Diine : Njuulu jejjitte

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

Yahyaa Bun Yahyaa yeewtanii min, wiyi : “mi janngii e Maalik, gaa Ibnu Sihaabin, gaa Abii Salamata Bun Abderahmaan, hono Abii Hurayrata yo mbelemma Alla won e makko (YMWM) : hono Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (JKM) oo wiyi : so tawii gooto e mon ummiima ina juula, seyɗaani ina naata e mum wona e bonnude hakkille mum haa roŋka anndude ɗo yahratnoo, firti ko roŋka anndude no foti darɗe ɗe juuli, ɗum so heɓtiima njuulu gooto e mon yo sujju, cujjanɗe ɗiɗi tawa o mo jooɗii.

Pulaar waasii jaalal : Aamadu Saydu Kan nodditaama

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndanngal terɗe mum, kam e FOOYRE ƁAMTAARE ina nduwanoo ɓesngu Aamadu Saydu Kan, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014 to Nuwaasoot, wirnaa to Likseyba ñalnde heen. Aamadu Seydi Kan ko jaggal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani wonnoo. O ardiima ko juuti Catal fedde ndee to Nuwaadibu. Maayde makko ko baasal mawngal wonande Fedde ndee, wonande leñol ngol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Ko Kan Aamadu Saydu ligganii leñol ngol, Fedde ndee e ɓesngu Muritani waawaa haaldeede kiikiiɗe gooto. 

Ganndal “SAWRU” (2)

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

En ngardiino e sawruu haa Muusaa Aamadu Jallo wiyata : “So liingu yarii kodde yoo yettu ALLAH, yetta lawƴooɓe kore” Waɗde ndeke : “So liɗɗi njarii kosam ne hayi yoo njettu fulɓe lammbuuɓe ɓee“. Eɗen njokka

So ndiiɗo mbaydi kosam yawtii, eɗam jogii kadi sifaa goɗɗo : so fedannde yowtaama e kaggu, ina waɗa heen sahaaji kaccalle lammuɗe toɗ. Ɗe ngittete, ɗe ndufee, ketungol kuuringol dow ngol iirtondiree e kosam cakkiɗam les ɗam, burgal ngal jolnee heen,

Hol no timtimol ardata ?

Timtimol
Timtimol

 

Eɗen “ngultina” ɗoo winndannde mbaɗatno-ɗen Fooyre Ɓamtaare tonngoode 8 e 9 – sulyee haa desaambar 1982. 

… Hade men haalde timtimol, eto-ɗen faamde won e geɗe jowitiiɗe e ko addata ɗum : leer (annoore).

Leer : Leer ko dental cereeli. Cereeli leer ko portiiɗi. Tesko-ɗen : saanga beetawe walla kikiiɗe, cereeli naatirooji pallanteeje, eɗen njiya bolol mum en.

Seppo artiraaɓe : Ɗo ɓe ndewdanoo

Artiraaɓe
Artiraaɓe
Artiraaɓe2
Artiraaɓe2

 

 

 

 

 

 

 

Ɗo yahanoo artaa fof, “seppo artiraaɓe” ngo mbiyno-ɗen ummiima Ɓoggee ñalnde 25 abriil 2014. Alaa kumpaaɗo lappol maɓɓe gila ndeen, haa nde ɓe njettii Nuwaasoot, ɓesngu wuro ngoo jaɓɓii ɓe jaɓɓongal jooɗngal, laamu nguu njaɓɓorii ɓe no soofi so waɗde polis e sanndarmori yo lottu e maɓɓe gerenaaduuji e nanngude won e maɓɓe.

Fotde men : "politigi e pene tigi"

Seppo artiraaɓe
Seppo artiraaɓe

Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo ene haalatnoo konngol potngol hannde wonanade en tugnorgol ngam yuurnitaade e siftorde HOLI KO WONI FOTDE MEN. Omo wiyatnoo “politigi ko pene tigi”. Ene gasa tawa saabinoo ɗum ko yenaneede mo ko wiyanoo “baɗoowo polotigi haalataa ko soomi e ɓernde mum”.

Woote hooreleydaagu : geddo ngoo muusii

Asiis waɗdata ko e hoore mum
Asiis waɗdata ko e hoore mum

Gila kampaañ oo fuɗɗii ñalnde 21 suwee 2014, kanndidaa biyeteeɗo Muhammed wul Abdel Asiis oo, jamfinooɗo laamu jooɗii e jappeere e hitaande 2008 hade mum toɗɗoreede woote juɓɓiniraaɗe « ɗereeji ñenngaaɗi », hollitii tan wonde wonaa kanndidaaji keddiiɗi ɗii waɗdata. Waɗi noon ko e denndaangal dente ɗe o yuɓiinnoo e laamorɗe diiwanuuji ɗii, o ronkii jogaade hoore makko,

So Koyɗol wiyi ina foso maa, ummo jooɗo

Salli Sih
Salli Sih

 

 

Saabii kaa haalaa ko en mbiyno e tonngoode men 119ɓiire wonde tawi rajo Muritani ko rajo ngenndi wonnoo, nattii : ngoon wullitaango faynoo ko e jaagorgal toppitiingal ko fayti e kumpital, hono wul Horma, sabi  ɗum ko rajo Muritani nanngetenooka e Magaama e diiwaan mum fof. 

FƁPM : Yiilirde catal PK

Duɗal Karalleeje kese
Duɗal Karalleeje kese

Sikke alaa ndaaroowo ɗo waali e ndaaroowo mo waaldi uddu suudu renndintaa ɗum en. Kikiinde aljumaa ko ñalngu teskinngu, mahiingu nder hakkillaaji yimɓe wonande kala tawtoraaɓe ndeen joɗnde kikiiɗe mawnde saanga w17 haa w19, yiilirde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (FƁPM) heɓii jooɗodaade e almudɓe Demmba Aamadu Bari, ngam duɗal ngal waawa naatde e yumma mum pelle, daroo ɗo tiiɗi. 

Madiina Wat dillinii Nuwaasoot

Madiina Wat
Madiina Wat

Sippiro tataɓo ngoo teddiniraa ko Abdarahmaani Njaatigi Joop, ko : Baylaa Maar mo Geloonga walla to Kogga waɗdaa e biyeteeɗo Yekkini gummoriiɗo to Daar Nayim (gootal e leeɗe Nuwaasoot). Sippiro ngoo juutii kono kadi ngo ŋarɗaani hay seeɗa sabu sippirooɓe ɓee mbaɗtindi ko e ullondirde leydi e lojondirde. Ɗo wattan ɗoo, ñaawooɓe ɓee ndokki araaraay ko Yekkini sabu ɓurde nehaade e haaɗde e jamirooje hay so tawii ɗo adannde ɗoo yimɓe ɓee fof ɓurnoo wonande ko Baylaa Maar. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience