Faayiida Ɓarakorde Tummbere Jiinge

0
613
tummbere.jpg

Ɓarakorde Tummbere Jiinge walla mbiyen Jeeriyel Tummbere ko ɗeɓi-duunde ɗo ɓarake  Sammba Gelaajo Jeegi, Ceerno Suleymaani Baal e Ceerno Maalik Gallu Bah tawetee ko aldaa e sikke.  Ko ɗeen jaale teskinnooɗe e nder yontaaji mumen ngaddani nokku oo heewde faayiida e fooɗtude hakkillaaji woƴaaɓe kisnugol geɗe ganni. Nii woni, Jeeriyel Tummbere wonti Hajjirde e wanngorde gila e ngenndiyankooɓe haa e wiɗtooɓe ɓaleeɓe e woɗeeɓe. 

Ɓarakorde Tummbere Jiinge walla mbiyen Jeeriyel Tummbere ko ɗeɓi-duunde ɗo ɓarake  Sammba Gelaajo Jeegi, Ceerno Suleymaani Baal e Ceerno Maalik Gallu Bah tawetee ko aldaa e sikke.  Ko ɗeen jaale teskinnooɗe e nder yontaaji mumen ngaddani nokku oo heewde faayiida e fooɗtude hakkillaaji woƴaaɓe kisnugol geɗe ganni. Nii woni, Jeeriyel Tummbere wonti Hajjirde e wanngorde gila e ngenndiyankooɓe haa e wiɗtooɓe ɓaleeɓe e woɗeeɓe. 

E oo ñalnde ñalluɗo 1 duujal (mee) 2016 Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Fedde Sifaa Hanki e Dental Orop ngarii timminde aadi e naamndoraade Jeeriyel Tummbere ko seedtinoo tuggude e teeminannde 18ɓere.

Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi

Daarooɓe ena ndowlini cuusal Sammba Gelaajo Jeegi, ena mawnini ƴoƴre mum e kaɓɓagol mum e wune, no ɓe kaalirta geɗe tati ɗe o seertataa: fetel makko Buseelarwaay, ndimaangu makko Ummulatuum e lekki makko(Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi). Ɓamtu-ɗen ɗoo ko keeri daartol to bannge jotondiral e timmondiral inɗe ɗiɗi ɗee.

Ɓiyi Kummba Joorngal e Gelaajo Jeegi, Sammba Gelaajo Jeegi jibinaa ko hakkunde kitaale 1690 e 1700 to Jowol Worgo. O yalti ko e galle laamotooɓe, ɓe hinnde Deeniyankooɓe, laaminoonde Fuuta Tooro tuggude e 1 512 fayde e 1 776. Daartol nguurndam makko jokkondiri ko e tiifaande lomtondiral e jappere laamu e nder hinnde ndee.

Gelaajo Jeegi, baaba mum Sammba jooɗiino e jappeere ko e hitaande 1710 caggal nde liɓi ɓiyi baaba mum Bukaar Siree Tabakali. Nde Bukaar Siree follaa, ittaa e jappeere, ferani Guumel, kañum e yimɓe mum (Sey Nimaadi hannde sara Moonngel to Gorgol). Ko toon o nuliri ɓiyiiko cawndiiɗo to Mullaay Idriis, laamɗo Maruk ngam ɗaɓɓitde ballal harbiyankooɓe tawi faandaare ndee ko yiɗde heɓtude jappeere to Jowol. Nulaaɗo Bukaar arti Maruk ko e 1716, ena arti e konu keewngu doole, ngu 5000 harbiyanke, liɓi laamu Gelaajo Jeegi, cankiiɗo duuɓi ɗiɗi caggal mum, ñalnde 04 kawle 1718 e Jowol. Ɓiyiiko Sammba ne yalti, woni e ɗaɓɓitde balle ngam yoɓtanaade baaba mum e heɓtude jappeere.

E ngaal ɗanngal, o yahdi ko e gawlo makko, diisnondirɗo makko Sew Malal e dookoowo makko ena wiyee Dunguru. Nguun njillu, nehaande daari keewɗi ganndaaɗi, paytunooɗi e nguurndam makko, nawii mo haa leydi safalɓe, to laamanteeri Eli Ben Zekri e to laamɗo sooninke Tunka mo Tiyaabu (sara Bakkel). Teen Yuusuf Gey e Umaar Kan fof ena kawri wonde nde Sammba yalti ndee, joñtoyii ko Ɓunndu ngam heblude njangu. O naatti Jowol ko e 1725, o haɓi e baaba makko tokooso Konko Buubu Muusaa wolde ɓurnde yooɓaade pittaali e sahaa makko (no daarol wiyri). E oon sahaa, ko ɓiyi baaba makko Buubu Muusaa laaminoo Fuuta, Sammba itti mo e jappeere, laamii tuggude e 1725 haa e 1735. E no daarol wiyri, ko e ɗiin sahaaji pidduɗi woni nde Sammba yiyti Ɗeɓi-duunde Jeeriyel Tummbere to Tummbere Jiinge, fotde 10 km, rewo Jowol ɗo o jibinaa ɗoo. E ɗeɓi-duunde ndee, ɓokki mawki ena darii heen, saayaande makki ena tiimti e diiwaan hee fof. Sammba waɗtiino arde e nokku hee gila ɓokki kii ko soɓoƴuru. Ko e makki, o humatnoo puccu makko. Nde ki mawni, o waɗti, o waɗti ŋabbude e makki, o sooynoroo lobbuli ɗi o sikkitii wonde yanooɓe ena mbaawa bettirde mo.

Ngaal jokkondiral hakkunde Sammba e ɓokki kii duumiima fotde capanɗe kitaale. Gila ndeen hankadi, ɓokki kii ƴettiti innde Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi: inɗe ɗee ceŋondiri, calii seertude gila e nder daari, nder pefi e nder denndaangal tinndi laawɗuɗi walla pepindaaɗi.

Ɓokki kii wuurtii ko juuti caggal Sammba hade makki yande e 1980. Bannge e makki ko jammbel-ƴiiwoonde liɓi ɗum. Bannge keddinooɗo e fooɓre ndee ko jumatnooɓe ñaaku, nduppi. Ɗaɗi ɗii e baaji ɗii, Duudu Baal (Kolonel Diƴƴe e Dulɗi e oon sahaa), roɓii, no o wiyri, resndoyi cate fanniyankooje to bannge gannde arkewoloosi (IFAN/ UCAD). Ñalnde 21 lewru mbooy (mars) 2007, e ballal sukaaɓe Jiinge (wuro men ɗo njibina-ɗen) mbaɗtu-ɗen ɗo Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi ngadanki kii darnoo ɗoo wabbunde woɗnde (soɓoƴuru ɓokki) ngam wuurnude faayidaaji makki e daɗndude ki e jejji.

Ceerno Suleymaani Baal

Ceerno Suleymaani Baal mo Boode (Laaw) woni Ceerno gadduɗo e Fuuta Tooro (laamanteeri njooɗiindi e belgol kakindiingol daande maayo Senegal, rewo e worgo), dillere walla “filñitaare seernaaɓe”, liɓnde, e 1776, laamu Deeniyankooɓe, sompi njuɓɓudi almamaagal.

Ɓiyi Raasin Sammba Bukaar Baal e Maymuuna Yumma Jeŋ Lamiin, Ceerno Suleymaani Baal ari e aduna, tuugnaade e daariyankooɓe hesɓe, ko heedde 1720 to Boode e nder falnde Laaw (Senegaal). Kono daarti hunuko-nofru nanngi wonde o jibinaa ko Haaso, to bannge Muritani, hakkunde Siñcaan Jamaa Alwaali e Mbooyo Wahaa e nder tunndo Daarel Barka hannde oo.

Ceerno Suleymaani Baal jibinaa ko e galle seernaaɓe mawɗo (Ceerno Haaso). Caggal jaŋde yuumtunde nde o waɗi to Muritani, to Kayoor (duɗal jaaɓi-haaɗtirde Pir Sañekuru), to Ɓunndu e to Fuuta Jaloŋ, o arti e ngenndi makko, omo ardi e anniya yiɗde ɓamtude lislaam. Ena gasa tawa o tuugnii ko ko o yiynoo e duuɓi jawtuɗi ɗii to Fuuta Jaloŋ e to Ɓunndu, kono faandaare makko ɓurnde teeŋtude ko lelnude njuɓɓudi diineyankeeri. Nde o arti, o ñallinaani, o wallinaani, alaa ɗo o heddi e leydi ndii ngam eeraade yimɓe feewde e diine juulɓe e diisnaade seernaaɓe ɓurnooɓe dowlude e oon sahaa. Nii woni o dañi fooɗtude e yiɗde makko ɓiyi baaba makko, tokara makko Suleymaani Yero Sammba Bukaar, Tafsiiru Ɓoggel Aamadu Ly mo Jaaba, Ceerno Moolle Mammadu Aali Lih mo Cilon, Elfekki Maat mo Gaawol (Johnson 1974; hello 72). Nii woni tummbudu seernaaɓe mawni, daraaki wonti lannda goonga e goonga sabu nootagol heewɓe, toowɓe gannde leydi ndii teeŋti e ummoriiɓe to  Fuuta hakkunde( Yirlaaɓe-hebbiyaaɓe e Boosoya) wayɓe no Tafsiir Sawa Kudi Kan mo Mboolo Biraan, Siree Ama Aan to Ngijilon, Abdul Qaadiri Kan jeyaaɗo to Koɓɓillo, dokkaaɗo teddungal e teddeendi fiileede lefol gadanol Almaami Fuuta.

Nii woni, wondude e hakkilantaagal mawngal, lannda seernaaɓe, e gardagol Suleymaani Baal, fooɗti lawakooɓe aada to bannge Fulɓe (teel: pullo) (Joom, Arɗo, Kamalenku e Seɓɓe (Farba, Bummuy). Hankadi poolgu makko natti sikke e sahaa nde o fooɗti seɓɓe Koliyaaɓe, harbiyankooɓe saasɓe, ɓe nganndu-ɗaa ko e mumen semmbe Satigeeɓe fof yowitinoo. Ko ɗuum addani Suleymaani Baal e jagge mawɗe to bannge lislaam, ɗe wondunoo, waasde dañde caɗeele e liɓgol lawake deeniyanke cakkitto e 1776. Filñitaare seernaaɓe ari ko e sahaa nde laamanteeri deeniyankooɓe famɗiti doole(coobagol Safalɓe e Maruknaaɓe e geɗe ndere laamanteeri ndii) e nde juulɓe ɓuri heewde e Fuuta.

Ceerno Suleymaani, mo ciimti cifii wonde neɗɗo jankiniiɗo, nuunɗuɗo, juulɗo, dañaani joofnude gollal mum. O maayi ko heedde 1776 e wolde hakkunde makko e Safalɓe Wulaad Abdallaah, o wirnaa ɗoo e Tummbere Jiinge. Kono hade makko maayde tawi ko o feranii wondiiɓe makko laabi ngam sosde laamanteeri tuugniindi e potal.

Batte gollal Suleymaani Baal (e rewnooɓe e mum, teeŋti e Abdul Qaadiri Kan ngalaa ɗo kaaɗi (keeri): yimɓe ɓee naati e lislaamiyankaagal luggal (mahgol jamaaji e duɗe quraana, toɗɗagol iimameeɓe e ñaawooɓe e nder gure ɗee fof, lelnugol sariya tuugniiɗo e lislaam, ekn.)

Fuuta wonti nokku deeƴɗo, kaɓotooɗo kalfaandi e njiimu, daranii feccitaade leydi, ko wiyetee Feccere Fuuta koo.

Ceerno Suleymaani Baal ena heewnoo wasiyaade wondiiɓe mum : « Poolgu woni ko e hoosre…Mi anndaa so tawii mboɗo jogori yaltude e ndeeɗoo wolde, mboɗo wuuri. Kono tan mboɗo wasiyoo on, so tawii mi nattii wonde e ooɗoo aduna, ƴeewee gorko duuɗiiɗo aduna ngam ƴettude golle Almaami, mo jiirataa jawdi e oo aduna ngam hoore mum walla ɓadtiiɓe ɗum”:

Ceerno Maalik Gallu Bah

Ceerno Maalik Gallu Bah ko kedde wolde Gawdal Koolɗi (Gawdal Koolɗi ko nokku, woni ko hakkunde Juude Jeeri e Haayre Golleera e nder falnde Baabaaɓe Muritani.  Ndeen wolde, nde nganndu-ɗaa o luutinooma heen, waɗnoo ko hakkunde 5 e 6 lewru seeɗto 1890. Nde joofri ko warngo ceerno makko, Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac, Ceerno dowluɗo, caliiɗo njiimu tuubakiri, caggal ɗuum, fergo makko e diiwaan hee.

Weeyo fergo ngoo e koɗoygol makko to Tummbere Jiinge ena jokkondiri e kewkewe dawriyankooje baɗnooɗe e nokku hee e hitaande 1890.

Hitaande 1890, ko hitaande teskoraande iiñcuru to bannge dawrugol e nder reedu Fuuta Tooro fof, teeŋti e hakkunde oo. Mawɓe diiwanuuji Laaw e Ngiril(Yirlaaɓe-Hebbiyaaɓe), tawi nii kañumen ɗiɗo fof naatii e ndeenka tuubakooɓe, kaɓɓondiri e ballal kumaandaŋ tuubaak, mawɗo tata Salnde(Salnde Tebegut). Kala mo foɓɓanaani tuubakooɓe walla yettaani wondiiɓe mumen, nanngirtee ko añɓe fotɓe haɓeede. Nii woni ɓe tuumi Ceerno Sammba Jaadanaa, nde wonnoo ko jattiniiɗo, caliiɗo tuubakooɓe, jeyeede e ɓeen. E miijo maɓɓe, ko ngañgu makko e tuubakooɓe reɓi haa e ngañgu makko e mawɗo diiwaan Laaw, addani mo joñtoyaade Gawdal Koolɗi, kanko e almuɓɓe makko e mahde toon tata hare. Ko e kaan ngonka owgol beeli e leepte caɗtuɗe woni nde njangu Sammba Jaadanaa Njaac heblaa, siynaa e lewru seeɗto 1890, e gardagol Ibraa Almaami, caggal cakkital kumaandaŋ Salnde. Ko ndeen wiyetee Wolde Gawdal Koolɗi, nde mbiy-ɗen joofri ko e kirsugol Ceernaajo oo. Ngam dallinde baɗal mumen, heblunooɓe njangu nguu kujjinorii ko ɗiiɗoo dalillaaji: Sammba Jaadanaa e almuɓɓe mum ngonnoo ko e heblude kaɓirɗe ngam yantoyde e konu Abdul Bookar Kan (jattiniiɗo tuubakiri ɓurɗo mawɗo e Fuuta) to Boosoya. E dow ɗuum kadi, alaa fof mo o ittani geɗal hay Ibraa Almaami, gardiiɗo Laaw oo. Oon e hoore mum ɗaɓɓiino e cili keewɗi waɗtude mo e laawol, kono o tiiɗir ɗum hoore.

E ko laaɓi, Sammba Jaadanaa wardaa ko miijo mum, eeraango mum ñiŋoowo geɗe kaantare ɗe tuubakooɓe e wondiiɓe mum mbaɗatnoo e daande maayo ngoo, kono kadi ko sabu ɓadtagol mum laaɓtungol harbiyankooɓe jattinaare Fuuta wayɓe no Abdul Bookar Kan. Caggal maayde ceerno oo, kumaandaŋ jamirnooɗo taƴgol daande makko ngol, yamiri kadi nde almuɓɓe makko walla kala neɗɗo mettinɗo, pewjoowo njoɓtiigu ceerno mumen, onngetee.

Nii woni, yoga e wondunooɓe Ceerno Sammba Jaadanaa haa e almuɓɓe mum ɓadtinooɓe ndogi mooloyii e nokkuuji goɗɗi e nder Fuuta. Ceerno Maalik Gallu Bah (oon sahaa elimaan /joom wuro Baabaabe), mo nganndu-ɗaa seedtiniino e Wolde Gawdal Koolɗi, tuumaa, ittaa e jappeere, waɗaa e ndeenka : ko o gorko deentoraaɗo gannde ɓaleeje e daneeje, cellal, cuusal e pellital wonande kala golle ɗe ummanii. E dow ɗuum kadi, sato daariingo mo ngoo ko seɓɓe Juude Jaaɓinaaɓe, ɓe nganndu-ɗaa meeɗaani yahtirde caggal e yeeso kaɓdiiɗo.

Ndeenka kaa fof e hiisde, o noddi ɓurnooɓe ɓadtaade mo (ɓesngu e sehilaaɓe) batu, o holliti ɗumen wonde tuugnaade e owre nde dañi e maayde Ceerno makko ndee yanti e leeɓte e caɗeele dewɗe heen ɗee, o fellitii yaltude Baabaaɓe, o ferana nokku goɗɗo tawi o faanditorii heen ko artoyde ngam yoɓtanaade Ceerno makko. O naati kalwa yontere, a yalti, o habri ɓe: “leydi ndi podana-ɗen ndii woniri ko bannge fuɗoowe. Nokku oo ko ɗeɓi-duunde joñiinde, hakkunde ndiyam keewɗam. Annoore yeynotoonde e maamaawi mawki, ki saayaande mum sooyneteende e saraaji ɗii, ena e mayre».

Lappol gadanol ƴeewndo nokku cifaaɗo oo yahi e sirlu haa Kayhayɗi kono alaa maale ngol artiri. Lappol ɗimmol ummii, o yahdi e ngool, kanko e hoore makko, haa Maqaama. O daaklii ɗoon fotde lebbi, omo fadndii jibinegol ɓiyiiko afo Mammadu Ceerno. Oon yumma mum, Aram Ceerno, ko ɓiyi Siik Mammadu Maamuudu Kan. Ceerno Maalik Gallu arti e Baabaaɓe, waɗti kadi kalwa goɗɗo. O hollaa wonde nokku jiileteeɗo oo woni ko e diiwaan Kayhayɗi, heedde waktuuji seeɗa wonande jahroowo koyngal. Nokku oo ko ladde mehre, alaa ko wuuri e makko so wonaa kulle ladde.

Ceerno Maalik Gallu e wondiiɓe mum ndimti dimle mumen e dow duunde ndee fotde lebbi. Kalwa kadi holli mo wonde duunde ndee wonaa hoɗeteende e mbaydi nduumotoondi sabu so ilam arii, nde wontata ko jookre fotde lebbi nay . Nii woni ɓe ndirti seeɗa feewde hirnaange, caggal duunde ndee, ɓe inniri hoɗorde hesere ndee Laaw Tummbere Jiinge (tuugnaade e diiwaan maɓɓe iwdi, Laaw e innde nokku mo o hollaa oo, Tummbere Jiinge). Paamen ko sosto woni ɗoon, sabu Umaar Kan (yo Alla ɓuuɓan mo) wiyi ko leppi meeɗnooɗi laamaade e Fuuta fof, tuggude e laamu Jah Oogo haa e filñitaare Seernaaɓe, ndewii e Jiinge so wonaa ɗiɗi : Laam Termes e Laam Taaga.

Saayni faandaare nde Ceerno Maalik Gallu joginoo  saatu nde ferande Tummbere Jiinge ndee (yoɓtanaade Ceerno mum) ko kewkewe mawɗe baɗnooɗe to funnaange Fuuta Tooro : ko adii fof pellal Kayhayɗi e lewru morso 1890 ngam yaltinde habdiiɓe tuubakooɓe, daaklinooɓe ɗoon, Abdul Bookar Kan (mo Boosoya) e Aali Buri Njaay (Burba walla laamɗo Jolof), rewti heen ko dillere waɗnoonde to Horndolde (sara Maqaama) e siilto 1890 haa saabii warngo Siik Mammadu Maamuudu e njoɓtiingu ƴiiƴiwu njannoongu e yimɓe nokku oo.

Nii woni Laawankooɓe (ummoriiɓe Laaw) njondinii e lewde kolaaɗe jaajɗe, egginoyde galleeji mumen e ñiiɓde hankadi e Tummbere Jiinge heedde 1894. Ɓe tafi njuɓɓudi maɓɓe  no yoga e gure Fuuta hanki. Ko ɗoon ɓe ngoni haa Alla nawti ɓe. Ko ɗoon kadi kamɓe fof ɓe lelii ɗo Jeeriyel Tummbere ɗoo.

E daarti nokku oo, Maalik Gallu Bah ko gooto e siñcuɓe wuro Tummbere Jiinge ngoo.

Faayiida Ɓarakorde Tummbere Jiinge to bannge banngagol

Nokku ciftorɗo to bannge daartol biyeteeɗo Jeeriyel Tummbere walla Tummbere Jiinge ko nokku kadi banngorɗo hono no winndiyanke biyeteeɗo Teen Yuusuf Gey hollirnoo ɗum nii: “ñalnde fof Muritani dañi naftoraade denndaangal kattanɗe mawɗe ɗe mari to bannge banngorɗe, sikke alaa ko Jeeriyel Tummbere wontata hajjirde, sulɗaane yiilotooɓe dakmitorɗe. Ndee annama duunde haawniinde, mugoore, muuyoore ko jaribtoonde saɗne. Ndee luurnde haawniinde ena joota tago-leydiyanke, yimiyanke e daartiyanke hay nii ndiwriyanke. Faayiida Jeeriyel gadano wonaani e kawisi mbaydi mum walla e jarabi siilaaji ndiwri ndiyam nde fooɗtata e saanga ile mawɗe, kono faayiida oo soomii ko e daartol diiwaan oo. Ena waɗi duuɗe pattamlame ciftinooje geɗe hanki no goodal gure ɓooyɗe, laatiiɗe paabi ganni mooftuɗe ɓarakke taariik. So neɗɗo dariima e Duunde Gore, hakkille artata ko e njeeygu Ɓaleeɓe. E Jeeriyel Tummbere, miijo hootata ko e jaale ɗiɗi maamaaje, doolnunooɗe e nder daartol Fuuta e teeminannde 18ɓere: Sammba Gelaajo Jeegi e Ceerno Suleymaani Baal ». Tuug : Mbaydiiji e Coñce Pulaar to hirnaange Afrik; huunde e jeese worgo-Muritani/ Teen-Yuusuf Gey.

Geɗe keewɗe kawritɗe ena newni baɗgol Tummbere Jiinge walla Jeeriyel Tummbere wootere e ɓarakorɗe banngorɗe ɓurnde faayodinde e jeejegol Maayo Senegaal, bannge Muritani:

– Geɗe ceedtotooɗe huunde e daartol leydi ndii (senngo daartol)
– Kaawniiɗe njuɓɓudi hettere leydi nokku oo
– Puɗi, diƴƴe, ndiwru e kulle ɗeɓ-duunde ndee, belɗum yiyde teeŋti e ndunngu (saanga ile nde mawni e Maayo Senegaal). Ko ndeen woni sahaa ɓurɗo hawrande banngagol.

Tummbere Jiinge ko ngalu potngu hisneede. Yimɓe nokku oo ena mbaɗani nde pente coñciyankooje keewɗe: jeƴirɗe rewɓe, jime, jaraale aynaaɓe, conngi e keroole waañooɓe e raddooɓe potɗi fiileede, winndeede e fireede e ɗemɗe e saakteede.

E joofnirde ndeeɗoo yeewtere, emin njogii njoorto wonde won humpito no fotiri fof ngo min addani on e ndeeɗoo ɓarakorde Tummbere Jiinge ɗuhnde en hannde e ooɗoo ñalawma.

Emin njetta kaaɗtudi njettoor, njettoor keeriiɗo feewde e PESCC e Laamu Muritani nde newnani ARPRIM e SIFAA waawde yuɓɓinde ndeeɗoo yeewtere e nder mbaydi yiɗde addude ballal e ƴellitgol ngaluuji pinaliyankooji ngenndi ndii, kisnugol e ɓooynugol nokkuuji ciftorɗi ko wayi no oo nokku jaɓɓiiɗo en hannde oo, ɓarakorde Tummbere Jiinge walla Jeeriyel Tummbere.

—————————————-

Jamirooje Ceerno Suleymaani Baal

Jamirooje Ceerno Suleymaani Baal ko ɗeeɗoo garooje:

1. Cuɓo-ɗen gorko ganndo, nuunɗuɗo, mo jiirataa jawdi aduna ngam alɗude walla resande sukaaɓe mum

2. Pollee kala almaami mo njiy-ɗon ngalu mum ena ɓeydoo, keɓton jawdi mum fof

3. Kaɓee e makko, njaltinee mo so o jaanndiima

4. Ƴeewee woto almamaagal wondude laamu ndoneteengu, ɗo ngondu-ɗaa ko ɓiɓɓe tan ndonata baaba mumen

5. Nde oɗon cuɓoo fof, toɗɗo-ɗee gorko ganndo, gollotooɗo

6. Woto keertinee muk suɓngo ngoo e diiwaan gooto tan

7. Tuugno-ɗee daañaa e kattanɗe.

On njaaraama

Njaay Saydu Aamadu, Gelongal Fuuta