Debbo Añaan

Kaalis Ostaraali
Kaalis Ostaraali

Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. Yimɓe na kaawaa, mbele ko añande ronooɓe makko walla ko goɗɗum...

Ko e “Homo naledi” ummi-ɗen !

Cammalal Homo Naledi
Cammalal Homo Naledi

“Homo naledi” ko tagoore aadeere ɓooynde, nde anndanooka haa e oo sahaa. E tuugnaade e jiyte ƴiye baɗaaɗe ko sakkitii koo to Afrik worgo, ina sikkaa maa en ɓeydo faamde silsil tago aadee…

 Conngi e Kerooje

Ndiwri
Ndiwri

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.

Tibbooje Misra : geɗe tunnduɗe hakkillaaji

Tibooje mawɗe
Tibooje mawɗe

Ɓe cikkatnoo ko ɓe nganndidii geɗe tibbooje (Piraamidaaji / karamaaje), kono ɓe tawii ɓe nganndidaano ɗe, sibu, e wiɗtooji maɓɓe cakkitiiɗi kuutortooɗi ɓeto nguleeki, ɓe teskiima heen geɗe kaawniiɗe. Holi kamɓe ɓee?

Siin : leƴƴi, faggudu, karallaagal, jokkondire (jookere)

Rewɓe siinnaaɓe
Rewɓe siinnaaɓe

Siin ina heɓtini 56 leñol nder leydi ndii (leƴƴi keertinɗi to bannge pinal). Ina winndaa e doosɗe leydi ndii wonde « leƴƴi ɗii kala poti baɗɗiiɗe e hakkeeji ».

COP21 : nanondiral ngam daɗndude winndere

Ardiiɓe leyɗe winndere
Ardiiɓe leyɗe winndere

Batu Pari 2015 njowitiingu e baylagol ngonka weeyo jooɗii ko tuggi 30 noowammbar 2015 haa 11 desammbar 2015 to Pari. Kanngu woni Batu 21ɓu Jeyaaɓe e Nanondiral kuuɓtodinngal Fedde Ngenndiije jowitiingal e Mbayliigu Ngonka Weeyo (COP21). So tawii en mbiyiino « alaa ko dañaa e batu Kopenhag”, hannde eɗen mbiya “alaa ko dañaaka e batu Pari”.

Kaawisaaji funeeɓe kadi

Ngolɗoo ko to Inndo tiggu maayɗo yaltinaa e ɓalndu cukalel gorel jahrowel e duuɓi 4. Reedu maggel ina waɗno ƴuulde mawnde. Caggal muus reedu caɗtuɗo, ngel nawaa opitaal ñalnde altine 5 oktoobar. Ngel seekaa, baawɗe Alla, tawaa ko tiggu wonnoo e reedu maggel !

Jaŋde e ɓiɗɓe jannginooɓe

Maximilian
Maximilian

Duuɓi 12 ngelɗoo cukalel biyeteengel Maximilian, jeyangel to Siwis naatiri hitaande ɗiɗmere duɗal jaaɓi haaɗtirde Perpignan (UPVD), tee wonaa oon fannu fof, sibu ngel waɗata ko matematik e informatik. Walla so en njiɗii ɓeydaade faamde, ɗum wayi ko no heɓrude bakkaa duuɓi jeenay (9) nii.

Coñce : kerooje (2)

Natal rawaandu raddo
Natal rawaandu raddo

Ina heewi nde yimiyanke oo fuɗɗortoo asko mum, walla gorko mo o yiɗi yettude. So tawii ko noon yimiyanke oo heɓiri, o heewi ko addirde noon yimre ndee, walla tawa kanko e hoore makko fewji nde. Ko sifaa ɗoo e kerooje koo, ina woɗɗi wonde ɓurɗe welde e keddiiɗe ɗee. 

Mahngo dowla Siin

natal Tata Mawka Siin
natal Tata Mawka Siin

Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal. 

Daawuuda e Sileymaani e jom ngesa (3)

Natal gaynaako
Natal gaynaako

Fawaade no Alla toowɗo o wiyiri : Daawuda e Sileymaani tuma nde ñaawata jom ndema, [simoore annabaaɓe, kaawise 78.] Hono Ibnu Abbaas, (Yo mbelemma Alla won e maɓɓe : (MAM)) wiyi: laatiima worɓe ɗiɗo ngariino e Daawuuda, heen gooto ko demoowo goɗɗo oo ko gaynaako. 

Ndenndaandi Ɓesngu Siin

Natal Siin
Natal Siin

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Jiytugol ñiiƴe to Siin : ko anndanoo e caragol aadee nder winndere maa ƴeeƴtee !

Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee
Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee

Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.

Coñce e nder Renndo fulɓe

Isaaga Koreera e Aadama Aan
Isaaga Koreera e Aadama Aan

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Koolol Wadaan ina jogori woottinde leƴƴi Muritani

Natal bannge e Waadaan
Natal bannge e Waadaan

Kalifu pinal e Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi