Ganndo moolanaaɗo sankiima

Alexander Grothendieck
Alexander Grothendieck

So maayo heewii, deeƴat, ganndo moolanaaɗo sankiima. O wiyetee ko Alexandre Grothendieck (Aleksandere Gorotenjek) ko ñalnde alkamiisa 13 noowammbar 2014 o sankii to Farayse. O wuurii duuɓi 86. O jaggiraa ko no wage mawɗo to bannge ganndal matematik, ɓurɗo mawnude e annduɓe matematik e nder duuɓi teemedere jawtuɗi ɗii, kono ina famɗi gannduɗo mo.

FBI e Martin Luther King

Martin Luther King
Martin Luther King

Ndeke FBI meeɗiino winndude Martin Luther King ngam etaade hulɓinde ɗum. Oon ɓataake yiytaa ko ko ɓooyaani koo. Yiyti mo ko ɓiɗtoowo gooto ine wiyee Bervely Gage, saakti mo e lowre internet jaaynde wiyeteende New York Times. Kanko ooɗoo debbo daartoowo, o wiyi « mi haawaama no feewi yiytude ɓataake oo fof, tawi alaa ko ittaa e mum hay huunde e nder kaayitaaji makko” (kaayitaaji neɗɗo goɗɗo mo o wiɗtatnoo geɗe mum, sirlu to Duttorɗe ngenndi). 

Rosetaa e Filaayee e hoodere laaci Curii : Go’o aadee ina “juuroo” e hoodere-laaci !

Hoodere-laaci Curii
Hoodere-laaci Curii
philae (filaayee)
philae (filaayee)

Laanel wiɗto Rosetaa e roboo (masiŋel baawngel gollinde hoore mum) Philæ (Rosetaa e Filaayee) juuriima dow hoodere laaci Curii (67P/Churioumov-Guérassimenko). Walla mbiyen Rosettaa joɗɗinii Filaayee dow hoodere laaci Curii. 

Jaŋde : kesum to El Miina

Jallo Mohammedu Iden El Miina
Jallo Mohammedu Iden El Miina
Joɗnde jannginooɓe
Joɗnde jannginooɓe

 

 

 

 

 

 

 

 

Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima  ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées) 

Konngi kaŋŋe : "ko en sittee woya en"

natal gannominoowal
natal gannominoowal

Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.

O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.” 

Saamori Tuure

Saamori Tuure
Saamori Tuure

Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.

Cukaagu Saamori Tuure

Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula. 

Jabet fannu 2 (diabète type 2)

Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)
Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)

 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

Ndema maaro
Ndema maaro

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Fedde Leelewal Pinal won ko siftini Fulɓe Nuwaasot

Abuu Juubaa Deh
Abuu Juubaa Deh

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.

Suwoyraat : Siyaara Ceerno Moktaar Taal

Ceerno Muttaar Taal
Ceerno Muttaar Taal

Eɗen poti siftorde ceerno Moktaar Taal : Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno. Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar taal jeertintunoo en e kala sahaa. Inaa heen kulhuli, waylooji e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.
To bannge jibinannde e iwdi : Alhajji ceerno moktaar taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge tonngi kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience