Ganndal “sawru” (8) : Sawru raddo

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariimu Wad
Kariimu Wad

 Ñaawoore ndee yanii ñalnde 23/03/2015 : Kariim Wad ina foti sokeede duuɓi 6 e yoɓde 138 miliyaar seefaa woni hedde 80 miliyaar ugiyya. Ɓe o ñaawdetenoo ɓee, hono Bibo Burgi e Aliyuun Sammba Jase e Mammadu Puuy kam en ñaawaa ko kasoo duuɓi joy e pawe kaalis ŋeerɗe.

 Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. 

Donnaay, oo filmo kaanduɗo e ko ɓuri « César »

Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo
Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Sinngapuur

Sinngapuur
Sinngapuur

Sinngapuur ko wuro-dowla wonngo to Asii Fuɗnaange-Worgo. Ɓeto wertallo leydi ndii (wuro ngoo) 699 km2. Ko ɗum 64 duunde. Ɓurnde mawnude ndee wiyetee ko Pulau Ujong (584,8 km2). 

En ɓeydoraama 400 000 hitaande !

Gabgal jiytangal ngal
Gabgal jiytangal ngal

“En”, ko enen aadee en. Haa e oo sahaa annduɓe kiisinoo duuɓi aadee e winndere ndee ko e miliyoŋaaji 2 e teemedde nay hitaande (2 400 000 hitaande). Kono won gabgal gootal aadee yiytaa to fuɗnaange Afrik too, tawi duuɓi mum ko miliyoŋaaji 2 e teemedde jeetati hitaande. 

Njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe

Barak Obama
Barak Obama
Tony Tan Keng Yam
Tony Tan Keng Yam

Jaaynde CNN yerondirii njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe e mawɓe hilifaaɓe leyɗe ɓurɗe mawnude e winndere ndee. Woni ko laamu rokkata ɓe sabu maɓɓe ardaade leyɗe maɓɓe. Hol ko ɓe tawi heen ? 

Cellal : Iwdi Sidaa anndaama

Buŋee
Buŋee

Haa e sahaa ngon-ɗen oo, ciiri wiris SIDA nganndidaaka. Ina anndaa tan ciirol VIH-1 ɓuri yaajde, haa teenti noon e Afrik. Kanko e hoore makko, omo waɗi ciiri 4. Ciirol M, ciirol N, ciirol O, e ciirol P. E nder teemedere ñawɓe SIDA fof, heen capanɗe njeenayo e njeenayo (99%) ngondi ko e ciirol M ngol. Ina anndanoo wonde ciirol M ngol e ciirol N ummorii aadee ko e baaɗi deemooɗi (chimpanzé). Kono hay huunde anndanooko e iwdi ciiri O e P ɗii.

Hitler : kaaɗi mawngu

Adolf Hitler
Adolf Hitler

 

Haa hannde geɗe Hitler gasdaani jangteede. Eɗen nganndi, ndeen  o anndii hankadi ko o jogorɗo naatde juuɗe konu Riisi e gardagol Seneraal mo “moɗaani ñale” biyeteeɗo Jukov, Hitler war ɓesngu mum, wartii, hoto “añɓe mum koynude ɗum”. Ndeke, e nder kaaɗi makko mawngu ɓurtuɗi, hay leydi makko, hono Almaañ, fotaani heddaade caggal makko. 

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariim Wad
Kariim Wad

Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. Baɗte majjum ɓurɗe ɓallaade ko Kariimu waawataa wonde kanndidaa e gardagol leydi Senegaal e woote garooje ɗee (2009 walla 2007 so ustugol manndaa Makki Sal yiɗi hollitde senegaalnaaɓe ngol jaɓaama). Ñalnde 21/03/2015 tan noon parti PDS e gardagol baaba makko hono Abdullaay Wad toɗɗinoo mo yo o won kanndidaa mum e woote hooreleydaagu garooje ɗee.

Go’o njogoram gorko ina jokkee

Taƴre njogoram gorko
Taƴre njogoram gorko

E tonngoode Fooyre yawtunde ndee, ko jokkere sammeere junngo wonnoo, ngolɗoo kadi ko jokkere tergal ɓurngal saɗtude, doktoreeɓe mbaɗi, so jokkande suka gorko jahroowo e duuɓi 21, njogoram ! Ina gasa ndeeɗoo jokkere ɓura haawde yimɓe, nde tawnoo, wonande sammeere junngo ndee, jokkananooɗo oo ko kañum jeyi sammeere junngo ndee, ɗooyene, suka oo jokkanaa ko tergal ittangal e neɗɗo maayɗo. Sammeere junngo, waɗi ko ƴiye e teewu e ɗaɗi,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience