Daartol daɓɓol Bahbahɓe Looti

0
2400

Yontaaji keewɗi Bahbalnaaɓe njeƴiraama daartol biyowol wonde Bahbahɓe e Salsalɓe potti ko e ooɗoo nokku. Ko ɗo ɓe tawi Somsomɓe ina koɗi e gasɗe, sara wuro ina wiyee Tunti, wuro seereraaɓe. Ko jettooɗe tati ɗe ndenndi kaɓi e Seereraaɓe ɓe biyeteeɗo Sappeen ardinoo. Ɓe ndiiwi ɗum en, ɓe keɓti nokku o. Alaa e sago noon ndeento-ɗen no feewi daarti bayɗi niiyene, cunno-ɗen ko nanaten ko no moƴƴi, ngam waawde anndude ko wonata e ko wonataa. Ina hasii, so en ƴeewdii ko jaŋtetee ko, e askooji ɗi, en ƴeewdii ɗum e yontaaji daarti ɗi, eɗen teskoo yontaaji kewuuji ɗi e wiyeteeɓe tawtoraama kewuuji ɗi ina ngoɗɗondiri no feewi.

 Fayndaare jaŋtagol iwdi ko battinde e miijanteendi e to bannge politik, sibu ko kanngol dagnata sifaa renndo wonaango ngo. Kono eɗi njogii kadi nafoore mawnde e renndo, sibu ko e maggol leƴƴi taftaaɗi ɗi njiytoo koye mum en, huunde tiiɗtinoore renndo ngo.

Ciimtol garowol ngol wonaa lasli hinnde, wonaa lasli galle. Alaa ko haali wiyde ina wona daartol Bahbahɓe Looti. So heewii, ko ngol tonngol daawe mawɗe, teskinɗe e nguurndam renndo men, nder yontaaji keewɗi e teeminanɗe keewɗe.

Daartol leƴƴi men, ciimtol goonganteewol paytungol e ko woodnoo hanki, foti wonde ko gollal denndangal, mahrangal kellifuya, tawa ina woɗɗitii kala hooram-hooramaagu e jiilyiilte politik hannde.

Ɗum ina ɗaɓɓi e men, enen kala, waawde huutoraade ko ɓenni, tawa eɗen ndeentii hoto oon haŋki ko ɓenni niɓɓiɗinde hannde men e tolsinde janŋgo men.

Eɗen njetta ɗo denndaangal yimɓe rokkuɓe en kabaruuji jowitiiɗi e daartol Bahbahɓe Looti kam e aadaaji leñol ngol fof.

Njettoraji men ɓurɗi teeŋtude feewde e Sammba Ceɗɗel Mbay, Iisa Sammba Boongel, Abdullaay Saanun Dem ganndiraaɗo Demmba Raki e Abdullaay Maamuudu Bah lollirɗo Aali Koorkayel.

Iwdi Bahbaɓe Looti

Leƴƴi ɓaleeji keewɗi, ina heen fulɓe, koɗiino e bannge hirnaange Saharaa, ko ina wona ujunnaaji ɗiɗi hitaande. « Alluwal Sheek Sidiya » ina holliti wonde hoɗnoo e Sahara Takruri (Tagant, Adraar, Hod, Awkeer, Afolle, Tiris) ko Fulani en e Soninkooɓe.

Ko yooro e tellagol Bebeer Sanhaja en addani ɓe eggude (tuggi teeminanndeinannde 8ɓiire e 9ɓiire), ɓe carii e nder Saahal hee fof. Ɓe ngummorii ko Daar Tiisit (ɗo wonnoo Maasina gadano) kam e (diiwanuuji) rewo ɓurɗo woɗɗude, ɓe koɗi e Fori (Gorgol) hade maɓɓe tellaade fayde worgo, ɓe kuufi maayo Senegaal, haa arti noon e diiwaan Tooro o, ɗo ɓe ɓurnoo heewde. Caggal ɗuum, maa wood e maɓɓe egguɓe, koɗoyi Ferlo e Jolof, maa wood fayɓe Fuuta Jaloŋ caggal nde mbaggi haa tampi. Won galleeji fulɓe njokki fayde fuɗnaange, koɗoyi Liptaako (Liɓotaako e Fulfulde), Niiseer, Caad, haa yettii Darfuur, to Sudaan.

Bahbahɓe Looti njeyaa ko e leñol Uururɓe. Uururɓe e Jaawɓe e Woɗaaɓe e Yaalalɓe e Yirlaaɓe e Jeŋngelɓe e Lacce ngoni leƴƴi jeeɗiɗi mawɗi, renndo Fulɓe. E wiyde porfeseer Umar Kan, ɗiiɗoo leƴƴi peeñi ko e njiimaandi Termes, hakkunde darorɗe teeminannde 12ɓiire e feccere teeminannde 15ɓiire. Ɗi koɗii ko juuti e nder Jeeri Fuuta (Jeeri Lommbori), nokku durngo e polindaaji jaayɗo, gonɗo hakkunde Haayre Ngaal (Kaaƴe Asaaba), Hoore Weendu (Tamurt Ennaaj, Tagant) bannge rewo, e jeeri fonngo rewo maayo Senegaal, bannge worgo. Heewɓe mbiyi wonde leñol Uururɓe, ngol Bahbahɓe Looti ummii ngol, hoɗii ko juuti e nokku ina wiyee Goojoowol, sara wuro Ajaar hannde ngo, e nder diiwaan Gidimaka. Ɓe per toon, ɓe ndewi Jeeri Fuuta, ndew-mi tekel, ndew-mi tekel ha ɓe njettii Inshiiri. Ina laaɓi kam wonde biyeteeɗo Barahim ko ɗo hoɗnoo. Barahiim noon ko ɓiy Ñokor, ɓiy Barahim, mo Siree Abbaas wiyi ko ɓiy Muusaa, ɓiy Suleymaan, ummiiɗo Ruuru Bah. Ina gasa tawa innde Uururɓe nde ko ɗo ummii.

Bahbahɓe Looti e Baalɓe (iwdi Bukar Barahiim e Aali, ɓiy mawniiko Usmaan Barahiim, afo galle maɓɓe, mo o nehnoo) e Demdemɓe, e Bahbahɓe Hoore Foonde, yantude, e ko famɗi fof, huunde e Lihduɓe Jaaba, ɓee fof ko iwdi Baraahiim Ñokor.

Barahiim Ñokor mo Salafɓe Inshiiri mbiyata Barahim Fullaani, lelii to Tum’Barahim, 70 kiloomeeteer hirnaange Aksuus ; yanaande makko ina juuree haa hannde. Huunde e iwdi makko ngontii Safalɓe, ngontii Tirbii tawateeɗo haa hannde e nder Inshiiri.

Heewɓe e iwdi Barahiim Ñokor ina keddodii e aadaaji fulɓe, tee ina paarnoroo ɗum. Huunde e maɓɓe abbitii ko e jaŋde e geɗe diine lislaam ; ɓe tawtoyi dillere tooroɓɓe, heɓnde kaaɗtudi mum e teeminannde 18 ɓiire. Won e maɓɓe ina maantini e daartol Fuuta e diiwaan oo kala. Ko famɗi fof, njeetato e nder capanɗe tato e ɗiɗo almameeɓe ardiiɓe Fuuta tuggude 1776 ko e iwdi makko. Ɓurɗo dowlude heen ko aldaa e luural, gila ndeen haa jooni, ko Ceerno Sileymaani Baal, umminɗo, yuɓɓini, ardii waklitere (rewolisiyoŋ) tooroɓɓe e ndimaagu Fuuta.

Tunti e Bele-Ndenndi

Heewɓe ina kawri wonde ko e gardagol Sammba Barahiim ɓurɗo anndireede arɗo Cammbulel (Sammba keltaaɗo), Bahbahɓe Looti hannde ɓe koɗi e nder Laaw, sara Tunti, wuro seereer en (walla jolfuɓe) ngo mawɗo mum wiyetee Sappe walla Sappeen. E nder ciimtol bayyinangol e Journal Officiel AOF e hitaande 1911, lietnaa Cheruy ina winndi heen : «Bahbahɓe, ummiiɓe Fuuta Jeeri (Segeyba) ndiiwi jolfuɓe e mawɗo mum en wuro mum en Tunti, innitiri ɗum Bahbahɓe.» O ɓeydi heen kadi «ɓe lewi ko ina wona kolaaɗe noogaas, ko wayi no Dogan, Jeejeego, Baarol Janel, Koylee, Bajogollo, Baarol Mbakkenɓe, Tule Bahbahɓe, Galombaay, Bahbahɓe Jeeri, yantude e huunde e Lewe e Layma.»

Ina gasa noon tawa wonaa innde Bahbahɓe nde lomtii ɗoon e ɗoon innde Tunti nde. Won ko haaletee ko Siree Abbaas goongɗini : caggal nde seereer en njalti wuro ngo, ngo innitiraa ko Bele-Ndenndi, tee ko Sammba Barahiim idii wonde arɗo Looti, mawɗo wuro, laamɗo kolaaɗe ndema Bahbahɓe. Looti ko innde weendu mawndu ndu horataa, wonnoondu worgo wuro ngo. Ekkol II (école II) darii hannde ko e mbalndi nduun weendu. E lasli, ko leñol fulɓe yetteteeɓe BAH. Hoɗɓe saraaji Looti ɓe tan mbiyetenoo Bahbahɓe Looti.

E wiyde Siree Abbaas, Bele-Ndenndi (…) ko wuro mawngo wonnoo, ngo jeynoo ɗum Bahbahɓe Looti, waɗnoongo leeɗe jeeɗiɗi, peccitinooɗe hakkunde « ɓesngu Ñokor, ɓiy Barahiim, ɓiy Muusaa, ɓiy Sileymaani, etc …, ɗum woni Bahbahɓe Mbummba, Demet, Edi, Uururɓe Jeeri, Mboolo Aali Siidi, Neere e Mdulumaaji … Gooto e mawɓe leeɗe hee kala ina joginoo tabalde mum laamu.

Hedde maayirɗe feccere ɗiɗmere teeminannde 16 ɓiire, gooto e sukaaɓe arɗo Birom, ɓiy arɗo Cammbulel, wari gooto e ɓiɗɓe Yero Jam gonnooɗo satigi Fuuta e oon sahaa e nder wuro Bele-Ndenndi. Anndaaka no o wardaa e hol sabaabu, hay so tawii ko sifetee heen ko ina ñaantaa no feewi, haa natti nanndude e goonga. Caggal ngoo warngo, satigi teetti huunde e kolaaɗe Bahbaaɓe Looti, rokki ɗum laamɗo Janelnaaɓe. Arɗo Birom ne yeeni Buubu Jah, laamɗo Gammbinaaɓe kolaaɗe goɗɗe sabu tefanii ɗum  laamɗo o.

Ɗee geɗe fof, walla ko ɗee geɗe ngaddani Bahbahɓe Looti jogodaade, e dumunna mo arɓe e Elimaan laamii oo fof, e gure saraaji ɗe jotondire tiiɗɗe : Juude e Gammbinaaɓe e ko ɓuri teeŋtude, e Wan Wan e Foonde (Bahbaaɓe Looti e ɓe Foonde e ɓe Haayre Mbaar, njiydi iwdi) Wuro Jaalaw, e Hocceere e Cubalel, e Njaacɓe Madiina e ɓe Juude, e galle Tuureeɓe wonatnooɓe Ceerno Wocci.

Batte ɓurɗe teeŋtude ngooɗoo warngo ɓiy satigi e wuro Bele Ndenndi ngo ko uujgol ko ɓuri heewde e yimɓe mum. Yoga e galleeji, sabu hulde hoto satigi yoftaade e mum en, eggi wuro ngo, haa hannde ngartaani.

Uujooji ɗiɗi goɗɗi, ɓurɗi famɗude mbaɗii caggal ɗuum, hakkunde teeminannde 16 ɓiire e feccere teeminannde 18 ɓiire. Heen uujo kala ko baasal sagataaɓe nokku o. Cuuɗi e galleeji keewɗi koɗnooɗi e Bele Ndenndi walla Bahbahɓe Looti eggi, haa hannde ngartaani.

Ina sikkaa tan wonde galle Bahbahɓe arɗo Birom meeɗaa ummaade e nokku he, walla hay so ɓe meeɗii yahde ne, huunde e maɓɓe ina arta ɗoon.

Ina gasa tawa ko ɗum woni sabaabu, e duuɓi teeminanndeedde ɗiɗi e capanɗe joy ɓiliiɗi hakkunde teeminannde 16 ɓiire e feccere temm 18 ɓiire, ko iwdi arɗo Birom tan wonata arɗo Looti. Lietnaa Cheruy winndii e nder ciimtol mum 1911 wonde : « Tuggude arɗo Birom haa yettii Maamuudu Maccuɗo (yonta 7ɓo) mawɓe wuro e leydi ndema Bahbahɓe kala ko arɗooji ngonnoo. » Hay so tawii Cheruy wiyii wonde Maamuudu Maccuɗo woniino Elimaan, o wiyaani haa laaɓti ko kanko woni arɗo Looti battano. Annduɓe asko e taariik aadanteeɓe ina njaggi wonde ko Sammba Siree, ganndiraaɗo arɗo Cammbulel tokooso, woni arɗo cakkitto.

Ooɗoo arɗo Cammbulel tokooso ko taanum ŋaddet Al Hajji Sammba Boongel en kam e Aamadu Zakariyaa, lollirɗo Duudu Bah, gidiiɗo wonde meer Bahbahɓe.

Ɗo ganndal men tolnii heen hannde ɗo, en mbaawaa waɗde doggol meeɗnooɓe wonde arɗo Looti, alaa ko haali dewondiral maɓɓe. Ko ɗee geɗe tan njenana-ɗen : 1. Ko ɓe iwdi arɗo Birom (sukaaɓe arɗo Cammbulel heddiiɓe ɓe njahdaani e makko haa Tunti walla njaltii law Bele Ndenndi) ; 2. Idii wonde arɗo ko arɗo Cammbulel e ɓiyum arɗo Birom ; 3. Sakkitii wonde arɗo ko arɗo Looti ko arɗo Sammba Siree ganndiraaɗo arɗo Cammbulel Tokooso. Aadaaji galle Aamadu Daara ina kollita wonde arɗo Sammba Siree lomtii ko arɗo Buubu Siley. Aamadu Daara e hooye mum wonii elimaan Bahbahɓe tawi ina yahra e duuɓi 16. Ganndal men yettaaki e waawde goongɗinde kaa haala.

Lefol arɗo ngol e lefol elimaan ngol, wonaa no sikkirtee nii, wonaa doneteengol. E nder aadaaji Fulɓe jowitiiɗi ndonu, laamaandi heewaani tuugaade e lomtondiral to bannge njibiniigu. Yeru mum, nde Koli Teŋella, satigi gadano laamaandi deeniyaŋkooɓe, saŋkii nde, ko miñi mum Labba Teŋella lomtii ɗum ; nde oon saŋkii ko Sammba Teŋella jooɗii e jappeere laamu. Ɓiyɓe Koli (Gelaajo Bammbi e Gelaajo Tabara e Yero Jam e Gata Kummba) puɗɗii laamaade ko caggal nde baabiraaɓe mum en sawndiiɓe fof maayi. Ɓiy Yero Jam biyeteeɗo Satigi Sawa Laamu, lolluɗo o, fiilaa ko caggal maayde baaba mum tokooso hono Gata Kummba. 

Jooɗagol to Bahbahɓe Waalo kam e Almamaagal

Fergo Bahbahɓe wattano ɓurngo mawnude waɗi ko e feccere teeminannde 18 ɓiire, duuɓi capanɗe tati ko adii nde dillere tooroɓɓe foolata laamaandi deeniyaŋkooɓe, joɗɗina Almamaagal. Tasgol laamu deeniyankooɓe, ceedtinirngol golwole laamu, addaniino satigi Sawa Laamu dartinde, teeminanndeedere hitaande ko adii, wolde keɓtugol huunde e Jeeri Fuuta. Ɗum addaniino amiraaji Tararsa e Barakna waawde naatde e fiyakuuji ndernderi leydi ndi. Njanguuji e dahngooji dewondirɗi ngaddaniino gure keewɗe taccude maayo. Ko e nder kaa ngonka Bahbahɓe Looti ngoppi leydi mum en, laawol goɗngol. Cuuɗi iwɗi e arɗo Birom carondiri e diiwan worgo maayo : tuggi Meri haa Pete nder Laaw, haa Mboolo Biraan, nder Yirlaaɓe Hebbiyaaɓe, walla nii caggal Fuuta, haa Piir, nder Kayoor.

Abdul Kaadiri Kan, almaami Fuuta gadano e nder laamaandi seernaaɓe tooroɓɓe, ummanii heɓtude kolaaɗe rewo maayo. O fuɗɗorii ko mahtaade huunde e gure (egganooɗe) e nokkuuji tolniiɗi kolaaɗe bannge worgo maayo. Tabitingol ndee feere ɗaɓɓii duuɓi seeɗa, nde tawnoo ko gollal mawngal. Ko ɗum tagi, sikkaaka so tawii jogorɓe hoɗoyde e Bahbahɓe Waalo ɓe, njiytondirii e keeweendi siiñtunooɓe Bahbahɓe Looti gila hitaande 1776.

Wuro heso ngo huccondiri ko e nokku ɗo wuro adanngo ngo wonnoo ɗo, sara Juude Waalo. Yimooɓe e naalankooɓe Fuuta ina korsini no feewi oon nokku, seede mum ko ngolɗoo konngol dowlungol, gila Gellaay Aali Faal haa Sammba Jeeba : « Juude Jaaɓi sara Bahbahɓe ».

Ummaade laamu arɓe haa laamu elimaan

So tawii en mbaawaa wiyde ko ndee Bahbahɓe Looti mahaa, eɗen njenanaa elimaan gidiiɗo jooɗaaɗe ɗoon ko elimaa Sammba Aali, ina sikkaa, hakkunde 1780-1790. Ɗum ɗoon luurondiraani e kabaaru mo lietnaa Cheruy (1911) rokki, biyɗo wonde Maamuudu Maccuɗo woni elimaan gadano Bahbahɓe Looti. Lefol  elimaan ngol lomtiima lefol arɗo ngol gila e darorɗe teeminannde 18ɓiire (ko idii fergo wattano ngo) . Ina gasa nii tawa leppi ɗiɗi ɗi ngondii haa nde mbayliigu ngu rewolisiyoŋ toroɓɓe waawni wonannooɓe lefol Fulɓe ɓooyngol ngol woppude ngol, maande laamu kesu ngu lomtii ɗoon.

Won daartiyankooɓe lasliyaŋkooɓe mbiyi wonde goppugol lefol arɗo ngol, e lomtagol ɗoon lefol elimaan ngol, ko feere nde ardiiɓe dillere tooroɓɓe ƴetti e hitaande 1772, so joñde leppi gaadanteeji ɗi kala (arɗo, joom, satigi, farba, jaagaraf, ekn …) ɗi njokkondiraani e lislaam. Caggal nde ndee feere ƴettaa batu ndenndinngu mawɓe galleeji e cuuɗi ummiiɗi e Baraahim Ñokor ummoriiɓe e jookli Fuuta fof, jooɗii, felliti wonde Bahbahɓe Looti ngoppii lefol mum en arɗo ngol, ƴettii lefol elimaan ngol. Won e yimɓe maantinɓe e nder dillere tooroɓɓe tawtoraa ndeen joɗnde, ko wayi no Alfaa Umar Seydi Yero Buso Demmba Barahiim mo Hoore Foonde (lomtinooɗo Ceerno Sileymaani Baal e gardagol parti tooroɓɓe) e Tafsiiru Hammadi Ibraa gonnooɗo arɗo Mbantu.

Addani lefol elimaan ngol lomtaade lefol arɗo ko keɓtugol lannda keso (tooroɓɓe) ngardiigu to bannge miijanteendi e politik renndo e laamu nder Fuuta. Nguuɗoo mbayliigu luggiɗiraani noon fof sibu won geɗe ɗe ngu ittaani, ko wayi no tippudi lomtagol. Ko ɗum tagi, hono no gila e yonta arɗooji, kala ko ummii e arɗo Cammbulel to bannge gorol, ina waawi teeɗanaade lefol elimaan ngol so tawii dañii duuɓi 16 timmuɗi e wondude e jaɓgol jaambureeɓe.

Jaambureeɓe

Ko jaambureeɓe ngoni jaalal njuɓɓudi ndi. Kamɓe ngoni galleeji jom en leydi en. Mawɓe maɓɓe cuɓotoo hakkunde fooɗantooɓe lefol ngol, potɗo fiileede o. Aɓe ndokkaa mbaawka liɓde mo. Ko kamɓe ndeenata lefol ngol hakkunde manndaaji ɗiɗi. So haɗre waɗii, ko kamɓe lomtotoo. Galleeji jaambureeɓe (ɓetirtenooɗi cengele) ko ɗiiɗoo : Salsalɓe, Baalɓe, Jaljalɓe, Ndonngeeɓe, e Jahjahɓe galle Foogaa, Caamɓe, Liiduɓe, Salsalɓe e Jaljalɓe galle Elimaan Maalik, Sohsohɓe, Salsalɓe e Waarɓe galle Elimaan Sammba Aali, Salsalɓe e Baalɓe e Busooɓe galle Buubu.

Somsomɓe, nde tawnoo ko kam en ngoni idiiɓe e nokku he, ko jaambureeɓe, kono kadi kadi ko kam en piilata, ɗum ɗoon noon ko gila e yonta Tunti. (yettoode Soh nde ko fulo Som).

E ko aadaaji kaali, iwdi arɗo Birom ko galle gooto, gila e yonta Bele-Ndenndi haa fergo mawngo wattano ngo. Peccitagol wuro ngo e galleeji nay mawɗi (Galle Fooga, Galle Elimaan Maalik, Galle Elimaan Sammba Aali e Galle Buubu), ko huunde nde ɓooyaani. Ina sikkaa tan ɗum waɗi ko caggal tataɓal gadanal teeminanndeinannde 19ɓiire, sibu heen galleeji ɗiɗi inniraa ko almameeɓe Bahbahɓe Looti ɗiɗo idiiɓe ɓe. Peccitagol e galleeji ngol ɓuri tuugaade ko e jiidigal, hay so tawii noon, geɗe goɗɗe, ko wayi no cehilaagal walla caɗtidiigu ina teskee heen. Galleeji ɗii kadi ngonaa piɓiiɗi, eɗi mbayloo e sahaa e sahaa kala.

Kootol

Caggal nde ɓe mbaɗi ɗo Bahbahɓe Waalo ɗo, ko ina ɓura teemedere hitaande, Bahbahɓe eggi goɗngol. Ɓe ngarti rewo maayo, saraaji weendu ɗo ɓe umminoo ɗo, so Bahbahɓe Looti, ɗo taaniraaɓe maɓɓe mawnunoo, Ɗum addani koreeji maɓɓe gure saraaji ɗe fuɗɗitaade tooñirde ɓe « Bah jeerinaaɓe ».

Ina jeyaa e sababuuji ngool eggugol kiisgol kalifaandi laamu kam e yiɗde Seef kantoŋaaji huutoraade luure ndonu lefol almaami jolooje hakkunde maɓɓe, ngam waylude tippudi renndo maɓɓe. Ngoo eggo mawngo waɗi ko e hitaande 1905, tawi Alfaa Sammba ina woni elimaan.

Galle Aamadu Daado

Iwdi Bahbaaɓe galle Aamadu Daado jeyaa ko e koyngal taaniraaɓe arɗo Birom. E nder fergo maɓɓe wattindiingo (e nder feƴtere teeminaande sappo e jeetati) e gardagol afo galle o, hono Aamadu Daramaan Buubu Siley, ɓurɗo lollirde Aamadu Daado, e ballondiral e miñum Maccuɗo Daado. Ɓe njooɗii ko Mboolo Biraan, (sara Galoya, e nder diwaan Yirlaaɓe-Hebbiyaaɓe). Yumma maɓɓe wonnoo ko Daado Loru Sala Ɓiroowo, jeyaaɗo e Baalɓe galle Foogaa.

Luttugol maɓɓe Mboolo Biraan tolnoyiima e duuɓi capanɗe jeeɗiɗi walla ɓura. Caggal duuɓi seeɗa nde Bahbahlnaaɓe koɗoyi worgo maayo, maa won laabi ɗiɗi Somsomɓe njahii Mboolo Biraan ngam yiɗde jaɓnude ɓe yoo ɓe ngartu Bahbaaɓe Waalo, kono ɗum newaaki. Heewɓe mbii, ko ɗaɓɓugol Abdul Njaay Buubu addani ɓe ummaade Yirlaaɓe-Hebbiyaaɓe, ɓe ngarti Laaw. Nde tawnoo e oon sahaa jiidigal kosam e duhol ina njogii tiiɗndi e nder renndo ngo, Abdul Njaay ina joginoo teddungal mawngal e nder leñol Aamadu Daado. Taaniiko debbo to baŋnge gorol wonnoo ko Ndamsa Loru Sala Ɓiroowo, miñum walla mawnum Daado Loru, jibinɗo Aamadu Daado e Maccuɗo Daado. Ina jeyaa e dalilaaji ɗi o jaɓniri ɓe yo ɓe ngartu, ko añde mo ɓe mbaasa leyɗeele maɓɓe waalo e lawakaagu maɓɓe.

Gargol yimɓe Galle Aamadu Daado to Bahbaaɓe Waalo waɗi ko e hitaande 1834 walla 1835. Ko ɗum kam ɓuri yaakoreede e fawaade e taariikaaji jaŋtaaɗi galle oo biiɗi wonde ɓe ummitii Mboolo Biraan ko e fiilngo njeenaɓiiru mbattindiingu Almaami Yuusuf Lih. En mbaawa wiide e oon sahaa wonde ko e nguurndam Aamadu Daado e miñum galle o arti. Ko ɓuri jooɗtoreede tan ko ɓiɓɓe maɓɓe (Aali Aamadu, Abdullaahi Maccuɗo, Umar Maccuɗo e Atumaani Maccuɗo) ngartiri galle oo Bahbaaɓe Waalo.

Elimaanuuji ummiiɗi e galle Aamadu Daado ko njeeɗiɗo. Ina jeyaa e ko haɗi ɓe heewde elimaanuuji, leelde ɓe artude e nokku he. Elimaanuuji jeeɗiɗi ɓe ko ɓeeɗo : Elimaan Aamadu Saanuun(e maayirɗe teeminaande 19), Elimaan Sammba Yero(kitaale 1920), Elimaan Umar Saanuun lollirɗo Elimaan Sooyubu (laabi ɗiɗi, e nder kitaale 1940), Elimaan Maamuudu Sammba (1953-1957), Elimaan Muusaa Saydu (1972-1974), Elimaan Alfaa Dowut (1984-1988) e Elimaan Mammadu Ibraa (1996-2000).

Jiidigal e kaɓɓondire

Jiidigal ɓattingal gonnongal hakkunde galle Aamadu Daado e Salsalɓe galle Buubu, e darnde nde Abdul Njaay Buubu darii e gartaangal maɓɓe e renndo maɓɓe lasliyaŋkeewo, addani ɓiɓɓe e taaniraaɓe Aamadu Daramaan e Maccuɗo yantude e galle Buubu. Hay so tawii hannde galle Aamadu Daado ina jogii goodaangal mum keeringal e wellitaare mum, ittataa, ko ɓe tergal timmungal e galle Buubu ; Galle Buubu noon ko dental jaajngal denndinngal galleeji keewɗi ɗi jettooɗe limti-limtinɗi ko wayno : Sal, Baal, Dem, Joop, Wat, Mbaay, Sih, Taal, Njaay, Jah, Waar, Buso, Aan, Wañ e Bah.

Hay noon konu askinooɓe so jooɗiima jonte e jonte ina askina, waawaa jiiɓtude tippudi jiidigal gonngal e nder ngoo renndo.

No yoga e hoɗɓe e nokku he nih, Galle Aamadu Daado (Bah, Jah e Buso ) ina njiidi e galleeji goɗɗi ɗi, maa wonii ko jiidigal kosam walla ƴiiƴam. Walla kadi jiidigal sabu cattidiigal e jotondire ɓooyɗe e kuutondire duumiiɗe e cehilaagal tiiɗngal e hoolaare e kormondiral.

Galle Aamadu Daado ina jogodii jotondiral keeringal e won ɗiin galleeji walla won ɗeen jettooɗe. To baŋnge gorol, ɓe njeyaa ko e koyɗe tati ummiiɗe e galle Arɗo Birom Sammba Baraahim, ɗum woni galle Elimaan Maalik e galle Al Hajji Sammba Boongel, ɓe njiididi ɗoon kamɓe fof e bahbaaɓe galle Elimaan Sammba Aali iwdi Sawa Sammba Baraahiim e denndaangal Baalɓe ummiiɓe e Bukaar Baraahiim walla Aali Usmaan Baraahiim. Gaagaa jotondire taariikyaŋkooje ɗe ɓe njogodii e Salsalɓe galle Buubu, to baŋnge kosam eɓe njogii jotondiral keeriingal e won e ɓeen Salsalɓe e Watwatɓe iwɓe e Ndamsa Loru . Ko noon ne kadi wonande waar-waarɓe, ummiiɓe kañum en kala e Takko Loru e Baalɓe galle Foogaa ummiiɓe e gorol Sawa Loru Baal.

Anndinoore Elimaan Keso oo

Keborɗo fiileede jooni Elimaan o, wiyetee ko Muhammed Haaruuna Bah. O jibinaa ko e hitaande 1959. Ko o ɓi’i Haaruuna Aamadu Sammba Saanuun, ɓurɗo lollirde Demmba Cuucu. O jeyaa ko e koyngal afɓe bahbaaɓe galle Aamadu Daado. Kanko e yondiiɓe makko ngoni e yonta sappo e joyaɓo taaniraaɓe arɗo cammbulel. To baŋnge yumma makko, ko o njaatum Elimaan Sammba Yero, ko o taanum Aamadu Abuu Mammadu Dem, ɓurɗo anndireede ɗoo Saanuun Dikal, Elimaan Siñtu.

Ko kaŋko hebori wonde Elimaan jeetaɓo iwɗo e galle Aamadu Daado, capanɗe tato e njeetaɓiijo tuggi piilngal Maamuudu Maccuɗo. Caggal laamungal Maamuudu Sammba Yero, e hitaande 1953, Mohammed Haaruuna woni ɓurɗo wonde suka keborɗo fiileede lefol laamu. Nguun cukaagu noon hol to fuuntu yimɓe. Elimaan keso o, ko jom hakille, ko wuraŋke, etee ko jogiiɗo humpito e fiɓnde potɗe wallitde mo roondaade ko fawa e makko ko.

Yoo Allah wallu mo e faamde, enen e makko kala, wonde ko renndini yimɓe Bahbaaɓe Looti ko, gila e Tunti e Bele Ndenndi, ko ina tolnoo jooni e teeminanɗe joy, ɓuri tiiɗde e luure jolooje ina ɓenna. So tawii oo nokku hawriino e kareeli bonɗi, o woniino ne kay, etee omo heddii haa jooni e wonde, nokku ɗo cente yimɓe ummiiɓe e nokkuuji ceertuɗi kawriti haa mahi neɗɗaagu kesu. Rokki nguuɗoon neɗɗaagu doole ko fergooji uururɓe juutɗi, muusɗi e nder jeeri fuuta, ko caasal soofaaji ummoriiɗi Gede, ko cuusal Seereraaɓe Sappeen. Kono kadi ko e iimanaagal cemmbinngal ɓeen heewɓe aawnooɓe e oon nokku diine Lislaam, ñiɓi ɗum e nder leydi haa tiiɗi, leydi njooɗinoondi ko juuti tawi humpitaaki oon diine.

Ñaagi-ɗen Allah ko nde rokkata Elimaan keso ñeeñal won heen mawɓe adinooɓe en e oo nokku.

