal Fooyre : 2005 faayde hannde

Caggal batu Mooɓondiral jooɗinoongu e 2003, goomu kumpital kesu sosaa. Ina jeyanoo e tuugnorgal nguun goomu, toɓɓe ɗiɗi haa tati, maantinɗe : heɓtude yeewtere rajo, e wuurtinde Fooyre Ɓamtaare e sosde lowre internet. Kono, e oon sahaa, fof ko ko uddunoo, sabu laamu lofnoongu golle Fedde ndee, haɗti jaltugol Fooyre, uddi yeewtere men to Rajo Muritani, ko kam wonnoo ɗoo. Kono, ɗuum haɗaani en enndude. Nguun laamu nde follaa e ut 2005, henndu wellitaare fuɗɗii wuttude, woodi dame puɗɗii udditaade, ko e ɗeen corki-ɗen. Ñalnde 9/11/2005, Goomu kumpital yettinii Yiilirde Fedde ndee yiɗde mum ƴettitde Fooyre. kono heɗɗaawo ina woodnoo to bannge sariya, sibu baylugol sariyaaji jowitiiɗi e jaayɗe. Fooyre joginoo tan ko “dépôt légal” heɓanoo e hitaande 1980, ndaa ɗuum nattii waawde yaltinde jaaynde.

Ɗaɓɓaande winndaa, joɗɗinaa ko kalifu geɗe nder leydi ñalnde 20/04/06, jokkondire mbaɗaa, kono huunde ndee tehi no feewi. E ballal e gootal e jaale Fedde ndee, hono Asmiyyu Sih, gonnooɗo e oon sahaa Koroowo Dowla (Contrôleur d’Etat) podana-ɗen yamiroore, kono nde leeliri en. Nii woni pellit-ɗen yaltinde tonngoode 31 Fooyre Ɓamtaare. Binndanɗe keblaa. Ɗum hawri ko e sankaare Yero Dooro Jallo ñalnde 5/03/06, mbaɗdu-ɗen heen tonngoode heeriinde (kelle nay hakkundeeje, jaarooje Yero). Nde tawnoo eɗen mari karallaagal kesal peewnugol jaayɗe e oon sahaa, keblu-ɗen fof haa timmi, heddii, hol to njogor-ɗen hebbitinde ? En mbaawaa yahde Muulirde Ngenndi, sibu en ngalaa yamiroore, kono ɗuum haɗaani en ƴeewndaande. No Alla waɗata, laakta-ɗen muulirde wootere (Imprimerie Destour) ina woni ɗo BMD ɗoo, njah-ɗen toon, kaaldu-ɗen e maɓɓe. Subaka law, ñalnde 5/5/2006, nawan-ɗen ɓe « kalkuuji » (kaayitaaji jaynotooɗi, kolɓooji ɗo jaayɗe ɗee muuletee hade mum en naweede muulirde ngam hebbitineede) jaaynde ndee, ɓe ndokki en aadi hedde waktu nayaɓo kikiiɗe. Ɗoon waktu oo tawi en, ɓe totti en 1 000 tumbitere ɗe njoɓno-ɗen coodgu mum. Ko ndeen ɗoon tonngoode 31 saraa e ñalɗi mawningol hitaande 30ɓiire Fedde ndee (3 e 4 suwee 2006). Ko toon kadi kebbitin-ɗen tonngoode 32 yaajninoonde e ciimtol ñalɗi mawingol hitaande 30ɓiire FƁPM e ñalɗi 3 e 4 suwee 2006. So mi hulaani mi wiya ko ndeen tonngoode ɓuri tonngooɗe Fooyre fof ŋarɗude. No Alla waɗata, e ballal teeŋtungal musiɗɗo Asmiyyu Sih, keɓ-ɗen yamiroore e mudda (lebbi tati) ñalnde 14 suwee 2006, tuugiinde e sariya 023/91 mo 25/07/1991, jowitiiɗo e jaayɗe binndaaɗe, mo Maawiyya yaltinnoo e sahaa nde « henndu demokaraasi » fuɗɗii wuttude ndee. Ko ndeen yamiroore njoɗɗin-ɗen to muulirde ngenndi ngam hebbitinde tonngoode 33 (sulyee 2006). Ndeen ɗoon yamiroore e mudda noon gasi ko ñalnde 18/10/2006, kono, no Alla waɗata kadi, keɓ-ɗen yamiroore hesere, tuugiinde e sariya keso (Kuulal 11 sariya sariya 017/2006 mo 12/07/2006 jowitiingal e wellitaare jaayɗe, sariya dogoowo haa e ñalngu hannde nguu).

Gila ndeen, haa e ñalawma hannde oo, lewru kala Fooyre Ɓamtaare ina yalta, so wonaa e noowammbar e desammbar 2010, tawi eɗen keblantonoo ɗanngal caggal leydi, ɗanngal kaaytungal kisa. E saawiyee 2008, HAPA waɗii nde e jaayɗe kaanduɗe e ballal laamu, sabu mayre huuɓnude sarɗiiji ɗii kala.

Yantude e ɗuum, Fooyre Ɓamtaare ina jogii lowre internet, (pulaar.org) fuɗɗiinde golle gila feebariyee 2008. Ɗuum ne kadi jeyanoo ko e toɓɓanɗe Goomu kumpital. Denndaangal binndanɗe mayre ɗum noon ina njollee e internet. A nde jogii kadi ñiiɓirɗe renndo (konte facebook, konte twitter), addanoore nde jokkondirde e fulɓe heewɓe e nder winndere ndee…

Nguurndam Fooyre Ɓamtaare

E nder leydi ndii, Fooyre Ɓamtaare woni jaaynde wootere, wajjere yaltoore e ɗemngal ngenndiwal ngal wonaa Arab. Wuurnude jaaynde e sato wayngo nii weeɓaani, haa teeŋti noon so tawii fotnooɓe wallitde ɓee, mballitaani. Tuggi ko Fooyre Ɓamtaare ƴettiti golle faade hannde, alaa geɗal ngal juɓɓule laamu leydi ndii ngittani ɗum. Denndaangal jaayɗe, hay ɗe nganndu-ɗaa peeñataa, ko jamirooje tan njogii, sarwisaaji keewɗi ina ndokka ɗum e adonmaaji, FƁ alaa meeɗɗo rokkude ɗum ɗuum, so wonaa kalifu kumpital e dow wagginoore (2008), walla Rajo Muritani e gardagol wul Kaabeer, maa Kominotee Urben « CUN » e gardagol Ahmed wul Hamsa. Ko wonaa ɗuum, a nde waɗdi e Mattel piɓondiral rawane e hikka kasdi feccere hello (300 000 UM rawane e 500 000 UM hikka).

Kono wuurni Fooyre Ɓamtaare, gaa gaa Goomu Kumpital ɗe keewaani no feewi e ooɗoo sahaa, ko won ɗeen cate Fedde ndee potɗe yetteede : Catal Arafaat (Nuwaasoot), Catal Nuwaadibu, Catal Kayhayɗi, Catal Likseyba Gorgol [En ɓennataa ɗoo en innaani, njettani, Hammadi Sukki Mbooc e Sammba Gata Bah : mawɓe ɓe tampataa, ɓe coftal mum en ɓurtii ngal sagataaɓe] , yantude e terɗe teelɗuɗe. En mbaawaa deƴƴude inɗe ɗiɗi hay so tawii ko terɗe Fedde ndee : Mammadu Bookara Lih hade mum fekteede Nuwaadibu e Ifraa Al Hajji Boli hade mum rafeede. Yo Alla addu cellal. Ko noon kadi njettirten jagge ɗiɗi tiiɗniiɗe e Fedde ndee e Fooyre Ɓamtaare, heen gooto en kaalii innde mum e cili keewɗi, goɗɗo oo ko doktoor Sal Usmaan, karallo rafiiji hakkille, mo nganndu-ɗaa, ina ƴetta e kala tonngoode yaltunde fotde tumbitte 20 haa 30, nelda ɗum Fuuta, ngam wallitde mumtugol humambinnaagu e ƴellitde pinal yimɓe wuro mum. So jagge e jannguɓe men fof mbaɗno no o waɗata nii, tawatnoo hannde ko Fooyre Ɓamtaare ina yalta yontere kala.

Caɗeele e kappanɗe

So en njettaaki ɗoon ne, ɗuum ina jeyaa e yiɗde men. Kono, caɗeele tati teeŋtuɗe ina ndooki en : Ŋakkeende ngalu, ŋakkeende karalleeɓe, e gollotooɓe woni juuɗe (gila e winndooɓe haa e sarooɓe ekn).

Ngalu : Njeeygu Fooyre Ɓamtaare, waawaa huuɓnude soklaaji keblugol e muulngo mayre e kasdi internet lowre mayre. Kono, nde tawnoo e ɗum ɗaɓɓi golle duumiiɗe, jokkondirɗe, dewondirɗe, haannoo tawa toppitiiɓe ɗum ɓee, ko ɗuum tan woni golle mum en. Ɗuum noon ɗaɓɓi ko ngalu ngu famɗaani. Ɗum jiidaa e kaɓirɗe jahdooje heen, sibu, gila ɓamtu-ɗen golle e hitaande 2006, ko kaɓirɗe keeriiɗe kuutorto-ɗen, ko e lewru feebariyee ɓennundu nduu tan, Fooyre Ɓamtaare soodani hoore mum ordinateer caggal nde heɓi huunde e kasdi Mattel…

Haralleeɓe : Peewnugol jaaynde ina ɗaɓɓi hannde margol karallaagal kesal, gila e kuutoragol ordinateeruuji haa e topirɗe (logiciels) karalleeje peewnugol jaayɗe e gollorɗe nate e wideyooji. Ko noon kadi lowre internet ndee ɗaɓɓiri heɓaare duumiinde e margol karallaagal ceeɓngal. Alaa e sago ndañen no keblir-ɗen hay so yimɓe ɗiɗo maa tato ko faati e ɗuum, sibu ko gooto jogii ɗee geɗe kala e ooɗoo sahaa, tee, njahaten enen fof ko e haajaande Alla. Ɗumɗoo ko huunde woƴnde, fotnde ñawndeede…

Juuɗe : Eɗen ŋakkiraa juuɗe, en kaalii ɗum e toɓɓere dow ndee, kono eɗen ŋakkiraa hay winndooɓe. Hoosnooɓe e binndol Pulaar, ɓurnooɓe softande golle ɗee, ina kalji e golle goɗɗe, teeŋtuɗe kam enne.

Duwaawu men hannde ko dañde ko dañde no ñawndir-ɗen ɗee caɗeele. Maa wonii ngalu, maa wonii sukaaɓe softuɓe heɓɓittooɓe, maa wonii geɗe ɗiɗi kala. Yo Alla rokku en waɗde tonngoode 10 000 Fooyre Ɓamtaare, ɗemngal ngal ina yahri yeeso! Aamiin

Kɗl : Bookara Aamadu Bah