Maayde Kaddaafi : hol ko jari ɗum fof ?

0
446

 

Kaddaafi laamɗo lolluɗo oo, laamɗo dikkinooɗo leyɗe Aarabeeɓe kala, dikkii leyɗe hirnaange fof, baɗatnooɗo ina firta laamuuji e nder Afrik, ina urɓa luulndooji e nder leyɗe janane, ina seŋani woɗɓe gafakkeeji … jaambaaro mo hono mum weeɓaani oo, wattini ko dogde ina suuɗoo e rukkuuji e gasɗe …

 Hol ko jari ɗum fof ?

Ñalnde 20 oktoobar 2011, Kaddaafi sankiima. Alla haɗii mo ko neɗɗo celluɗo hakkille kala duwantoo hoore mum, so battane moƴƴe. Hono no haɗirnoo ɗum Saddaam Huseyn e Looraa Bagboo e woɗɓe, ɓe laamu haangɗinnoo.

Kadi, hono no Saddaam nii, o tawaa ko e ngaska no doomru nii. Mo miijii no Kaddaafi laamorinoo, yiyi no o daasiraa e mbeddaaji hade makko wareede, maa wiy, hol ko jari ɗum fof ? Hol ko jari ɗum fof so a ƴeewii wonde kamɓe ɓeeɗoo fof, aɓe mbaawnoo maslondireede, ɓe njokka e wuurde e jawɗeele ɗe ɓe lemminnoo haa heewi … ?

Hay so tawii kulol ngol Libinaaɓe njoginoo e Kaddaafi ngol yettaaki ngol Tuunusnaaɓe njoganinoo Ben Aali walla Iraknaaɓe njoganinoo Saddaam e ngol Siirinaaɓe njoganinoo Asaad en (Baaba oo e ɓiɗɗo oo fof), eɗen nganndi Libi jeyanoo ko e leyɗe ɓurnooɗe hiiɗeede e winndere ndee, leydi ɗo luulndo alaano, ɗo hay gooto suusaano haalde miijo mum. En mbaawaa limtude ɗi Kaddaafi, kono kam eɗen nganndi bonɗi makko ɗii mbaawi moƴƴi makko ɗii to woɗɗi.

Kaddaafi ina anndiranoo wonde laamɗo pidduɗo, keewɗo bonannde, goynuɗo heewɓe. Ina famɗi ɗo murtere waɗi e leyɗe Aarabeeɓe walla Afrik tawa Kaddaafi neldaani toon kaɓirɗe barooje. Alaa fof no o waɗaano ndeen, mbele omo yandina Burgibaa. To Misra, oo meeɗaa seerde e haɗde Sadaat e Mubaarak ɗaanaade, sabu golle caaysayeeje. Alserinaaɓe ina nganndi wonde yoga e kaɓirɗe ɗe islaamiste en mbardatnoo toon yimɓe, ndewratnoo ko Libi, alaa ko ɓe mbaawi heen. Ɓe njejjitantaa kadi, wonde haa hannde Kadaafi ñiŋaani atantaaji bonɗi baɗnooɗi to Alsee e lewru desammbar 2007. Alaa kadi e luulndooji leyɗe aarabeeɓe keddiiɗi ɗii, gonnooɗi to London, ngo meeɗaa heɓde ballal Kaddaafi. Ɗum jiidaa e ballal ngal o rokkatnoo dille ownooje e nder winndere ndee, gila e dillere wiyeteende IRA haa e ETA. Ɗum jiidaa e atantaaji keewɗi ɗi o yooɓtoraa, haa arti noon e Lockerbie (1988) e laana UTA (1989).

Nde o toɗɗaa e gardagol Dental Afrik e 2009, alaa fof beltiiɗo heen, so wonaa Abdel Asiis e wondiiɓe mum. Bonannde makko e Afrik ɓaleeɓe kadi ina seedtini. Gila e wolde Tansaani e Uganndaa e lewru oktoobar 1978, nde o dogi arde faabaade musiɗɗo makko Idi Amin Dadaa. “E hitaande 1979 no neldiino kadi Jean Bedel Bokasaa laana ndiwoowa ina rimndi kaɓirɗe haa heewi, rokki mo kadi kaalis, yantude e soldeteeɓe, ngam yo fellu sanɗaaji mum. O waɗti heen ñiŋde Farayse e Demokaraasi kam e jojjanɗe aadee, hono no o waɗirnoo e nder Galle Mooɓondire ɗo e Nuwaasoot ñalnde 11 marse 2009”. En kaalaani cehilaagal makko e  Charles Tayloor, sofru makko.

Ɗo ɓuri ɓallaade mo, Kaddaafi meeɗaa jaɓde woppude Caad deeƴa. Gila e yonta Ngartaa Tombalbaay haa e  FROLINAT mo Doktoor Abbaas Siddiik, haa e Husen Abree, haa e dahngo tuubaako biyeteeɗo Françoise Claustre haa nde o wallitta Gukuni Waday haa Idriss Debi … En kaalaani rebel en to Mali, to Niiseer … Tengiti ngal dow ko ngal Muritani, ɗo o waɗanoo masloowo, o jinngani senngo : yimɓe fof ina ciftora nde o wullata to galle Dental mooɓondire ɗoo « sitte, sitte ». Ɗum jiydaani e ballal makko feewde e leñamleñameeɓe aarabeeɓe (Naseeriste en), ɓe golle mum en ceedtini e pelɓondire hakkunde leƴƴi Muritani e kitaale 1986-1988 haa bonanndeeji 1989-1991.

Omo anndiranoo kadi wonde taƴoowo enɗam, heewɓe ina njooɓtoroo mo haɗde aarabeeɓe nanondirde e yoga e geɗe : gila e hafeere Palestiin, Sudaan, Libaan…   So o tawaama batu kadi, heewaani joofde e jokkere enɗam, o wonata ko e furaade ɓee, ƴattaade ɓeya too, so o ƴettii konngol o joofnataa, alaa mo o hormii … Won koohoowo Alserinaajo seedtii «so a yiɗii bonnude haala tan, naatnu heen Kaddaafi».  Kaddaafi kadi ko mawnikiniiɗo, kutiiɗo yimɓe fof. Konnguɗi makko bonɗi feewde e woɗɓe ngasataa : «Alserinaaɓe ko tuubakooɓe, mbaawaa Arab» ; «Misranaaɓe mbaawi tan ko yelaade» ; «Maruknaaɓe ina poti seertude e laamɗo mum en» ; «Muritaninaaɓe ngonaa aarabeeɓe» ekn … tee ɗum fof o haalata ɗum ko e tele walla e rajo, haa aduna fof nana. Ɗum rewi haa aarabeeɓe mbaɗti wiyde wonde alaa ko huccitini mo e Afrik, so wonaa duuñeede mo e leyɗe Aarabeeɓe.

Kaddaafi kadi ko «mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede» : gila e tillisaaji makko ɗi o foŋtata so o yilliima leyɗe mawɗe (haa hakkunde Pari), haa yettii rewɓe reenooɓe mo, ɓee. Kaddaafi nanndintee ko e musiɗɓe mum Idi Amin Dadaa mo Uganndaa walla Bokasaa mo Santarafrik.

Laamɗo laamiiɓe, Jomngol aaraaɓe, Jaambaaro mo hulataa, dogataa, wattini ko ko dogde ina suuɗoo, ina sora e rigolaaji diƴƴe luuɓɗe. Miɗo yenanonoo o suusaa wartaade : heɓtii mo tan ko ko koyeera keɓtinooɗo Saddaam oo, so yaltineede e ngaska ina waɗi siikuuji, ñaawoyee, waɗee yargo … Laamɓe sedduɓe fof ko ɗum woni battane mum en. Hol ko jari ɗum fof ?

Bookara Aamadu Bah