«GAWLO MISKINEEƁE» wayniima

0
660

«So tawii gawlo awlata ko yimɓe haa artira gooto fof to umminoo,
Miin ko mi gawlo gawloowo yimɓe haa rutta ɗum en to ngummino,
T
o yumma men Hawaa e baaba men Aadama
Arɓe mehɓe, hotɓe ngaluuji naworaani.
Ko mi gawlo  mo weelnaaki hoddu, sinndaaka moolo,
Gaskinoowo miskineeɓe, tooñaaɓe, lorlaaɓe, yurminiiɓe, yuŋginiiɓe….. »

«So tawii gawlo awlata ko yimɓe haa artira gooto fof to umminoo,
Miin ko mi gawlo gawloowo yimɓe haa rutta ɗum en to ngummino,
T
o yumma men Hawaa e baaba men Aadama
Arɓe mehɓe, hotɓe ngaluuji naworaani.
Ko mi gawlo  mo weelnaaki hoddu, sinndaaka moolo,
Gaskinoowo miskineeɓe, tooñaaɓe, lorlaaɓe, yurminiiɓe, yuŋginiiɓe….. »

 

Ɗum ko seeɗa e konnguɗi Mammadu Sammba Joop lollirɗo « Murtuɗo » bayniiɗo en ñalnde  alkamiisa 11 lewru suwee 2009, saanga tiisubaar ina ruttii e joomum, yoo Alla ɓuuɓan mo toon.

 Ina gasa tawa heewɓe nganndaa Mammadu Sammba Joop, kono alaa majjuɗo Murtuɗo sabu « mo yiyaani mbaroodi ne nanii uŋngaango mum », sabu tuggi rewo haa e worgo, fuɗnaange haa hirnaange, teeŋti noon e leyɗeele saahal ɗe haa leyɗeele Orop, alaa ɗo golle Murtuɗo njettaaki, sabu darnde makko e ƴellitgol ɗemngal Pulaar gila e jaŋde mum haa e wiɗto mum, jeewte pinal e haaliyaŋkaagal ekn…..Mammadu Sammba JOOP ko ittanaaɗo nemsa sabu Alla ina haayani mo konngol, ko ɗum waɗi kala ɗo o ari, fuutaŋkooɓe ngonata ko e fooɗondirde mo, mbele omo yeewtana ɗum en ko yowitii e pinal haalpulaar en e ƴellitgol ɗemngal mum en. Ina saɗi e gure Fuuta Moritani e Senegaal ɗo o yettaaki, haa yettanoyima Fuuta jaloŋ, Gineeji ɗi kala e ko wonaa ɗoon tan….

Ko ɓuri ƴellitaade e golle makko ko haaliyaŋkaagal sabu ko o wallifii e jime, en kuɓindaaki fof, kono ko teemedde limti-limtinɗe, heen deftere wootere muulaande tiitoonde mum ko «Boolumbal». Gollal Mammadu Sammba Joop to bannge pinal e coñce ɗaɓɓi ko winndannde heeriinde e jot keewɗo, maa en etoo, e wallondirde e annduɓe mo, e sehilaaɓe makko, waɗde feere mbele maa wood ko kollit-ɗen heen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare.

 Yeeso woɗngo, Mammadu Sammba Joop ko wonde mo koohoowo to bannge dawrugol, sabu gila Moritani heɓi jeytaare mum, ko min nganndi koo kay, minen e yonta amen, alaa e sippirooji ndimaagu, ƴellitaare pooɗantooji potal e demokarasii ɗi o tawtoraaka. O jeyaa ko e njeñtudi dillere mai 68, njerɓinnoondi Farayse e tiimaandi mum (yeru Moritani, Senegaal ekn…) sabu ko e oon yonta dillere ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof ummanaa e nder leydi he, etee enen fof eɗen nganndi o wonaanii heen sara sabu miijo ngo o yooɓnata e nder jime makko. Loowdi jime makko fof roondii ko yiɗde waylude renndo ngo, ñiŋde bonɗi mum e wasiyaade jikkuuji moƴƴi. Mammadu Sammba Joop ko neɗɗo ɓesngu, ɓattiiɗo renndo mum, jankiniiɗo, jiɗɗo ngenndi mum, poɗaniiɗo sahaa kala dental leƴƴi e potal mum en, kono kadi ko neɗɗo meho, nuunɗuɗo. So en njiɗii, eɗen mbaawi wiyde koŋngol « Gawlo miskineeɓe » sifiima jikku Murtuɗo fof, sibu ko o neɗɗo jiɗɗo miskineeɓe, daraniiɗo hakkeeji mum, ɓattiiɗo ɗum en, nguurndam makko kala ko salaare tooñannge e ɓiɗtere. Alla ruŋtinii mo belanteeje aduna, o faggaaki jawdi, o nehaani dawangel, o faarnoraaki galleeji e otooji, ko ɗum waɗi o ruttiima e joomiiko meho, hay dara o naworaani, «no yummen Hawaa e baamen Aadama arɓe mehɓe, hootɓe hay dara naworaani… » no o wiyruno e wootere e jime makko nii.

O jeytoraama e pelle politigi keewɗe, peeñɗe ɗo e leydi he, gila e MND (Dillere ngenndiyaŋkoore demokaratiyaŋkoore), PMT (Parti Moritaninaaɓe ngam Gollal), FLAM (Doole ngam Dimɗingol Afiriknaaɓe e Moritani) ɗum ko e kitaale 1985-86. Danndimo e oon sahaa e lepte Maawiya ko polis mum roŋkude yiitude mo sabu ina yiiloroo mo « Mourtodo », tawi kaŋko kaayitaaji makko woni heen ko Mammadu Sammba Joop, o rewi jeese maɓɓe e tufnde Rooso o taƴti. Fedde makko wattindiinde ko nde o sosi, wiyeteende DEKALEM ko dooɓngo koŋngol « Dental e Kaaldigal Leƴƴi Moritani », « ko ndiyam ɓooyi e caaɗngol fof fayti tan ko maayo ». Nde wonde tagoodi Mammadu Sammba Joop ko ngenndiyaŋkaagal, jiɗɗo dental e kisal Moritani, ɗo o yaari fof ko e ɗum tan o artata, hay so o selnaama bolol ne, o wattinta tan ko ruttaade heen.

Hay e dille battindiiɗe e nder leydi men he, o wemjaani, jarabi aduna e jawdi fuutaani mo, nde Goomuyel militeer en folli laamu Siidi Wul Sheekh Abdallaahi, o dari, o wii loppet o alaa heen, o yantondiri e ngenndiyaŋkooɓe yuɓɓuɓe e FNDD (Maalde Ngenndiyaŋkoore ngam Dandugol Demokarasii) ngam telɓinde oo jamfa. Alla rokkii mo wune o, sabu nde nodditta mo tawi kuudetaa militeer en o telɓii, moojobere jamfotooɓe coomnoo ñalnde  6 suwee 2009 wontii « koyɗol muumo ».

Mammadu Sammba Joop heewi ko mbiyanno-ɗaa e jeewte maa « Neɗɗo so maayii ñaametaake yaaretaake, ko golle mum tan kaaletee… ». So tawii noon leydi maa ñaam teewu maa e ƴiye maa, golle maa kam haa bada majjata.  

Yoo Alla moƴƴin jaaƴnje Mammadu Sammba Joop to fayaa too, hoɗorde maa sakkitere to Silɓe e Mbaañ Sammba, ngenndi baaba, wonan maa suddaare teddungal e yurmeende. Aamiin yaa Rabil Aalamiina.

Maamuudu Haaruuna Joop (Aan wiyatnoo kam ‘Doom Baay’)