  Yo Allah rokku mo tiiɗeede hoore makko, no Elimaan Alfaa Sammba Kudi nii. Kumaandaŋ serkal Ɓoggee yiɗaano mo, waɗi feere haa waawni, e nder batu, yo yontaaɓe wuro ngo keɓtu lefol ngol e juuɗe makko. Caggal nde o ɓooraa, elimaan ne hucciti e tuubako o, wiyi ɗum :«nde ngon-mi mawɗo wuro nde, ko fotde am e jippinde ma. Kono tawde mi wonti tergal wuro mehal, aan ne mbeɗe ñaagiima nde luɓrataami galle am». Kumaandaŋ, nde wonde ko garme haftii, yahi.

   Yo Allah rokku mo hakilantaagal e ñeeñal nguurndam no Ibraa Dowut Atumaani, ɓurɗo lollirde Ngaari Looti. Hakkille ceeɓɗo, newnanaaɗo konngol. Ina wiyee wonde ko o neɗɗo mo konngol mum heɗetenoo. Ko ɗum tagi so o ƴettii konngol o joofni tan, batu heewi ko ƴeeseede.

  Yo Allah rokku mo ndimaagu ɓernde e yonteede Lamin Yero toɗɗanooɗo yo won elimaan, caggal ɗuum woppani ngol mo fooɗondirtunoo o, hono Maamuudu Elimaan Maalik. E miijo makko, oon ɓuri mo jogaade mbaawka majjum ; O ɓeydi heen o wi’i ko gacce wonanta mo hootde wuro omo fooli keccuɗo mo. Elimaan Maamuudu, e sahaa nde fiilaa Almaami Fuuta, hollirii kañum ne yonteede mum, nde huutorii mbaawka mum, rokkiti Lamin Yero lefol ngol o woppirnoo ɗum Allah meho.

On njaaraama.

 

Doggol elimaneeɓe

I- Bahbahɓe Looti (ko adii rewolisiyoŋ tooroɓɓe mo 1776)
1-        Elim. Maamuudu Maccuɗo (hakkunde 1740-1770)

II- Bahbahɓe Waalo (caggal rewolisiyoŋ tooroɓɓe)
2-        Elim. Sammba Aali (hedde 1780 haa 1796)
3-        Elim. Maalik Hammaat (tuggi 1796 – 97)
4-        Elim. Demmba Kaasum
5-        Elim. Bookar Yero
6-        Elim. Mammadu Demmba
7-        Elim. Maamuudu Maalik (haa nde fiilaa almaami Fuuta 1860-61)
8-        Elim. Lamin Yero (tuggi 1861)
9-        Elim. Aamadu Demmba
10-      Elim. Sammba Kaasum
11-      Elim. Baydi Alfaa
12-      Elim. Aamadu Saanun
13-      Elim. Ibraa Kaasum
14-      Elim. Alfaa Sammba (gartugol Bahbahɓe Looti waɗi ko e laamu makko e hitaande 1905)

III- Bahbahɓe Looti (Caggal1905)

15-      Elim. Kaasum Baydi
16-      Elim. Sammba Yero
17-      Elim. Maalik Ceerno (Maalik Gallu)
18-      Elim. Baaba Demmba
19-      Elim. Demmba Aamadu
20-      Elim. Umar Saanun (elim. Sooybu)
21-      Elim. Aadama Jaafara
22-      Elim. Sammba Kudi)
23-      Elim. Karamoko Maalik (1947)
24-      Elim. Ibraa Sidiiki (elim. Aali)
25-      Elim. Abdul Aamadu Demmba
26-      Elim. Maamuudu Sammba Yero (1953-1957)
27-      Elim. Ibraa Daawuuda (Yeroyel Daawuuda) (1957-1968)

IV- Elimanaagal lomlomtondiral (cabbi gorle duuɓi nay fof)

28-      Elim. Ibraahiima Alfaa Sammba (Raasin Selli) (1968-1972)
29-      Elim. Musaa Saydu (1972-1976)
30-      Elim. Bookar Siidi (1976-1980)
31-      Elim. AlHajji Elimaan (Baabalih Maymuuna) (1980-1984)
32-      Elim. Alfaa Dowut Maamuudu (1984-1988)
33-      Elim. Aamadu Sammba Jibi (1988-1992)
34-      Elim. Aamadu Demmba (Elimaan Maymuuna) (1992-1996)
35-      Elim. Mammadu Ibraa (1996-2000)
36-      Elim. Kaasum Dooro (2000)
37-      Elim. Mammadu Karamoko (Tafsiiru Ismaa) (2004-2008)
38-      Elim. Mohammed Haaruuna

Abdullaay Siree Bah

Fulo : Bookara Aamadu Bah