Buamatu / Asiis :  iwdi e happu luural maɓɓe

0
197

Sariya deftiiɗo mbaawka ciynoowa

Ciinaagu ina yaaji e nder Muritania hannde. Ɓurii ɗoon bonde, sibu dokkal yiyraa walla jaggiraa ko no muuɗnugol nii, hay so alaa ko dokkuɗo oo dañata heen. Jaaynooɓe tato e gardiiɗo lowre enternet wootere nana leeptee yeeso sariya sabu tan meeɗii anndude Muhammed wul Buamatu

Kala mo anndaa maa haawe no feewi luural gonngal hakkunde Buamatu e denɗum hooreejo leydi hannde oo, sibu, gaa gaa luural meeɗnongal wonde hakkunde Haydalla e omdafeer biyeteeɗo Haaba, duuɓi capanɗe tati e jeegom hannde, ngalɗoo luural ine metti faamde.

Oo ngarmi-ngaraa nana jogoo mbaadi kulɓiniindi, sibu alaa senngo daɗi e makko, gila e fiilaaɓe (senaateeruuji), jaayɗe, senndikaaji, jooni o yettoo partiiji politik, tawi ɓesngu ina haawaa, hay huunde faamaani e ndee hare ɓuji.

Muritaninaajo ɓolo waawaa faamde, ko neɗɗo baaɗo no Buamatu nii ƴoƴde, e neɗɗo baaɗo no persidaa Asiis nii feertande nafooje mum keeriiɗe ndonkirta dañdude maslahaa kisnoowo nafooje mum en kam en fof, mbele heen gooto kala ina waawa wellitaade e gollal mum ; ɗuum woni njulaagu wonande heen gooto, e politik e kisal wonande oya.

Faandaare ndee winndannde ko rokkude huunde e geɗe paamninirɗe iwdi e happu ndeeɗoo hare. Mbele kadi jeewte ina mbaɗee e nder jaayɗe rewrude e binndanɗe keeriiɗe mbele mbaawen rewindaade ndee hare e arditaade ko nde jogori jibinoyde. Waɗi noon ko so luural ngal maɓaaka, angal waawi lorde deeƴre leydi ndii.

Luural gardungal e kuudetaa 2008

Muritaninaaɓe heewɓe kumpaaka wonde, so wonaano Buamatu, kuudetaa mo Siidi wul Seek Abdallaahi waɗaa oo yaawataano ɓennirde noon tan. Kono ko seeɗa heen nganndi no ngaal ballal siforii, haa teeŋti e teddeendi e keeweendi maggal to bannge kaalis, tee to banngeeji ɗii kala.

Hade men naatande limtude geɗe ɗe hooreejo GBM yoɓi ɗee, paamninooje en hannde ngañgu luggu o joganii Asiis, ine moƴƴi ciftinen wonde wonaano e anniya Asiis waɗde kuudetaa e hitaande 2008 ndee. Eɗen nganndi kadi o heblanooki kanko e hoore makko ardaade leydi ndii, hono ko o woni hannde koo.

E oon sahaa, eɗen nganndi woni e hakkille makko ko hollude Siidi, hay so tawii ko hooreejo leydi toɗɗaaɗo, ina waɗɗii ɗum teskaade yimɓe waɗɓe haa toɗɗaa ɓee. Ko hollude Siidi wonde fotaani joñde ɓe, sibu so wonaano kamɓe, foolataano e woote gardagol leydi ndii. Ɗum noon maa o hollu ɗum wonde keeweendi parlemaa ndii, wonaa kañum jeyi ɗum… Ko ɗumɗoo addi ko anndiraa « depiteeji murtuɗi », dewtiiɗi jamirooje Senerooji, ɓe ngalaa laamu keɓtini so wonaa laamu seneraal gardiiɗo Basep oo. Ɗumɗoon noon, persidaa Siidi wul Seek Abdallaahi waawaano jaɓde ɗum, so wonaa tawa jebbili wonde persidaa mo alaa ittu, mo alaa waɗtu. Sabu makko haɓɓaade e mbaawka ka laawol rokki mo, e wondude kadi e tinndinooje satiiɓe ɓe nganndaa wonde dagagol huunde jogii faayiida tan ko nde tuugii e ɓurgol heewde doole to bannge konu, Siidi wul Seek Abdallaahi waɗi taƴii fiɓotaako nde felliti ɓoorde senerooji ɗii.

Ndee yiiriinde bonnde aanni no feewi wul Abdel Asiis, tee alaa ko heddanii ɗum so wonaa suɓaade gootal e ɗee geɗe ɗiɗi muusɗe kañum en fof. Maa wonii o jaɓa joñtaade laamu ngu o heɓtirnoo doole makko, walla o waɗa kadi ‘’kuudetaa kaaɗtudi’’, hono no o seedtorii ɗum kanko e hoore makko caggal ɗuum, kuudetaa dartinɗo demokaraasi Muritani keso oo, jaakoranooɗo no feewi oo.

Kono wonaa waɗde gollal baangal nii bonde ɓurnoo tiiɗde. Ɓuri tiiɗde ko jaɓnude yimɓe leydi ndii e winndere ndee, haa teeŋti noon e winndere ndee, sabu mum nattude waɗde maslahaa wonande mbayliigaaji ɗi tuugaaki e demokaraasi. Ɗumɗoon noon ko huunde mettunde, sibu seneraal oo e waɗdiiɓe mum bone wonɓe e konu hee ɓee, ngonaano anndaaɓe e aduna hee. Yanti heen kadi, won e ofiseeji ɓurɗi fellitde e kuudetaa hee, ko wayi no kolonel wul Haadi e wul Baay, yimɓe leydi ndii njoganaaki ɗum en ñaamgolle moƴƴe.

Kono goomu waɗɓe kuudetaa ɓee ina hoybi so ƴeewdaama e luulndo softunngo, fellitngo pellital ngal aadoraaka sabu mum tuugaade e goonga mo sariya dagnani ɗum e kimmugol darnde joopiinde nguurndam e maayde demokaraasi baggo. Ɗum tagi hay gooto miijanooki oo kuudetaa ina waawi ɓennude. Ko ɗoo darnde omdafeer oo feeñata, hono no jogori hollitireede nii.

Buamatu walla ngaari kuudetaa

Gila e jooni, yo laaɓ wonde hay innitortooɗo demokaraasi gooto waawaa yaafaade ko Buamatu newniri nii dartingol ngoo humpito politik heso ardungo e jeewte demokaraasiije ɗe hono mum en meeɗaano waɗde e leydi hee, hono ko anndiraa ñalɗi diisnondiral.

Buamatu wallii heewɓe, o waɗii golle keewɗe, miijaaɗe, juumtuɗe, tawi kadi ko Alla ɓolo o waɗiri ɗum en. Ɓurngal heen maantinde e yiytinaade ko opitaal gite inniraaɗo mo oo. Miijo moƴƴo ngo yimɓe fof njeeɓata. Kono dee, ɗuum fof ustaani doŋngal makko e ɓenningol ajaande kuudetaa Asiis ndee.

Ngam ɓenninde kuudetaa oo, Buamatu golliima e geese keewɗe :

  1. Feewde e Elisee. Ngal gollal ɓuri fof battinde. Eɗen nganndi, waktuuji seeɗa caggal kuudetaa oo, Quai d’Orsay yaltinii bayyinaango ina ñiŋa ñiŋgol ŋeerngol kuudetaa oo. Huunde faaynunde wonande Senerooji ɗi ngalaano hay feere wootere no njettorii Nikolaa Sarkosi. Ko goonga wul Abdel Asiis yahiino Maruk e Farayse ngam hujjikinaade e haalde no luural hakkunde mum e hooreejo leydi oo ardi, haa arti noon e wiyde oon ina yeebii hare feewde e ownugol. Kono alaa mo o heɓi jokkondirde toon so wonaa gardiiɗo tumbudu Afrik to Quai d’Orsay ɗoo. Ɗum noon hay huunde alaa ko waawi wallitde dagnugol gollal baangal no kuudetaa nii bonde.

Buamatu kañum yahi ko to ɓuri toowde, e no haanirta nii. O rewri ko e awokaa lolluɗo e nder nokkuuji France-Afrique, hono Robeer Burgi, ngam yettaade omdafeer en. Oon jibinaa ko Senegaal, ko nehneho Jacques Foccart, gooto e yimɓe de Gaulle toppitinooɓe « geɗe Afrik », ko neɗɗo keƴɗo ɗo ɓuri toowde e laamu Farayse, gila 2008. Omo wasortonoo wonde neɗɗo « mo Nikolaa Sarkosi wertani nofru no feewi », hono no o wiyrunoo ɗum e jaaynde le Monde e hitaande 2009… Ko noon o wonirnoo sehil tiiɗɗo Claude Guéant, gonnooɗo Kuuɓal dowla to Elysée, ɗum noon mawɗo Bernard Kouchner gonnooɗo e oon sahaa jaagorgal udditaare, mo Sarkosi hoolanooki no feewi.

Claude Guéant, hay nde wondi e caɗeele ndee, yeddaani ngaal cehilaagal. Nde Bourgi tuumaa buuñgol caggal nde Sarkosi liɓaa ndee, o heɓtinii yeeso ñaawoore Farayse wonde, e cili keewɗi, o addanii hoohooɓe toowɓe politik laamu Farayse (o limti heen Claude Guéant) wolisaaji loowaaɗi biyeeji banke haa keewi, ummoraade e hooreeɓe dowlaaji Afrik. Oon yeddii jeyeede heen, kono wiyi ñaawooɓe ɓee « ko goonga miɗo heewnoo yiyde mo nde ngonnoo-mi Kuuɓal kuuɓtodinngal Elysée ndee (hakkunde 2007 e 2011), sibu ko o neɗɗo kumpitinooɗo no feewti Afrik ». Ko ɗum waɗi en mbaawaa waasde miijaade wonde, e ɗiin wolisaaji, ina gasa tawa heen gooto walla ɗiɗi, ummorii ko Muritani, so en kiisiima wonde ɓenningol kuudetaa dow demokaraasi baggo ina jari ɗuum.

Gaagaa Burgi, neɗɗo goɗɗo ina wiyee Bollore, ina sikkaa wallitii. Bollore ardinoo e oon sahaa gollirde mawnde jolngo, ina joginoo kadi geɗe keewɗe e tufɗe Afrik ɓurɗe mawnude, ko kam jeyi jaaynde Canal+, tee ko sehil Sarkosi no feewi, kanko difinoo ko ɓuri heewde e fereeji kampaañ mum…

Ɗo yahanoo artaa fof, darnde Buamatu addanii leyɗe winndere ndee yeebaade kuudetaa oo e huccande gollodaade e laamu kesu nguu. Ɗuum addani kuudetaa oo yuumtude.

  1. E nder duunde Afrik ndee : maa resoo Farayse oo huutore kadi ngam heɓde Kaddaafi, jogodinooɗo e Farayse jotondire moƴƴe e oon sahaa. Kanko Kaddaafi ne, o wallitiino kampaañ Sarkosi. Oon sahaa Kaddaafi ina yaaɓani ardaade Dental Afrik (feebariyee 2009), tee ina joginoo wallidiiɓe heewɓe e nder Afrik, haa teeŋti noon to Mali. Yimɓe fof ina ciftora nde o wiyata « sitte sitte » to Galle mooɓondire Nuwaasoot.

To gaɗa maayo, resoo Burgi/Buamatu ina yaajnoo haa yettii nder galle persidaa Wad (Burgi ko caɗtidiiɗo Karim Wad, ɓiy hooreejo leydi Senegaal e oon sahaa). Oon resoo kadi wallitii no feewi, Siidi fof noon wonnoode sehil Wad. To oon bannge, yahnooɓe yeewtideede Nanondire Ndakaaru ina ciftora ɓoodgol darnde Seek Tijjaan Gaajo, jaagorgal geɗe caggal leydi Senegaal, gila ɗo luulndinoo, haa waɗti wallitde kuudetaa oo, nawori heen Ramtane Lamamra, alserinaajo gonnooɗo komiseer Deeƴre e Kisal Dental Afrik, nelanooɗo yo dog e maslahaa hakkunde muritaninaaɓe.

