Nguurndam Ceerno Aamadu Yero Kiiɗe

0
1174
Ceerno Ustaas Aamadu Yero Kiiɗe
Ceerno Ustaas Aamadu Yero Kiiɗe

Ñalnde 12 jolal 2022, ɓesngu Muritani waasii jaalal mawngal. Ko ñalnde heen Ustaas  Aamadu Yero Kiiɗe sankinoo. Yo Alla moƴƴin jaaƴnde. Ustaas Aamadu Yero Kiiɗe golliima, yooɗnii nguurndam mum, nafii renndo juulɓe, nafii renndo mum. Maayde Ustaas kadi ko baasal wonande Pulaar. Ko baasal wonande fulɓe, ko baasal wonande kadi Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani, sibu Ustaas jeyaa ko he jagge tawtoraaɗe batuuji cosgol fedde ndee. O gollodiima kadi e Duɗal Ɗemɗe ngenndiije, sibu omo jeyano he Diiso mum ganndeewu (Conseil scientifique), o darii darnde teeŋtunde he Goomu Duɗal ngal sosnoo ngam pirgol diine he Pulaar,  ko jiidaa e darnde makko ngam kirjingol jaŋde Pulaar.

Nguurndam Ceerno Aamadu Yero Kiiɗe

Ceerno Aamadu Yero Kiiɗe, lollirɗo Ustaas jibinaa ko he hitaande 1942 to Ñaabina, he nder galle seernaaɓe. O naati jaŋde ko he juuɗe baaba makko Yero Aliu Kiiɗe, oon ne kadi janngi ko he baaba mum…

Maale ceeɓndam hakkille e kellifuya puɗɗii feeñde he makko ko gila omo yahra e duuɓi ɗiɗi. O reeni Quraana, o ƴetti wirdu gila ko o kurka, o ñalla ladde aynude jawdi e janngude Quraana.

Kanko e denɗiiko, mawniiko Aali Saajel Kiiɗe, ɓe ɗannii ɗanngal juutngal ngam janngoyde Fiqhu, Hadiis e celluka. Omo woni suka tokooso, o daɗi ɓe o janngidtunoo fof, o wonti suka gidiiɗo wonde sanɗa, seernaaɓe makko korsini mo heen. O ummitii toon omo woni sukaajo jannguɗo, jaajɗo hakkille, belɗo hakkille, ngam yiylaade moƴƴinde nguurndam makko, o jooɗii ɗo Nuwaasoot ɗoo hade makko jokkude faade Nuwaadibu, ɗo o waɗti gollaade he senaare. Nde gollintunooɗo mo oo teskii tolno makko he ɗemngal arab, naamnii mo to o janngi, felliti yo o waɗ kawgel berwe. O waɗi kawgel ngel, o heɓi berwe.

Ñalnde 16 jolal 1968, o ƴettaa yo o won binndoowo to ammbasaad Siiri he Nuwaasoot. Ñalnde 4 silto 1969, o ɓenni he kawgel gollotooɓe fiɓondiraaɓe to jaagordu ñaawoore, tawi omo heddii e golle makko binndoowo to ammbasaad Siiri haa ñalnde 15 kawle 1969. Ñalnde 25 kawle 1969 o fektaa to Kër Maseen nder Tararsa. Ɗoon woni posto makko golle gadano haa 6 duujal 1971. Ñalnde 18 duujal 1971 o fektaa to Magaama nder Gorgol he posto Binndoowo Kaadi. Ñalnde 9 silto 1971 o waɗaa Binndoowo ñaawooje to Ñaawirdu dowla (Parkee), o ɓenni he kawgel tolno C to Duɗal Njuɓɓudi Laamu (ENA). O yalti toon ñalnde 15 morso 1973, o fektaa to Njuɓɓudi Ñaawoore e Kuuge, o woni ɗoon haa 1977, o ruttii to ENA ɗo o yalti he hitaande 1979, o ruttii ɗo o sakkitinoo gollaade ɗoo. Ñalnde 25 colte 1980, (lebbi sappo ko adii jibinegol am), o nomaa Mawɗo gollordu (sarwiis) Geɗe Siwil e Juɓɓule Ñaawoore. Ñalnde 2 juko 1983 o waɗaa Ñaawoowo (Magistrat).

Ñalnde 6 mbooy 1986 o fektaa to Eeleega no Hooreejo Suudu Huftodinndu (chambre mixte) Ñaawirdu Diiwaan Eeleega. Ñalnde 17 duujal 1987, o waɗaa hooreejo Suudu Huftodinndu Ñaawirdu Diiwaan Kayhayɗi. Ñalnde 9 duujal 1989, lebbi ɗiɗi caggal kewkewe hakkunde Muritani e Senegaal, o fektaa to Sehilbaabi no Hooreejo Suudu Huftodinndu Ñaawirdu Diiwaan Gidimaka. Ñalnde 31 bowte 1989 o fektaa to Neema nder Hod fuɗnaange no Ñaawoowo biɗtoowo Ñaawirdu Diiwaan.

Ñalnde 13 silto 1991 o fektaa Baabaaɓe Looti. Ñalnde 4 morso 1994, o neldaa to Ñaawirde diiwaan Tagant to Tiisiksa. Ñalnde 26 bowte 1996 o artiraa he Nuwaasoot, ngam wonde cukko suudu Huftodinndu Ñaawtirdu ñaawooje (kuur dappel). E hitaande 2000, o fektaa to Suudu siwil tŋ 1 Ñaawirde haaɗtirde. Ñalnde 31 bowte 2008 o waɗaa Hooreejo Suudu siwil e renndo tŋ 1 wonande Ñaawtirdu Nuwaasoot, Hooreejo ñaawtirdu. Ñalnde 31 bowte 2009 o ƴetti fooftere.

Ñalnde 20 korse 2012 o waɗaa Tergal Diiso toowngo walla Diiso Lislaam toowngo haa nde o sankii ndee. Ñalnde 12 silto 2012 o waɗaa Tergal Goomu kaalis e laaɓal nguurndam renndo e Cukko hooreejo goomu ƴeewgol lewru, haa nde o sankii ndee. Omo jeyanoo kadi Njuɓɓudi Ɗemngal arab.

Ɗumɗoo seedtiima Ustaas ko ganndo, ko golluɗo. Ustaas ine anndiranoo wonde neɗɗo belɗo, laaɓtuɗo haala, moƴƴo haala, baawɗo waajaade. O fellii fiyannde makko, o yahii. Maayde makko ko baasal mawngal wonande ɓesngu Muritani no diidorinoo, ko baasal wonande fulɓe, ko baasal wonande kadi Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani. O jeyaa ko he jagge tawtoraaɗe batuuji cosgol fedde ndee, o darodiima e Duɗal Ɗemɗe ngenndiije, o jeyaama he Diiso ganndeewu mum (Conseil scientifique) kam he Goomu Duɗal ngal sosnoo ngam pirgol diine he Pulaar,  ko jiidaa e darnde makko kirjingol jaŋde Pulaar. He nder ɗuum, o wonii he Duɗal mum Toowngal he kitaale 1978-1980, o wonii Hooreejo peŋgal Madinaaji he Nuwaasoot, kadi, ina famɗi he peŋɗe catal Nuwaasoot ɗo o jirwinaani jeewte.

Ustaas golliima, yooɗnii nguurndam mum, nafii renndo juulɓe, nafii renndo mum, heddii ko duwanaade mo jaaƴnde moƴƴere, ñaagaade Alla nde naatnata mo he Aljannaaji mum ɓurɗi toowde. Aamiin

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.