Batu Dental Afrik (U.A.) e Kaddaafi : «Ko addunoo ndogen saka ndarto-ɗen?”

0
818

Batu U.A. renndii e lewru feebariyee 2010 to  Adis Abebaa e tawtoreede yoga e hooreeɓe leyɗeele Afrik. Komaantini e nguuɗoo batu ko yiɗde Kaddaafi ardineede laawol goɗngol fedde nde, caggal nde o joofni manndaa makko tuggunooɗo gila e lewru febariyee 2009. Hol ko addunoonii ndogen saka ndartoɗen ? Gardagol Kaddaafi U.A. e hitaande 2009 maantinorii ko guurtugol kuudetaaji e nder leyɗeele Afrik e jaɓɓugol doosɗe leyɗeele ɗe :

go’o e Muritani, Gine bisawo, Madagaskaar, Gine Konakiri, jiidaani e ko waɗi NISEER koe ko tommbaa e leyɗeele goɗɗe ko wayi no Kodduwaar en… Hay so ɗum fof ina haawnii ne, (sabu sikkanoo ko oon jamaanu diwtaama) kono ko ɓuri haawnaade fof kodarnde gardiiɗo e ngaal daawal U.A. hono Kaddaafi sabu darnde makko kala koƴaañde  pollugol laamuuji ngol tuugnaaki e doosɗe leydi. E tee ina teskaa U.A. ƴettii kuule keewɗe ngam harminde « kala baylugol laamu ngol tuugaaki e doosgal leydi mum ». Oɗon teskii e sahaa kuudetaa baɗnooɗo ɗo e Moritani oo, holi darnde juɓɓule U.A. ndarinoo ngam haɓaade goomu militeer en follunooɓe laamu ngu. Kono noon darnde Kaddaafi e oon sahaa kañum fof e ardaade Dental Afrik (U.A.) ko ƴaañde Abdul Ajiiju tawi suuɗaaki e kuɗel, moolaaki e leggel tawde ɗum waɗi ko e batu njooɗinoongu e nder « Palais des Congrès ». E nder nguun batu o holliti ko gondugol makko e feere Abdul Ajiiju, yiɗde ɗum yuɓɓinde wooteeji ɗi ngonaa nanondiraaɗi, no U.A. e Fedde Dowlaaji Dentuɗi (ONU) e Dental Erop (U.E.) wasiyirinoo nii ; Kono nde wonde ko ɗum fenaande, ɗum yahaani, gacce kootani tan ko Kaddaafi.

Ina laaɓti tan, Kaddaafi wonanaani demokarasii e nder aduna oo teeŋti noon e nder leyɗeele Afrik ɗe, sabu denndaangal kuudetaaji baɗnooɗi e oo mudda , darnde makkoko haɓɓondirde e joomum en  (Gine, Madagaskar..).  Nde wonde ko ngoon humpito tan o jogii, sabu ko noon o heɓri laamu e hitaande 1969 nde o follata laamu Idiriis 1erkaanaŋke Libi. E oon sahaa, o sikketenoo ko o jahruɗo yeeso etee dillere nde oaddunoo nde ko dillere waklitere hebornde waylude tippudi lawakaagu to Libi, kono nde laatii tan ko dillere compugol laamu kawjungu, piddungu, ceddungu.

Eɗen nganndi e sahaa nde U.A. ardinta mo fedde nde, yoga e hoohooɓe Afrik, teeŋti noon e wonɓe bannge worgo ɓe, (Afrik worgo, Uganndaa ekn…) ɓerɗe mum en ina ñawnoo e ɗuum, kono noon, nde wonde ko ɗum gorle, ɓe njebbili tan kono eɓe nganndi ɗo ɗum wuftoytunoo. Nde wonde eɓe nganndi ko o laamɗo piɗduɗo, mo hellifaaka no feewi, cikkoowo huunde fof ina waawi  heɓraade kaalis etee amo wondi heen. Hay so tawii noon eɗen nganndi won mo ɗum hoomtata e nder leyɗeele Afrik ɗe, teeŋti noon e hoɗɓe beccal hirnaange ɓe. Ƴeewee tan o kaawis mo Kaddaafi addani hooreeɓe leyɗeele tawtoranooɓe batu U.A., nde o  ɗaɓɓiri ɓe, e rewrude e gooto e watulaaɓe makko, (fedde laamɓe, garmeeje e lawakooɓe ganni nde o fewjunoo sosngo mum), yoo ɓe piil mo lefol wonde ko o kaanaŋke Afrik (laamɗo laamɓe Afrik) ; Etee, alaa fof feere nde o waɗaani mbele hooreeɓe leyɗeele ɗe ina njortoo e ɗeen « kecce », kono ɓe mbiyi mo tan ko « yo dille maa ndewe ». Ndaw ko haawnii, Kaddaafi mo sattaani, tawaani, mo naatiraani laamu rewrude e damal, kono ƴaaɓiiɗo galle, hol no wiyrata ina rutta yimɓe e laamuuji ganni ? Nde o faami tan wonde hooreeɓe Afrik, kosonngi mo ko, kañum en ɗum naworaani ɗum en, etee ko ko kaasti geɗe makko fof, o jebbilii, o jooɗtoyii, o lelni hay maantoode hollirtunoonde wonde ko kaŋko ardii batu U.A., tawtoranooɓe batu fof mbeytii.

Ko caggal ɗum haŋkati geɗe kimmuɗe kuccanaa, gardiiɗo U.A. keso toɗɗa, oon woni : Bingu Wa Mutharika hooreejo leydi Malawi. Ko ɗoon e ɗoon o holliti e nder konngol makko geɗe ɗe o ardini e daawal gardagol makko, ko adii fof ko yiɗde mo yoo « ɓiɗɗo Afirknaajo kala nde  lelotoo jamma yoo taw hirtiima », ɗum firti ko ardinde mo ndema e timminde soklaaji men to bannge nguura. Ko noon ne kadi, o werlorii wulaango makko feewde e hooreeɓe Afrik nde ndarantoo ñifde fitinaaji duumiiɗi e duunde Afrik nde, ɓe paloo kadi baylugol laamuuji ɗi tuugaaki e doosɗe leyɗeele ɗe. Leelaani leydi Afrik worgo e wondiiɓe mum njaɓni batu ngu nde nanondirta e feere mbele ina saloo pollugol laamu Madagaskaar e feere nde laamu ngu « dagaaki » ngu (laamu André Rajoelina) yiɗi ƴettude ngam yuɓɓinde wooteeji dipiteeji.

Batu ngu joofri tan ko e hoonaare leyɗeele Afrik bannge worgo e gardagol Jacob Sumaa wonanɓe compugol dowlaaji tuugiiɗi e sariya e demokarasii e nder Afrik, Kaddafi e wallidiiɓe mum (won e leyɗeele to bannge Afrik rewo yeru Bénin) kootdi e koyeera mum en, « Balla hootii rimndaani »

Ngeello