Wonande ballal Maruk, Wikileaks yaajniima heen no feewi. Maruk wallitii yamɗinde luulndagol Amerik kuudetaa oo, peeñnogol e jotondire mettuɗe ɗe ammbasadeer Amerik, hono Mr Brown, jogodinoo e persidaa jamfeejo Abdel Asiis. E wiyde Wikileaks, ko Maruk ɗaɓɓiri Amerik yo nattu naamnaade gartugol Siidi e laamu, yo wallit jeewte Ndakaaru ɗee. E nder ɗuum Maruk ɗaɓɓi yo Amerik toɗɗo e kaaldigal hee ammbasadeer mum to Ndakaaru, hoto neldu toon Mr Brown, joginooɗe hakke jooɗanaade toon Amerik oo, sibu mum wonde ammbasadeer mum e nder Muritani. Ko Mr Brown gooto woni ammbasadeer jooɗiiɗo e Muritani mo tawaaka kaaldigal ngal, sikke alaa sabu mum luulndaade kuudetaa oo.

Muhammed wul Mawluud jahannooɗo toon maalde wallittunoonde Siidi wul Seek Abdallaahi ndee, seedtaniima huunde e ɓalliiɓe ɗum, wonde, e kaaldigal Ndakaaru ngal, ɓurnoo luultndaade ɓe e tampinde ɓe fof ko ammbasadeer Amerik to Senegaal. « oo debbo alaa fof ko waɗaani ngam firtude e bonnude kala peeje ɗe cakkitnoo-mi. Ŋatre makko, e balɗtugol makko hakkille e ndeen darnde ngaddanii kam sikkitaade mo ».

So tawii Maruk waɗiri ɗum ko sabu hujjaaji mum keeriiɗi, eɗen teskoo kadi wonde ardiiɓe kuudetaa oo, hono Asiis e Ghaswaani fof njanngii e duɗe koninkooje Maruk. Asiis nii yahii toon jonte seeɗa ko adii kuudetaa oo ngam hujjikinaade, e heɓtinde ɗum noon wonde « Maruk ina jogii hakke naatde e geɗe Muritani ». Seneraal oo kadi ko esum laamu Maruk. Ko waawi heen wonde fof kadi, alaa luural wonde jotondire keewɗe Buamatu jogodii e nokkuuji njulaagu to Rabaa, keedaani heen sara.

  1. Nder leydi hee : Buamatu, ko famɗi fof daroriima banngeeji tati. Wallitde yamɗinde luure renndo ɗe kuudetaa oo jibini, haɗde cosgol maalde yaajnde luulndiinde kuudetaa oo, e wallitde kampaañ oo kaalis.

To bannge luure renndo, o daraniima ɗoon e ɗoon toppitaade geɗe Kattu mint el Bukaari. Caggal nde Siidi dahaa e biro mum mooftoyaa, Kattu e ɓesngu mum ko toon e galle laamorɗo hee keddinoo, konu na taarii ɗum. Nde tawnoo ko o neɗɗo mettuɗo maɓde, o woni e noddude jaayɗe winndere ndee wonde ko o dahaaɗo, dummbaaɗo. Ko Buamatu ɗaɓɓi e Asiis « yo woppu ɗum toppitoo ndii mbaaroodi pinnundi, hono Kattu, mbele ina jaɓa yaltude galle oo, e naworde kaake mum »…

Abdel Asiis kadi ina soknoo huunde e jagge ɗe o takkunoo waasde weltaade e makko. Nde tawnoo ko o parñotooɗo, ɗuum waati no hare feewde e leñol (tirbii) nii. Buamatu huutorii fedde patronaa nde ardinoo e oon sahaa, ngam yoɓde jukne ɗe sokanooɓe ɓee calinoo yoɓde, dow goonga mum en. Ko noon o darorii maslude hakkunde julaaɓe ɓallinooɓe laamu Siidi, sokanooɓe e kuudetaa hee.

To bannge politik, Buamatu jokkondirii e huunde e pelle politik ngam wiyde ɗum en yo njejjit hankadi Siidi wul Seek Abdallaahi, geɗe mum njawtii. O hawraani e caɗeele no feewi, sibu e kampaañ woote gardagol leydi ɓennuɗo ɗee, moƴƴere makko yettiima denndaangal kanndidaaji ɗii, ɗo mbaawnoo heedde kala. Ɗuum ina addana en sikkude wonde cehilaagal hakkunde makko e jagge toowɗe RFD keewɗe, bonaani e darnde oon parti darinoo so wiyde wonde teskiima ko kewi koo, salii tawtude maalde daraninoonde deftingol geɗe leydi ndii laawol.

Ballitgol kampaañ Asiis. Ballitgol kampaañ oo jogiima mbaadiiji tati. To bannge jeeyngal, yeru e miitiŋ gooto to Arafaat, nde o ñaagotoo kala mo o meeɗnoo waɗande huunde yo tiiɗno wootana Asiis. To bannge kaɓirɗe, yimɓe ina ciftora otooji makko (otooji fonndaasiyoŋ makko) kuutoraama e kampaañ hee, ko jiidaa e otel ɗo Asiis waɗnoo joɗnde kampaañ mum. To bannge ngalu. Ngalɗoo ballal fof ɓuri teeŋtude. Buamatu waɗii jokkondire haa caggal leydi (ina wiyee o heɓii e libinaaɓe teemedde miliyoŋaaji dolaar), ko jiidaa e kaalis mo o jeyani hoore makko. GBM, (banke makko), nde ñalngu woote heedi, deŋii e keesuuji mum miliyaaruuji keewɗi ugiyya, ɗaɓɓiri kala arnooɓe yaltinde kaalis mum en nde njahata haa yontere faande. Ɗum fof ko ngam hollitde darnde Buamatu.

Hol ko Buamatu waɗiri ɗum fof ?

Yimɓe heewɓe ina kaawanoo ko addani Buamatu, ganndiranooɗo wonde ‘demokaraat’, wallirde nii huunde nde wonaa moƴƴere so kuudetaa, wallirde nii neɗɗo baaɗo no Abdel Asiis mo o woɗɗondirnoo banngeeji fof. Ina haawnoo kam hol ko haɗnoo mo tawtoyde sehil makko ɓooyɗo, hono Eli wul Muhammed Faal. Nde tawnoo mi anndondiraano e makko (…) mi ɗaɓɓiriino gooto e sehilaaɓe am nde yettinta mo naamnal ngal. Ko ɗumɗoo woni jaabawol makko : “wonande kuudetaa oo, ko mi gabbiiɗo tan, alaa ko ngon-mi heen. Darnde am ko yiɗde ustude tanaaji makko e leydi hee. Waɗi mi suɓaade Asiis dow Eli, ko sabu golle am. Ɓuri bonde e omdafeer fof ko wonde e leydi ndi persidaa mum hiilnii lemminde ngalu. Hakkunde ɗiɗo ɓee, miɗo anndi Eli wul Muhammed Faal ko fittaandu julanke jogii. Kono ellee won huunde wiyata mi wonde Abdel Asiis yiɗi tan ko laamaade”.

Juumre mawnde, bonnde, hollitoore wonde Asiis e Buamatu nganndondiraano hay huunde. Sibu so wonaano ɗuum, Buamatu no wayi seeɓde nii, no wayi humpitaade yimɓe nii, juumataano nde juumre bonnde wonande paandaale lugge Wul Abdel Asiis. Eɗen mbaawi wiyde hannde, ko ndee juumre ɓurtunde woni yumma caɗeele leydi ndii wuuri e ɗii duuɓi sappo cakkitiiɗi. Eɗen mbaawi miijaade wonde ko nimsa ndee juumre e caɗeele ɗe nde addani leydi ndii nduñata Buamatu gila ndeen e daraade ngam yiɗde safrude ɗum…

Ɓooytaani, gila e lebbi gadani, Buamatu yenanaa geɗel gootel, wonde ko sikkatnoo e makko koo, ko ko luulndii ɗum tawi e makko, sibu alaa fof geɗal o ittani ɗum, tee o wayi ko no mo heɓtinaani ballal o walli ɗum haa woni hooreejo leydi ngal. Asiis ko calaniiɗo Buamatu hono ko ɗaɓɓirnoo Siidi wul Seek Abdallaahi koo, so « yoɓde ñamaande ».

Mettere e fitina Buamatu ina mawni e ɗuum, haa teeŋti noon won geɗe keewɗe ɗe o huninoo, gila e nder leydi hee haa e caggal mum, ɗe o fotnoo waɗde caggal nde neɗɗo makko toɗɗaa.

Buamatu ina ɗamininoo maa fedde gollinooɓe (patronat) heɓtine, laamu jaggira no ɗum no gollodiiɗo timmuɗo e denndaangal fanuuji : lelnugol politikaaji gollingol jawdi, jeyegol e Goomu ndowrowu kalfinoowu marseeji (commission centrale des marchés) ngam laaɓal golle, jeyegol e Diiso njuɓɓudi BCM ngam jogaade konngol e politik kaalis leydi ndii, jeyegol e kaaldigal e gollidiiɓe to bannge ƴellitaare kam e juɓɓule Brettons Wood. Ɗum fof laatiima koyɗi muumo.

Kono kadi, ina sikkaa no feewi Buamatu won ko hunaninoo wallitnooɓe wonɓe caggal leydi. Hay gooto majjaani wonde Bollore ina yiɗnoo halfineede tufnde (port) Nuwaasoot caggal nde waasi tufnde Ndakaaru, Tunis Air ina yiɗnoo soodtude Air Mauritanie, eɗen nganndi kadi maruknaaɓe ina mettanoo no feewi ko Muritani ɓuri abbitaade e miijooji Alaseri wonande luural Saharaa. Caggal nde o ɗamtindii ñawndugol hujjaaji makko ɗii fof, alaa ko heddaninoo mo so wonaa taƴondirde e Abdel Asiis, mbele kam, kala ɓe o hunaninoo huunde ngannda ko noon fotnoo e makko, ko o jalfaaɗo tan. Nii woni o yalti leydi ndii, o woppi ɗoo ngalu makko fof, o tawti haɓatnooɓe e Asiis.

Hol to paaɗen ?

Buamatu wonaa ɓuftaaɗo lelnaa, wonaa jaɓoowo jamfeede laabi ɗiɗi. So hay gooto nanaani dille makko e hitaande adannde laamu Abdel Asiis ndee, ina gasa tawa o wonnoo ko e fewjude feere no o tuutniri ɗum.

O idorii  ko renndinnde e saaktude geɗe jiytiniiɗe, kollitooje wonde ko Asiis wiyatnoo ina haɓa e gabesi koo, ko yiɗde ullude leydi e gite yimɓe tan wonnoo. To oon bannge, cukñaagu e ngaybeela huunde e ɓadiiɓe hooreejo leydi oo, e sifaa puuyɗo, puŋŋiniiɗo no ɓe mbaɗirtunoo ɗum nii, daɗndu maɓɓe ngam heɓde ɗo ɓuri neyɓude e faggudu leydi ndii, ndokkii haɓdiiɓe persidaa oo hujjaaji paayodinɗi. Gajaaɗe njokkondiri ngasataa. Hannde, ina laaɓani yimɓe fof wonde, to bannge jiilgol ngalu buur, laamu Abdel Asiis wayi ko no laamuuji gadiiɗi ɗii nii, walla nii jaasi ɗum en. Nguuɗoo laamu ina heerorii geɗel, heerorii gabesi oo ko tamamngel yimɓe, kono tamanngel ngel haarataa.

Wallitde cosgol resoo wallidiiɓe nder fiilaaɓe leydi ndii (parlemaa) ngam sukkude yolnde baasgol woodde toon luulndo politik. Ɗum woni waklitde huunde e fiilaaɓe laamu nguu. Ɗoon ne kadi, kaaɗi e ɗokkeende politik laamu nguu wallitii no feewi. Kono tan, ɗoo ko Asiis e hoore mum waɗiri juungo mum. Puuyndam politik ɗam woɗɗaani wartaare persidaa oo e nder diskuur mum Neema, wonanii kuutorɗe senaa ballal mawngal. Batte ndee juumre ina maantini.

Ko senateeruuji ɗii calii wootde mbayliigu doosɗe leydi ndii koo, waawnii laamu nguu waɗde geɗe goofɗe laawol. Ɗoo, Asiis waasi geɗal kimmungal, so dagaare to bannge sariya, caggal nde deggondiral gajaaɗe mbaasni mo dagaare to bannge neɗɗaagu.

Ñookgol kaayitaaji woote nder bakanon woote e referaandoom mo alaa faayiida, noddugol jaaynooɓe e hoohooɓe senndikaa, e fiilaaɓe to polis, dummbugol senaateer wul Gadda, baawnugol ñaawooɓe, ɗumɗoo fof ko geɗe kollitooje manndilo keɓtiingo laamu nguu to tolno ɓurɗo toowde.

Buamatu nana duña laamu nguu e waɗde geɗe ittooje faayiida mum gooto mo heddorinoo, so wonde persidaa demokaraat kormiiɗo wellitaare heeriinde. So jokkirii nii, jooni wasoore « hay neɗɗo politik gooto alaa e kasoo » wonta fenaande.

