Ñawu suukara : Jabet (2)

0
642
sucre-stevia-agoji-baomix.jpg
Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Caggal nde ñamri tacci goddol, kuuse e tekteki ciiwtat suukara coomiinooɗo e mayri, nelda mo e nder ƴiiƴam ɓanndu. Ko ƴiiƴam ɗam soggata suukara oo haa o yettinoya mo nder terɗe ɓanndu kala. Kono noon nde suukara oo naatata e nder terɗe ɗee, ko maa dihal biyeteekal insulin (insuline) tawee. Feewnata kaal dihal ko baggol (Pancréas). So baggol feewnii kaal dihal, sirƴata kal ko e nder ƴiiƴam ɓanndu.

Cifortoo-mi Insulin oo ko no coktirgal nii. Ko kañum udditta terɗe kala ɓanndu mbele suukara oo ina naata e majje. So insulin ŋakkii e ɓanndu, maa walla so tawii semmbe makko famɗii, ina wayi no ngaal coktirgal faljii, maa walla helii. E oon sahaa, dame naatirɗe suukara e nder terɗe ko uddiiɗe. Oon suukara mo heɓaani ɓennude e nder terɗe ɓanndu heddotoo ko e nder ƴiiƴam, o joowoo toon haa tedda, so ɓooyii o jibinoya jabet.

Ina moƴƴi paamen wonnde ina woodi sifaaji tati (3) jabet:

• Jabet fannu1 (diabète de type 1),

• Jabet fannu 2 (diabète de type 2),

• Jabet debbo reedu (diabète gestationnel).

E doge garooje les ɗee, ma mi eto faamninde heen fannu kala heen jabet. Ma mi haal no heen fannu kala ardatata e neɗɗo, no maalee heen kala fannu cifortoo, e no ñawɗo heen ma walla celluɗo no fotata reentoraade.

Tesko-ɗen

• Jabet heɓata neɗɗo ko saanga nde ɓanndu roŋkiti feewnude dihal mbiyeteekal insulin, ma walla dihal kal hay sinno akal ɗoon ko kal lohkal semmbe. (Jabet heɓtotoo neɗɗo ko saanga nde ɓalndu mum ronkiti feewnude dihal biyeteekal insulin walla, hay so tawii dihal kal ina ɗoon, tawa akal famɗi semmbe)

• Ina waɗi fannuuji tati jabet: fannu 1 (diabète de type 1), fannu 2 (diabète de type 2), e Jabet debbo reedu (diabète gestationnel)

Jabet fannu 1

Kala ko naati e ɓanndu sellundu, ina jogori ndu lorlude, ko wayi no mborosaaji, ɓanndu nduu ina jogii kaɓtorɗe palotooɗe, ma walla diiwtooji ɗiin mborosaaji ngam falaade ñabbuuli. Kono tan, ɗeen kaɓtorɗe ina mbaawi wemjude, njana e geɗe jeyaaɗe e ɓanndu nduu, paayda ɗum en e araneeji.

Jabet fannu1 jolata ko e dummuna nde kaɓtorɗe banndu nduu njanata e baggol, mbonna ngol. Tawde noon wonii ko baggol ngol feewnatnoo Insulin coklaaɗo e ɓanndu mbele waawa ɓenninde suukara e nder terɗe, so tawii baggol ngol bonii, suukara ummiiɗo e kala ñamri ɓennoytaa e nder terɗe. O heddotoo ko e ƴiiƴam neɗɗo, jibinana mo jabet fannu 1.

Jabet fannu 1 ina waawi heɓta de neɗɗo e kala sahaa e nguurndam mum. Kono tan o ɓuri waawde heɓtaade ko sukaaɓe waggiɗɓe, maa walla e darnde cagataagal.

Ɓeen wonduɓe e ooɗoo fannu jabet, ina cokli pinngeede Insulin e kala ñalawma garɗo. Tawde kay wonii baggol ngol feewnataa insulin mo ɓanndu nduu ina sokla. Ko oon insulin loowteteeɗo e makko wallitta ɓanndu nduu waawde huutoraade suukara coomiiɗo e ƴiiƴam ɗam. E oon sahaa, suukara oo gaañataa mo.

Ina moƴƴi kadi paamen wonnde Jabet fannu 1 so ina jola hebotaako. Nde neɗɗo oo tinata ɗum e hoore mum tawata ko o heɓaama tigirigi. Ina jeyaa e maale ñawu nguu :

• Ɗomka ɓurtuka,
• Taare keewɗe,
• Tampere fakitnde e ngaameela mawka,
• Heege duumiinge,
• Pooƴndam ɓurtuɗam e nder dumunna daɓɓo,
• Leelgol sellireedo ñawanɗe,
• Niɓɓol jiyɗe.

Wonduɓe e oo fannu jabet ina nguura nguurndam njuutɗam, moƴƴam hono ɗam neɗɗo mo ñawaani oo wuuri ɗam. Kono tan alaa e sago ko maa ɓe nduumoo e ɓeyditaade Insulin, waɗdude heen kadi waɗtude hakkille e fannu ñameele ɓe nguurata. Yanti heen kadi ɓe nduumoo e softinnde ɓalli maɓɓe, mbele ustude suukara ɓalli e maɓɓe.

Kala hitaande, yimɓe wonduɓe e jabet fannu 1 ina ɓeydo e nder aduna oo. Ko saabii ngol ɓeydagol kulɓiniingol suwaa tawo anndeede haa laaɓi cer. Kono tan ko e wiɗto wonaa, mbele faamde ɗuum.

Tesko-ɗen

• Jabet fannu 1, ina heɓtoo e kala duuɓi. Kono tan o ɓuri waawde arde ko e cukaagu ma walla e cagataagal.

• Wonduɓe e jabet fannu 1, ina cokli waɗteede (pinngeede walla looweede) insulin kala ñalawma.

• Ine sifee e maale ñawu nguu : ɗomka ɓurtuka, taare ɗe mbajjondirtaa, tampere fakitnde e ngaameela, heege duumiinge, pooƴndam ɓurtuɗam, leelgol sellireede ñawanɗe, niɓɓol jiyɗe.

Ina jokki

Doktoor Al Huseyni Sal