Ko ɗo ngon-ɗaaƁiyleydiyaagal

Ɓiyleydiyaagal


Mawningol ñalngu jojjanɗe aadee


Ñalnde 10 desammbar 1948, tawi winndere tampii kareeli, tampii ndufu ƴiiƴam, muuyaama jam e kisal. Hankadi hakkillaaji yimɓe fof teeɗaniima nuunɗal, kaaɓii warhooreeji e bonanndeeji hakkunde ɓiɗɓe baaba Aadama. Ko ndeen muuyaande jam e nuunɗal e kisal addi miijo lelnude doosɗe juɓɓinooje jotondire hakkunde yimɓe, ɗum woni Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee. 

Hol ko woni parlemaa e Komin ?

Bookara Aamadu Bah
Bookara Aamadu Bah

 

Leydi men ina huccani ko ɓooyaani woote meeruuji e depteeji. Fooyre Ɓamtaare ina yiɗi addude heen ballal mum e rewrude e ngooɗo hello.

Hol ko firti parlemaa (parlement). E nder Murtani Parlemaa waɗi ko cuuɗi ɗiɗi : ɗiin ngoni Asambele ngenndi kam e Senaa. Ko yimɓe fof toɗɗotoo Asambele (suffrage universel direct) kono ko konseyeeji kominaaji toɗɗotoo senaateeruuji.

Seedantaagal jeyegol e leydi ko lolliri «nationalité»

Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn… Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn…

Hawraande huftodinnde jojjanɗe aadee

Maande Fedde Ngenndiije Dentuɗe
Maande Fedde Ngenndiije Dentuɗe

Naatirde

 

E teskaade wonde ko keptingol ndimaagu aadee e potal hakkeeji yimɓe fof, hakkeeji ɗi teettotaako, ngoni dabi wellitaare e nder winndere nde;

E teskaade wonde ko baasgol heptinde kam e calagol tottude hakkeeji aadee ngaddi barondiral e salaare sanndolinnde,

Naamne sappo ngam anndude ko woni Etaa siwil

Kartal Muritani
Kartal Muritani

Etaa siwil ko denndaangal kaayitaaji ɗi ɓiyleydiyanke hatojini e jogaade mgam haa waawa anndeede seerndee e heddiiɓe, waawa kadi huutoraade ɗi e fiyakuuji ndenndaanndi : ɗum woni kaayitaaji ɓurɗi lollirde kaayit juddu, kaayit dewgal walla cergal e kaayit cankagol. Keɓgol ɗiin kaayitaaji noon ina jeyaa e ngoƴa yoga e ɓiɓɓe leydi ndi, sabu saɗtande noon ɓeen e waasde newaade laabi keɓirɗi ɗiin kaayitaaji. Ɗeen caɗeele ina mbaawi tonngaade e sababuuji ɗiɗi :

1. Ŋakkere pinal ɓesngu ngu, waasde ummanaade keɓgol heen kaayit fof e sahaa mum sabu waasde faamde hol ko etaa-siɓil nafata.

Mballee FOOYRE

Nate mawningol hitaande 3ɓiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani

<a href="/content/jofnde-nai-%C5%8Boral-gidaala">Jofnde na&#039;i to Ŋoral Gidaala</a> <a href="/content/fedde-%C9%93amtaare-pulaar-e-muritani-mawningol-hitaande-30%C9%93iire">Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : mawningol hitaande 30ɓiire </a> <a href="/content/fedde-%C9%93amtaare-pulaar-e-muritani-mawningol-hitaande-30%C9%93iire-0">Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : mawningol hitaande 30ɓiire </a> <a href="/content/fedde-%C9%93amtaare-pulaar-e-muritani-mawningol-hitaande-30%C9%93iire-1">Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : mawningol hitaande 30ɓiire </a> <a href="/content/fedde-%C9%93amtaare-pulaar-e-muritani-mawningol-hitaande-30%C9%93iire-2">Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : mawningol hitaande 30ɓiire </a> <a href="/content/fedde-%C9%93amtaare-pulaar-e-muritani-mawningol-hitaande-30%C9%93iire-3">Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : mawningol hitaande 30ɓiire </a>

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji