Losko ñaayngal ngalu leydi : Laawol faade polis ɗiggii

0
36
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Lappol Muhammed Abdel Asiis (MAA) feewde polis dariima hankadi, ɓayri caggal nde o nanngaa yontere o woppitaa jofnde altine 24 ut 2020, o nodditaama kadi ñalnde talaata 25/8/2020 to polis kalfinaaɗo loskude bonannde faatunde he faggudu.  Pulaar wiyi « Aduna ko laacel jiire » ! Sibu MAA nde ari he laamu hee sappinooma mahde kasooji e hebbinde ɗum en « mufsidiin » en.

Muhammed Abdel Ajiiju (MAA) jaɓaani jaabbaade naamne wiɗtooɓe ɓee, o jaɓaano hay nootaade Goomu losko suudu sarɗi nguu. E wiyde makko, ko ɗuum kadi heedooɓe makko kolliti, ko nodduɓe mo ɓee ngalaa hakke loskude goonooɗo hooreejo leydi, ko Ñaawirde Toownde tan jogii oon hattan, hay oon ne, ko maa wona « jamfa mawka ». Gooto e heedooɓe makko tuubakooɓe ɓee, joopii ko kuulal 93 Doosɗe leydi paatungal e « hurum hooreydaagu ».

Kono, to oon bannge karallo sariya muritaninaajo jaabiima mo, wiyi mo wonde ngaal kuulal 93 haaɗaani ɗoon tan, ine jokkii e maggal :

1. Hooreejo Leydi fawaaki golle waɗi he dumunna laamii oo, so wonaa e sifaa « Jamfa mawka » (haute trahison).

2. Ko Suudu sarɗi tan waawi joopaade mo, rewrude he woote peeñcu e dow keeweendi timmundi terɗe mum. E oon sahaa ko Ñaawirde Toownde ñaawata mo.

Nii woni, doosgal leydi ngal ina rokki hooreejo leydi oo hurum e mudda nde « roondii donngal ngal ». Karallo oo ɓeydii heen wonde kuule 24, 25, e 27 haa 39, ine ndotti donngal e mbaawka Hooreejo leydi. Ko ɗuum waɗi Hooreejo leydi waawi ñaawreede ko geɗe jeyaaɗe he mbaawka rokkaa kaa. Kono, so tawii ko geɗe ɗe njeyaaka he kuule kaalaaɗe dow ɗee, woni geɗe ɗe cifaaka he donngal makko, ɗeen geɗe kay, hay ñaawirde aadoraande, haa arti noon he ñaawirde duƴƴorde, ina taƴi hattan mum en. 

E fawaade e ko ɓenni koo, eɗen mbaawi wiyde hooreejo leydi rokkaaka hurum kaaɗtudi ; so o waɗii geɗe e sifaa keeriiɗo, tawi ko geɗe ɗe ngalaa he donngal ngal doosgal leydi taƴani mo ngal, hurum alanaa mo ɗoon. Kono ɗoon ɗo iwaani he laamu, o waawaa loskeede saka ñaaweede ; kono, ñalnde o rootii meetelol laamu, ñaawirde kala ina waawi loskude mo e ñaawde mo.

Hol ko MAA yooɓtoraa ?

O yooɓtoraa, fawaade e maale keewɗe tawtondirɗe, ko warhooreeji keewɗi (jamirooje jaɓɓugol laawol, ƴettugol pawnaari ngol rewaani laawol, porlugol jawdi ndenndaandi, ɓurnangol hoore mum kam e woɗɓe, kuutoragol laamu ngam heɓde nafooje,  ɓurtingol laamu, laɓɓingol kaalisaaji tunwuɗi, galɗugol ngol rewaani laawol, mumtangol walla ustangol kubbal laamu, bonnangol nafoore renndaande). Denndaangal ngol jaɓɓugol sariya ngol mawɗo leydi oo waawi yooɓtoreede, kanko e huunde e gollodiiɓe makko (hooreeɓe hilifaaɓe, hilifaaɓe, Ardiiɓe).

Jooni noon, so MAA ƴeftii heedooɓe haa to Farayse, laamu Muritani kam ne dañii heedooɓe fellitɓe heɓtande leydi ndii kala ko wujjananoo, haa arti noon e ooɗoo doosiyee kulɓiniiɗo. Ɓayri MAA kañum wiyi ko « laaɓɗo », ko neɗɗo kaɓoowo he mufsidiin en (hujja jeyaaɗo e hujjaaji teeŋtuɗi ɗi o wiynoo ngaddani mo heɓtude laamu e juuɗe Siidi caggal nde udditanii won e partiiji luulndo : tawaasul e UFP e yeru), ine jaaki yimɓe ko addani mo salaade haalde haa ko omo waala kasoo fotde yontere.

Kasoo. Haawniinde ! MAA nde ɓorƴiti laamu he juuɗe Siidi, wiyiino maa mah kasooji keewɗi, o soka heen « mufsidiin » en.