Neɗɗo teelɗo, leeftuɗo !

To bannge doosgal leydi, Abdel Asiis na heddoraa duuɓi ɗiɗi e laamu. Ɗooftagol ngalɗoo lajal, huunde nde fotaano waɗde hay sikke gooto e nder kala leydi ndewndi laawol, kañum woni ngoƴa ɓurɗo mawnude e leydi hee hannde.

« Hol ko jogori wuurtude Abdel Asiis e wiyde ina arditoo leydi ndii, e hol no o jogori waɗde ?»

Kala joganiiɓe mo hurum, poogani mo ɗoon, sibu mum en hiisaade ko o neɗɗo dimo, jiɗɗo innde mum heddoo e defte daartol leydi ndii, no persidaa Muritani gadiiɗo woppude laamu e weleede mum ngam ɗooftaade woondoore mum. Kanko e hoore makko o haalii ɗuum e cili keewɗi, ko o ɗooftotooɗo ngaal lajal, kono o woppataa politik.

Hay so en ngonaa tiimooɓe ne, eɗen cikki geɗe ɗee newortaako noon fof. Persidaa men wonaa neɗɗo kaɓɓiiɗo e miijo, o haɓɓaaki e aadaaji politik, ko o jogori waɗde janngo fawoytoo ko e no doole mbaadi to bannge politik, so woote gardagol leydi heedii. So tawii, e oon sahaa, luure politik ustiima haa o waawii suɓaade lomtotooɗo mo ko aldaa e caɗeele keewɗe, eɗen ɗeɓi yenanaade maa o yah alteret ngam hollitde faayidagal makko.

Kono so tawii ngonka politik kaa ina lutti waade no wayi hannde nii, walla ɓeydiima bonde sabu darnde senaateeruuji e FNDD e G8, e huunde e jaayɗe, e caɗeele faggudu, tawi kadi gonɗo to Marakes oo ina jokki e wuttude e jeynge, Asiis ina waawi hulde woppude laamu sabu hulande hoore mum kam e ɓalliiɓe ɗum : ñaawoore, keɓtugol jawdi, kasoo, hono ko heɓtii Gbagbo koo nii.

Oon sahaa, yimɓe fof ina nganndi ɗo o jogori suppitoraade, seede mum ko no o waɗnoo ko ɓenni. Kala nde nafooje makko walla ngonka makko njoopanoo, o jajtaani e fettude fof, hay so ina bonnana leydi ndii.

Addannoo mo waɗde wul Taaya kuudetaa ko sabu mum wiyde ine fekta mo rewo ngam haɓde e ownooɓe, o ummoo e ɓuuɓri ndi o wonnoo to Basep ɗoo. Ko noon kadi, o jajajtaani e oo beetawe, jiiɓde Muritani nde Siidi wul Seek Abdallaahi itti mo ndee.

Geɗel goɗngel kadi ina waawi addande mo ŋottilaade e laamu, ko ɗaminaade, ɗoo e duuɓi ɗiɗi haa nay, Muritani ina jogori alɗude, sibu gaas yiytaama e mum haa waɗtii fompondirde e Kataar.

Cibooji taariiɗi mo ɗii ina poti sukkirde noppi makko : “hay gardiiɗo leydi Afrik ngalɗundi ngootiri ɗooftaaki demokaraasi. Yeruuji mum ina mbayi no simme : Teodoro Ngemaa waɗii duuɓi 38 e laamu, Pool Biyaa, 35 hitaande, galle Bonngoo, duuɓi 50, Sasu Ngeso, duuɓi 25.” Ooɗoo cakkitiiɗo ina maantini, sibu nde o joofni manndaaji makko dagiiɗi ɗii, konngonaaɓe ɗaɓɓiri haralleeɓe sariya yo mbinndu doosɗe leydi goɗɗe haa o waawi ƴettitde laamu hikka, tawi hay gooto e winndere ndee ɗippaani.

Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde, hakkunde Asiis e luulndiiɓe mum, gila e wonɓe e leydi hee haa e daayɗo to Maruk oo, ko idaa. Peral jommbaani e duuɓi ɗiɗi paaɗi ɗii.

6 settaambar 2017

Muusaa wul Abdu
Moussaabdou77@yahoo.fr
Fulo : Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa