Guurɗo mo tinaaka so maayii woyetaake!

0
1979

Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka ko oo gorko sañkinoo e tanaa oto ɗo wiyetee Juunndu sara wuro Baydi Kacce Paam Giyaa, hakkunde Podoor e Tareeji, Senegaal ñalnde hoore-biir, 14 lewru seeɗto hitaande 2001. Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka, kono rokkaama yo gonɗi woondu makko yo kor e gite ngenndiyanke, ɓesngu, yiɗɓe e yahdiiɓe.

Kodda Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan.e Sammbooru Barka, saajo  miñi mum Alasan e Aluseyni, ɗiɗo funeeɓe, baaba mum Faatimata dikaajo e Tijjaani Aan, luuti tokara baabooy mum, yettinii nulal mum haa timmi.

Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka ko oo gorko sañkinoo e tanaa oto ɗo wiyetee Juunndu sara wuro Baydi Kacce Paam Giyaa, hakkunde Podoor e Tareeji, Senegaal ñalnde hoore-biir, 14 lewru seeɗto hitaande 2001. Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka, kono rokkaama yo gonɗi woondu makko yo kor e gite ngenndiyanke, ɓesngu, yiɗɓe e yahdiiɓe.

Kodda Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan.e Sammbooru Barka, saajo  miñi mum Alasan e Aluseyni, ɗiɗo funeeɓe, baaba mum Faatimata dikaajo e Tijjaani Aan, luuti tokara baabooy mum, yettinii nulal mum haa timmi.

So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan, ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade feewnude sahaa mum, ko daranaade e dadanaade feewnude yonta mo hawri oo. Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama, ena haani naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗo :

1-  So mi waɗaani jooni, hol nde mbaɗat-mi?

2-  Miin potɗo waɗde oo, so mi waɗaani, hol baɗanoowo mi?

Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan jogitinoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi faayndaare, o fawi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii ballal Geno. O fiɓi aadi hakkunde makko e leñol, aadi mo sewaani saka taƴa, aadi mo wuɗaani saka buuña haa ñalawma mo o aflinaa ñaamo makko, haayre heedi hoore, woɗnde waɗaa koyɗe. O hirjini jaŋde e gollal, o noddi dental, o eewnii ngootaagu Leñol, o daranii ƴellitaare Pinal, o dadanii e ko aldaa e lohre ɓamtaare Ɗemngal.

Nde aadi timmi, Alla yiɗi mo, humpinaani mo, eewnii mo to “Makkatal Mukarram”, fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men Lislaam cuɓaaɗo. O senii, o salliginii, o juuli, o hucciti e “rawda” ɓurnaaɗo winndere, o duwii, Alla jaabii. O arti e ngenndi makko yummaari, e leydi makko Senegaal, o waɗi mbayniigu makko haa timmi. O tinndi, o daari, o siftini, o softini. Banndiraaɓe, Alhajji Abuu Aan wuurii kadi woodii. O ɗalii ñaam-golluuje paayodinɗe, paarnorɗe, ŋarɗuɗe cuɗooje daartol Leñol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

 

Alabti Aan

Annebi laaɓɗo, jettinɗo nelal leñol

Labaaɗo e keele, jaltinɗo geɗal leñol

Harbiyanke caasɗo, deenɗo kisal leñol

Alhajji, yo Geno yurme, yaaforo maa !

Jahɗo nde tijjaaka, jooɗtoraaka

Jahduɗo e heewndu, mo nawaani yawaare

Innde ma yantii e wasorteeɓe ɓamtaare.

 

Timmuɗo, tabitɗo, timminɗo aadiiji

Ittanɗo ngenndi, teddinɗo jaatiiji

Joom fiɓnde laaɓtunde, mo luutnaani jikke

Jaalal kerngal, ngal yahdaani e mbuɗu sikke

Aduna woyii ma ko woyaano adinooɓe

Anniyaaji maa e darnde maa, saɗtude rontooɓe.

Nelanooɓe caggal Nelaaɗo fof, keertiniino

Ilam maa, aan seydi Aan, hujjitii kolaaɗe fof.

 

A daraniima kaaɗdi nguurndam, ngootaagu leñol

A dadaniima kaaɗdi nguurndam, ndimaagu leñol

Nafoore ndee, hay so caggal maa, mbele nafta leñol

 

Gorko Gamaaji, nan Gelongal Fuuta, giɗo maa

Owɗo, jeewaaɗo, sabu hattaade golwole maa.

Reedu heewiino ɗamaaw saatu nde njiyduno-ɗen

Kono maayde jamfiima aadi mo mbaɗduno-ɗen

Ommbori payndaale dowrowe ɗe toɓɓuno-ɗen

 

Giɗo leñol, yo sahre neema won fooftorde maa

Allaahu waɗan maa, to Firdawsi, hoɗorde maa

Malanooɓe, gila e Baaba Aadama, njaɓɓo maa

Adinooɓe haa e wattindiiɓe kala mbismo maa

Aamiin, yaa tagnooɗo asamaanuuji e leyɗeele

Joom kattanɗe, nulɗo ɓeen, ɓe ngaldaa e caɗeele

Ittuɗo neema, resndi mi, naamndaaki njoɓdeele.

Gelongal Fuuta lollirɗo, 
Njaay Saydu Aamadu