60 keedanoowo Muritani

Ardii heedanooɓe laamu Muritani (walla mbiyen heedanooɓe Muritani tan), ko Hooreejo fedde awokaaji (Batonnier) ko Me Barahiim wul Ebeti. Awokaaji mawɗi kadi ine njeyaa heen, ko wayi no meeɗnooɓe ardaade ndeeɗoo fedde, walla woɗɓe kadi ɓurɓe anndireede darnde mum en ko faati he jojjanɗe aadee. Ɓeeɗoo njogori huccondirde ko e Goomu awokaaji keedanooji MAA, ine heen ummoriiɓe haa Farayse, arduɓe doole e ñiŋooje teeŋtuɗe feewde laamu Muritani. Ceŋɗe ɗiɗi ɗee puɗɗiima ɓeeynondirde he toɓɓe keewɗe, haa arti noon he « mbele MAA ine waawi ñaaweede, e hol ñaawirde jogii oon hattan » kam e « hakkeeji makko nder kasoo » ekn.

Me Gurmo Loh kam fuɗɗiima wiyde « awokaaji faraysenaaɓe ɓee ngari ko waɗde tuurisma ŋoriijo ñaawoore ». Addunoo haala ko gooto he ɓeen sappinooɓe kalmaade Porkireer Kuuɓtodinɗo mo Muritani to laamu Farayse, sabu mum salaade « heɗaade » ɗum en, sibu, e wiyde oon, « ɗuum jeyaa ko « aadaa », ko « doosgal nehdi »…  O jaabii ɓe ko « ɓe mawnikiniiɓe, fuuyɓe » sibu « ellee jippiiɓe he leydi, ɓe ngalaa hay hakkille juuraade fedde awokaaji Muritani tawo … hade mum en yurƴude e ɗaɓɓude yiyde Porkireer », o wiyi ɓe « maa on ndarto, bismilla mon he Muritani ! »

Ɗacce hoɓɓe kirnda !

MAA, nde nanngaa polis ndee woytinooma « cuurel waɗaa ngel (hey Aduna !)  « ine wuli, alaa kilim, o alaa taarorde heeriinde… ». Ɓe njaabaama wonde « ine heñoraa nde denndaangal (wonaa MAA tan !) wonɓe he juuɗe polis mbaɗetee he ngonka ɓurka moƴƴude », tee ɗuum ko hujja mo renndo siwil ɓooyi ɗaɓɓude, tee « goytotooɗo hannde oo, oon woni mo meeɗaano woƴeede ɗuum he duuɓi sappo laamii ɗii fof. Persidaa Sammba Caam woni cakkitiiɗo mo polis politik MAA dummbunoo he lewru sulyee 2019, tawi dañaani hakke jogaade awokaa, alaa ko waɗanaa ko heertii nder polis, kañum e ujunnaaje ujunnaaje Muritaninaaɓe heddiiɓe, naatooɓe juuɗe polis, nanngirteeɓe toon he ngonka mbonka, fuɗɗoraade boom poliseeji gollotooɗi toon ɗii nii ».

E wiyde Gurmo Loh, « MAA wonata hannde Muritaninaajo naatɗo juuɗe Polis, gidiiɗo jogaade hakke e awokaa gila he daawal gadanal losko fuɗɗorgo Polis, tee ɗuum ko hujja mo awokaaji Muritani meeɗaa seerde e laajaade, haa teeŋti he laamu MAA. » Yeru mum he senaateer wul Gadda. Ndeke, « kisal ɓurngal moƴƴude neɗɗo (haa teeŋti he laamiiɗo) waawi waɗande hoore mum, ko gaddanaade leydi mum (woni yimɓe fof) nuunɗal kam e ƴellitde pinal potal hakkeeji wonande yimɓe fof » !

Hakkeeji MAA kam he hakkeeji Muritaninaaɓe heddiiɓe ɓee fof. Kaa haala faati ko e hakke mo MAA jogii ngam sosde, walla jogaade parti mo welaa, kam e hakke mo o jogii e waɗde yeewtere ekn. Ɗoo ne kadi awokaaji ɗii njaab-njaabtorii ɗoo. Woytantonooɓe MAA ɓee njaabtaama. « Ine foti siftineede noon, ko kanko e hoore makko, waawnunoo e sifaa luulndiiɗo laawol ɗaɓɓugol yamiroore so neɗɗo walla fedde yiɗii waɗde yeewtere nder hotel. Jooni kam o humpitiima hanko e hoore makko, bone makko piytii mo ».

Hol to ɗum fayi ?

Ñalnde kala limtanooɓe he ciimtol Goomu Losko Suudu Sarɗi ine noddee to Polis kalfinaaɗo losko bonanndeeji faggudu. Sakkitii noddeede toon ko keynum MAA, kam he sehil mum biyeteeɗo Isidbih. Ko wonaa ɗuum ko ine tolnoo he 63 booñ banke (kontal banke) njowaama haa anndee geɗe joomum en ɗo mbattinta. Nanaama ko MAA jeyi heen booñ… E oo sahaa mo njahraten, hay gooto anndaa ɗo ɗum hucci e ɗo haaɗoyta. Ina anndaa tan ko ñaayngal jaajngal, haa leydi ndii ɗeɓi laggude. Enen kam eɗen nduwoo yo Muritani heɓtu denndaangal ko hujjananoo, haa arti e ɗii duuɓi sappo cakkitiiɗi, tawa so heɓtii, ɓiɓɓe leydi ndii fof ine naftoroo ɗum.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa