Ko sopoƴuru wontata jaalal

0
2280

 

Njuɓɓudi Ballal e Ndeenka Suka (ONG Aide et Protection de l’Enfant) mawninii ñalawma Afrik wondande Jojjanɗe Suka to leegal Tayaret ñalnde 15 e 16 lewru korse hitaande 2013. Ñalnde 15 ndee, almuɓɓe duɗal ngal mbaɗi ko coftal ɓalli, fuku koyɗe, jimɗi e tinndinooje e tawtoreede ɓesngu leegal ngal.

Ñalnde 16 ndee ko yeewtere waɗanaa jinnaaɓe sukaaɓe ɓee ngam faamnude ɗumen darnde nde potata daraade e sara sukaaɓe mum. Waɗi yeewtere ndee ko biyeteeɗo Biraama Suleymaan Demmbele, juɓɓinoowo golle fedde ndee e tawtoreede ardorde njuɓɓudi ndii e hilifaaɓe leegal ngal e jannginooɓe heewɓe. Tiitoonde ndee wonnoo ko Ndeenka Sukaaɓe.

Hollitaama e yeewtere hee wonde nanondiral ko yowitii e jojjanɗe suka,  kuulal mum gadanal, wiyi: ”wiyetee suka ko  aadee mo dañaani tawo duuɓi 18, so wonaa noon mo laamu rokki kellifuya tawi yontaani”. Kuulal 42 ngal wiyi : “Nde leydi Muritani jaɓi ngalɗoo nanondiral, no leyɗeele keddiiɗe ɗee nii, huniima anndinde e mbaydi njaajndi, rewrude e laabi keniiɗi ceniiɗi, mawɓe e sukaaɓe”. E kuulal 4ɓal ngal ena wiyaa heen: “laamu ena foti huutoraade kattanɗe mum fof ngam siynude jojjanɗe sukaaɓe toɗɗaaɗe e nanondiral ngal”

E ngoon yeeso, ngalu ɓurngu faayodinde ngu leydi men waawi dañde ko sukaaɓe, ɗum noon eɗen poti nehde ɓe, heblude ɓe, reende ɓe, hisnude ɓe, soɗde ɓe e ko nafata, ndesnden ɓe ko tiiɗi mbele eɓe njogoo janngo hattan waawde wuurde e aduna jowitiiɗo e mbaylaandi nduumiindi. Ko ɗuum rokkata ɓe ñiiɓnude ndiiɗoo ngenndi, ndi korsin-ɗen enen kala e deeƴre, e nuunɗal renndiyankeewal, e wellitaare e potal.

Jeewtoowo oo rokkii huunde e jojjanɗe garwane suka : 1. Jojjannde  jogaade ayaawo heptinirgo (daartol, ɗemngal e pinal); 2. Jojjannde  jogaade galle iwdi; 3. Jojjannde  waawde haalde e heɓde kumpital; 4. Jojjannde  jogaade hakke e nguurndam ceniɗam, ɗam dookaani tanaa; 5. Jojjannde  ndeenka keeriika e sahaa hare; 6. Jojjannde  nehdi; 7. Jojjannde  dooko heeriingo wonande sukaaɓe ɗawaaɓe; 8. Jojjannde  daɗndeede e joñre; 9. Jojjannde  daɗndeede e kala golle bonɗe. Ko e oon sahaa mbaawaten wiyde sukaaɓe ɓee ko wejaaɓe e jehre ustaare walla ko ɓe wonɓe e selde laawol tawi battande ɗee moƴƴataa e maɓɓe, moƴƴoytaa kadi e renndoo e kuuɓal (canndolingol e jahdiiɓe mum) walla nii boom, ko ɓe dookɓe geɗe koomtooje e sifaaji mumen (geɗe maa simmeeji daaynooji hakkille).

E miijo makko, kanko jeewtoowo oo, “kaan ngonka kulɓiniika addata ko welsindaare wonande sukaaɓe to bannge duɗal haa jibina diiwgol e jaŋde. Ndeen saɗeende addata ko yammere. Ɗuum noon ko huunde nattunde waawde jaɓeede e weenndoogo ndeeɗoo ujunannde tataɓere e julyultondiral”.

O wiyi : “Mboɗo sikki tan foti wonde hannde darnde men, enen hellifaaɓe hilifaaɓe ko waylude jaɓɓal walla ngaddiin feewde e sukaaɓe ɓee ngam mahande ɓe sato yamɗungo waawngo newnande ɓe firaade e ɓamtaade mbele eɓe mbaawa daraade darnde wonki wonande ɓamtaare renndo e faggudu leydi men Muritani.

E joofnirde ndeeɗoo haalannde, mboɗo yiɗnoo siftinde wonde kuulal 6 wonande nanondiral ko yowitii e jojjanɗe suka, paytunongal e jojjannde e nguurndam e ɓamtaare wiyi: “suka kala ena jogii haqqe e nguurndam kadi Laamu ena waɗɗii e mum huutoraade kattanɗe mum fof ngam nguurndam e ɓamtaare suka”.

 

 

Njaay Saydu Aamadu