Binnditgol taƴowol enɗam

0
820

Joɗnde cuuɗi sarɗi heñoraande

Joɗnde heñoraande cuuɗi sarɗi udditii ñalnde alet 25/09/11. E ooɗoo sahaa, so fof yahriino no fotirnoo, tawatnoo ko yimɓe ina keblanoo woote. Kono, laamu ngu dirtinii woote ɗee, hono kesɗitingol depiteeji e meeriiji. Hujja mo ngu rokki, ko wiyde wonde partiiji laamu e luundo ɗaɓɓii ɗuum.

Eɗen ciftora ko idii ɗuum, laamu nguu dirtininiino woote kesɗitingol tataɓal senaa caggal nde salanii ɗum luulndo, sabu mum hawrude e caɗeele teeŋtuɗe e nder parti laamu oo, hono UPR, sibu e oon sahaa, won yimɓe jeyaaɓe e parti oo e hoore mum, calinoo kanndidaaji ɗi parti oo suɓinoo, pelliti wonde kanndidaaji jaambureeji. Heewɓe mbiyiino ko hulde nduun jiiɓru addannoo laamu ngu haaytinde woote kesɗitingol tataɓal senaa.

Dirtingol woote

Jooni ne, laamu nguu yahiino haa toɗɗii ñalngu woote depiteeji e meeriiji fotnoo waɗde (16 oktoobar 2011), kono ruttii wiyi «so luulndo ngoo e partiiji gonduɗi e laamu ɗii ɗaɓɓii dirtingol woote ɗee, ma ɓe ndirtin » ! Nii woni, woodi e partiiji luulndo, hono partiiji jaɓɗi kaaldigal e laamu nguu (APP, hono parti Mesawuud e El Wiam, hono parti Bojel wul Humoyd, e Hamam parti kolonel Muhammed wul Lekhal, e Sawab parti yimɓe Saddaam Huseyn, mo nganndu-ɗaa hay gooto tinaani boom nde ari e luulndo) yantude e partiiji gonduɗi e laamu ɗii, ɗaɓɓi yo woote ɗee ndirtine. Ɗe ndirtinaa. Partiiji luulndo keddiiɗi ɗii, haa teeŋti noon e RFD, parti Ahmed wul Dadda e UFP, parti mo Muhammed wul Mawluud ardii oo (mo Kajjata Jallo jeyaa oo), e Tawaasul, hono parti Muhammed Jemiil Mansuur, e partiiji goɗɗi ɗi pamɗaani (ƴeew doggol les), mbiy-ɗen ɗiin partiiji, mbiyi ɗaɓɓaani dirtingol woote, sibu wonaa ɗum woni ko ɓuri himmude koo, ɓuri himmude ko tafde weeyo koolondiral e kaaldigal nuunɗungal, kam e yuɓɓinde woote nuunɗuɗe.

Etaa siwil e woote

E miijo maɓɓe boom, «laamu nguu so jolaama ina waawi yuɓɓinde ɗe ñalnde 16 oktoobar, no wiyrunoo nii, kono alaa e sago ɗe ngona  woote laaɓtuɗe ko aldaa e jeddi, nde ɓe njeytoree heen”. Kaan haala ko e hunuko Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin (depitee UFP) yalti. E miijo maɓɓe, e ooɗoo sahaa mo ngon-ɗen, hay laamu nguu ina anndi, ina yenanaa boom, “woote laaɓtuɗe mbaawaa yuɓɓineede, sibu etaa siwil woodaani (laamu nguu bonnii ko woodnoo heen koo), yimɓe nanondiraani e juɓɓingol majje, tee Goomu Woote Ngenndiiwu (CENI) woodaani…”

E wiyde maɓɓe kadi, guwarnama Muritani alaa fof woote waawi yuɓɓinde hannde, sibu ɗeen woote so mbaɗii, teemedde ujunnaaje Muritaninaaɓe mbaawataa wootde, hono dañɓe duuɓi 18 hakkunde 2009 e jooni, sibu ɓe ngalaa karte dentitee (duuɓi ɗiɗi jooni dokkitgol dentiteeji ko ko dartinaa, yoga e yimɓe kadi dentiteeji mum en ko duumtuɗi gila 31/12/2009), won heen kadi inɗe mum muumtaama e doggi woote peewnanooɗi e hitaande 2007. E wiyde maɓɓe, saabii ɗum ɗoon fof ko sabu laamu nguu jogaade anniyaaji e miijanteendi mbonndi, halfini etaa siwil leydi ndii «neɗɗo mo alaa ko teskoraa to bannge mbaawka e nuunɗal so wonaa wonde sehil Muhammed wul Abdel Asiis ».

“Ɗum waɗi, hannde, e winndere ndee no diidorinoo, ko Muritani tan (maa taw e Somali) woni leydi ndi alaa etaa siwil dewɗo sariya. Ɗum ɗoon noon, hay partiiji gonduɗi e laamu ɗii ina nganndi ɗuum.”

  • Ɓe pellii seppo, ɓe mbarii Lamin Manngaan,

Ko kaaɗoo haalaa etaa siwil e binnditagol ngol kaal-ɗen ɗoo haala mum e cili keewɗi, caabii jiiɓru wonndu hannde e leydi ndii : seppooji e piggal polis ɗoo e Nuwaasoot e to Ɓoggee, ɗeeɗoo balɗe (gila aset 24/09/11) to Kahayɗi, Kayhayɗi ɗo seppooji ɗii njuumti e jaggondiral muusngal hakkunde polis e sukaaɓe seppooɓe ɓee. Tengiti ngal dow, ko sanndarmeeɓe tuddunde Magaama, majaani maj-majnaani nde coorata e sukaaɓe tokosɓe kure, haa njooɓii fittaandu Lamin Manngaan, mo alaa ko waɗi so wonaa seppude ngam ɗaɓɓude ɗooftagol hakkeeji mum. Kala wammbunooɓe laamu Abdel Asiis mbaasii hujja : gila e manatnooɓe ngenndiyankaagu makko, haa e rewnooɓe e makko ina njiyloo ko ñaami, yo nganndu hankadi, kala mo o renndi laahal, ñaamii teewu ɓiɗɓe yummiraaɓe mum. So wonaa ɗuum kay, fellude siwil en, ɓe njiydu-ɗaa leydi, ɓe njogitaaki, jaasre waawaa ɓurde ɗoon.

Ko ɗum addannoo partiiji keewɗi hollitde luulndangol mum piggal seppooji jamyami, e waɗde ɗuum nii sarɗi kaaldigal e laamu nguu, sibu ina anndanoo wonde, ngal piggal ngal dartaaki, ko ɗee bone jogornoo joftinde, e ɗaɓɓude nde laamu nguu dartinta ngolɗoo “binnditagol taƴowol enɗam”. Ko ɗuum kadi addani Mesawuud wul Bulkayri, e nder konngol mum udditirgol joɗnde asammbele ndee wiyde : «musiiba ɓurɗo mawnude ketɗo ngootaagu ngenndi ndii, ko ngolɗoo binnditagol gonangol». O ɗaɓɓi, o teeŋtini no feewi yo guwarnama oo ƴeewto ɗeeɗoo golle jibinɗe haala mawka kam e seppooji e nder won e gure leydi ndii. O wiyi «e miijo amen, addi nduuɗoo jiiɓru ko niɓɓiɗgol e leelgol binnditagol ngol, kam e ŋakkeende humpito halfinaaɓe golle ɗee ».

Hade ɗuum, o wiyiino e konngol makko hee, wonde «ndeeɗoo joɗnde asammbele ari ko e sahaa ɗo yimɓe ngondi e sunu e faayre e ɗamaawu fof.»

Sunu oo, o wiyi ko birnagol Abdul Ajiiju Sal, «gootal e jaale politik leydi ndii» e Siidi Mahmuud wul Amar, «ɓiy-yummiraaɗo, musiɗɗo, jiiloowo jawdi nuunɗuɗo ».

Faayre ndee ko « sooño bonngo yettiingo diiwanuuji men dowri. So ngo jokkii ko boomaare mawnde jogori heɓtaade, nde woɗɗondirtaa e boomaare sooñooji kitaale 70 caabinoo… »

Ɗamaawu oo, o wiyi omo duwii nde kaaldigal maɓɓe e laamu ngal « yuumtata e mbayliigaaji politik, e kisal renndo, e faggudu, e pinal baawɗi gaddaade deeƴre e soñteende tawa ko e nder weeyo demokaraasi jamyamo». Ɗum «gaddoo kisal Muritani jaggondirɗo, Islameejo, Aarabe, Afriknaajo e Demokaraasiijo ».

Sababuuji kaɗɗi yoga e partiiji luulndo jeytoreede e kaaldigal hannde ngal : Ɓe mbiyi ko «tiiɗkoyaagu laamu nguu e salaade ɗum jokkude golle nanondiranooɗe e Ndakaaru lofi leydi ndii hannde, … Haala ɓola e yiɗde mehre nde yahdaani e golle e baɗe alaa ko nafata heen ».

Ko « politik gurñagol, bannginteejo, jiɗɗo waawnude leydi no diidorinoo ko yiɗi koo, addani laamu nguu ummanaade ‘’mbayliigaaji’’ ɗi njeewtidaaka, nanondiraaka, ɗi nganndu-ɗaa, sabu mawnugol mum en e tabitingol mum en ngol feewaani, alaa fof woote koolniiɗe, woni bellitiiɗe, demokaraasiije, laaɓtuɗe mbaawi yuɓɓineede hannde e leydi ndii »

«Laamu nguu lofiima hannde e mbooko politikaaji mum pepindaaɗi ɗi ngardinaani miijo. Seede mum ko jiiɓagol etaa siwil bonngol ngol, e golle kaantare baɗeteeɗe e ngolɗoo binnditagol ».

«Heɓaare amen e kaaldigal ko huunde goongɗude e amen tigi-rigi, yo a taw sarɗiiji mum e weeyo heniingo ngam juumtugol mum ina ngoodi». Kaaldigal ngal waɗdetee tan ko  e jogiiɓe laamu ɓee, ɗum woni hooreejo leydi ndii walla ɓe o toɗɗii yo kaal e innde makko, tawa ko nanondiraa kala ina fawii e makko. E min ndiiwti kaaldigal e partiiji politik ɗi alaa mbaawka njogii, ɗi alaa ko mbaawi hunaade, ngaddoo tabitingol mum.

E miijo maɓɓe, laamu nguu ina foti tabitinde toɓɓe joy (5) goɗɗe nde kaaldigal waawa aamnaade, ɗeen ngoni : yo “kaaldigal ngal tuugo e nanondiral Ndakaaru”, “Udditannde pelle politik leydi ndii kala jaayɗe ngenndi (Rajo e tele)» ; « jaamburaagal njuɓɓudi laamu» ; «baasgol yande e seppooji jamyami », «laamu nguu gaddoo yuɓɓinde woote nanondiraaɗe » yantude e toɓɓere haalaande dow ndee, wonde « kaaldigal ko e laamu waɗdetee wonaa e partiiji ɗi alaa ko mbaawi hunaade e innde laamu ».

  • Ɗiin partiiji luulndo sappo (10) ngoni :

Avant-garde des Forces de Changement démocratique (AFCD), Convergence Démocratique Nationale (CDN), Mouvance pour le Changement Démoctratique (MCD), Parti pour la Liberté et la Justice (PLEJ), Parti du Rassembement pour le Changement en Mauritanie (HATEM), Rassembelemnt pour Democratie et l’Unité (RDU), Rassemblement des Forces Démocratiques (RFD), Rassemblement National pour la Réforme et le Développement (TAWASSOUL), Union des Forces de Progrès (UFP), Union Nationale pour l’Alternance Démocratique (UNAD)

Bookara Aamadu Bah