Ñalɗi Pinal Silɓe

0
296

 

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗo yeewtere musiɗɗo Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta yuɓɓinnoo to Wuro Silɓe ñalnde 23 Morso 2009

Caggal calminali e duwawuuji, e calminaali feewde e ngenndiyankooɓe, o fuɗɗorii ko limtude diiwanuuji Fuuta, o wiyi :  « E teddungal Sukaaɓe Silbenaaɓe, en calminii kala ɓiyi mbiy-mi, jiɗɗo mbiy-mi e nanoowo mbiy-mi fof ɗo waawi wonde tuggude e: – Aftuut: Leydi kare e ñaaruuje, wuraaji, caalli e baɗahaaji, – Fuladu:

Leydi Fulaaɓe e Fulakunnda, lappi firdunkooɓe, – Bunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih, rokkan maa Lowre e lommbiinde, addan maa e Ferlo e asli boyli, maama Damga e Leemunna, Ngenaar: ngenndi Naare e daaɗe gelooɗe, nokku Farba e Elfekki, Boosoya (Nokku Abdul e Abdul, Abdul tokara Abdul, Abdul mawɗo e Abdul tokooso, nokku Aali e Aali, Aali tokara Aali, nokku Ndoondi Sammba Nayel e Elimaan Rinnjaw, haa e Hebbiyaaɓe: Diiri Satigi e Almaami, taaniraaɓe Hebbi Demmba, Galo Demmba, Mbantu Demmba, Naawo e Wuuluunde), Hebbi feri, laamii Hebbiyaaɓe, Galo feri, laamii Galoyaaɓe,  Mbantu feri, laamii Mbantunaaɓe, Rokkan maa Yirlaaɓe: Yirlaaɓe Jeeri, Yirlaaɓe-Alla-Yiɗi, Pete e Pene- Njuru. Worɓe Jonngi e Cikkitte, taaniraaɓe Binta Maram Ɓooy, ɓe ngawraani duƴƴi, ɓe ndaasaani dooliŋŋaaji. Jaɓɓe lammi, kaaɗi gila e gummbooɗe. Tottan maa Laaw: Laaw Sammba laawaa mehre. Laaw laawii, laawi conndi, yejjiti ceŋle, ruttii wiyi wonaa jiiɓaare ko heñaare, Halayɓe (Halayɓe Demet, Demet dellu daangel maayo, wuro Aadama Sammba, Caski Lamɓe, Duballeewi Aadama Sakke, Mbayla Sillaanaaɓe, Halayɓe Mboon, Halayɓe Suska, Suska e Laba jeeri, laabii laamii, labanaa laamii), Tooro e Mbelleldi (Soowanaaɓe: Soowa e wuro Purel,  Edinaaɓe: Edi e Ɗaalal Sabbu Alla, Ceelaaw: Ceelaaw e Ngiro Foonde,  Gamaaji e Leeraaɓe: Nokku Umaroowel Sawa Donnde, mo Soogi Donnde e Maamuudu Donnde, takko Gayoo, Sammba-e-Yoɓi-ñamaale, Jamaanaaɓe: Jamaa Alwaali, jamaa Alla waali, diiri Usmaan Dan Fojoo, jatti Alwaali Aamadu Delo, Ceelooji: Nokku Seelooɓe).

Haa addan maa e Dimat: Tulde Dimat, jatti Aali Hammee Juulɗo Kan, diiri Samsu Diin, nokku Kiiraynaaɓe. »

O jokki :  Ɗuum noon banndiraaɓe, ɗalanon kam hakke, mi waasa juutnaade.Ƴeewen jubbude e Daartol Fuuta Tooro gila nde nokku o wiyetenoo Tekruur e laamuuji mum gadiiɗi (Lefol Jah Oogo, Laamu Manna, Laamu Tonnjoŋ,  Laamu Termes, Laamu Taaga, Laamu Tooro).

Haa nde innde Fuuta nde jaalɗii tuggude e (Lefol Satigeeɓe walla mbiyen Laamu Deeniyankooɓe). Ɗuum woni garal Koli Tengella e Seɓɓe mum e nder dingiral. Cunnoro-ɗen heen ɗeeɗoo naamnde:

Hol gonɗo Sammba Gelaajo Jeegi?

Hol gonɗo Konko Buubu Muusaa?

No wolde Bilbasi arduno e no yahri ?

Lefol Almameeɓe (Darnde Suleymaani Baal e Seernaaɓe Fuuta,  Almaami gadiiɗo e Jaagorɗe Fuuta, Diigol jumaaji e nder reedu Fuuta, Darnde e Battande Abdul Ŋaadiri Kan, Njiimaandi Tuubakooɓe,  Jattinaare Fuuta Hiraange, Warngo Abel Jandet, Warngo Lam tooro Sidiiki Sal, Baydi Kacce Paam e Mammadu Yero,  Ngonka Fuuta Hakkunde).  Abdul Bookar (Nguurndam e Maayde).

Tekruur

Nokku men mo koɗ-ɗen e mum hannde o, ko adii innde Fuuta nde, o wiyetenoo ko Tekruur. Rokki mo ndeen innde ko safalɓe Berbeer en, Aarabeeɓe julankooɓe walla wiɗtooɓe yillotonooɓe nokku o. Koɗdunoo e makko ko leƴƴi Fulɓe, Seereraaɓe, Sooninkooɓe, Manndinkooɓe e Jolfuɓe. Ɗiiɗoo leƴƴi nganndaano leydi mumen ndi ena wiyee Tekruur. Kamɓe, ɓe mbiyatnoo ndi ko Nammandiiru, leydi neema e yaajeende. Adii laamaade ndi ko Jah Oogo en.

Jah Oogo

E nder ngenndi Tekruur, laamu Fulɓe nganndaangu tuggi ko e lefol Jah Oogo en. Musiɗɗo Aamadu Umaar Jah to Ɓoggee, e nder deftere mum Jaambareeɓe men e jinnaaɗo men Ceerno Maamuudu Jah mo Salnde Tebegut( yo Alla ɓuuɓan ɗum) mbaɗi wonde lefol Jah Oogo en tuggi ko e hitaande 850 caggal jibineede Annebi Iisaa ɓiyi Mariyam, ngol haaɗi ko e hitaande 1000. Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, kañum holli ko ngol woodii ko adii ɗuum. E miijo makko, ngol tuggi ko e gila e teeminannde tataɓere, ngol joofi ko e teeminannde 11ɓere . Ko kamɓe ngadii haynude haayre ngam yaltinde heen njamndi. To bannge diine, ɓe ngonaano juulɓe, ɓe ndewatnoo ko sanamuuji. Ko kamɓe ngaddi remru samme e ngaynaaka nagge e nder Tekruur. Eɓe nganndi Caamaaba, Kuumeen e Faddunde Ndaw. Ko ceede ngonnoo kaalis njulaagu maɓɓe. Liɓi lefol Jah Oogo en ko Mannankooɓe.

Laamu Manna

Manna ko innde faarnorde lefol laamu. Wayi ko no wiyde Jaaltaaɓe, Elimaan, Jaagaraf, Arɗo walla Joom, ekn. Ko ɓe juulɓe ɓe ngonnoo. Finnde mum nde Muraabituun-en pellanatnoo diine, ɓe njahdiino e konu mannankooɓe ngu 4000 labangal puccu gila Jaara haa Anndalusii e nder leydi Espaañ. Ko ndeen woni nde ɓe ndewi e Marok, ɓe cosi wuro wiyeteengo Marakees e hitaande 1070 e gardagol Yuusuf ben Tashfiin.

Adii ƴeftude lefol ko biyeteeɗo War Jaabi Njaay. War Jaabi jibini Wat War Jaabi Hammadi Wat lollirɗo Hammadi Manna( e nder tinndi e daari Fuutankooɓe) Kuy Hammadi Manna. Ko ooɗoo Kuy Hammadi Manna addi konngi keewɗi kaaleteeɗi haa hannde e nder reedu Fuuta:

– Bone Manna

– Baalel Manna

-Manna waawaa ndiyam !

– Hol to Kuy am naati ?

– Kuy naatii e dulndu, ekn.

Kuy woni kaananke cakkitto e lefol Mannankooɓe. O maayi ko e yoolayru to wiyetee Maŋaama e nder diiwaan Damga, caggal nde Tekruurnaaɓe pewjani mo sabu kiisgol laamu makko. Maayde Kuy hawri ko e garal Tonnjoŋnaaɓe.

Laamu Tonnjoŋ

Tonnjoŋnaaɓe ko Mandinkooɓe. Ɓe ɓooyaani e nder Tekruur. Ɓe lomtini ko Farbaaɓe. Ko noon paamirten Farba Erem( Mbeñiga), Farba Waalalde (Jeŋ), Farba Jowol(Jaak) e Farba Njum ( Sih).

Laam Termes,

Laam Taaga e Laam Tooro

Caggal laamu Tonnjoŋ, laamuuji tati peccii diiwaan Tekruur o. Ɗiin ngoni laamu termes to bannge funnaange. Laamorgo ngo ko Jaara e nder diiwaan Ñooro Mali.

Laamu Taaga e hakkunde he. Ɓeen ko Fulɓe jillondirɓe e safalɓe. Jettooɗe maɓɓe teeŋtuɗe ko tati: Ruwoy, Aamesti e Dikko. Laamorgo maɓɓe wonnoo ko Kumballi.

Laamu Tooro heedti bannge hirnaange. Laam tooruuji cuɓetenoo ko e galleeje Salsaɓe Gede. Itti ɗiiɗoo laamuuji tati fof ko garal Koli Tenngella e Seɓɓe mum.

Koli Tenngella e Seɓɓe mum

Ko Koli sompi lefol Deeniyankooɓe walla Satigeeɓe. Deeniyankaagal ko suudu e nder hinnde Fulɓe Aynaaɓe. Satigaagal ko lefol laamu Deeniyankooɓe. Koli Tengella Geɗal Liige Heeɗelde Ilo Yeladi Jaaƴe Saadiga Saŋre Boɗewal Maakama.

Baaba makko waraa ko e wolde Jaara e hitaande 1512 caggal jibineede Annebi Iisaa. Wari mo ko biyeteeɗo Umaar Kannjogo miñi mum walla mawi mum Askiyaa Mohammed e leppi Sonngaay en. Koli Tengella ɓamti konu ngu, fayi to wiyetee Bajar walla Baajar to leydi Gine. O woni toon ko Alla haaji, o ɓenni, o naati e Bammbugu, o daraaki, omo yooɓii gaawal e gaandol, fetel e silaama haa o naati e Senegaal. Nde o naati e Senegaal, o daaklii ko e diiwaan Barñi hannde o. Ko toon o ummorii ngam yanoyde e Fuuta heedde hitaande 1559. O naati Daande Maayo ko hakkunde kuurne waalo e coñal, omo wondi konu ngu 3333 labangal.

O adii nanngondirde ko e Laam-Toor Muusaa Eli Banaa Sal, o fooli oon. O yaaɓani Laam-Taaga, o ɓenni e Laamu Termes. Ndeen o fooli ɗiiɗoo laamuuji tati fof, o waɗti ɗi leydi ngootiri, ngondi e les njiimaandi makko. O itti innde ɗe o tawnoo ɗe (Tekruur e Nammndiiru), o lomtini innde Fuuta nde.

Koli laamiima tuggude e nde naati Fuuta haa e hitaande 1586. O maayi ko ɗo wiyetee Ɓoggel Ceeli, funnaange Ligisayba Gorgol. Caggal makko ko jeñgol makko jokki haa e hitaande 1776. Satigeeɓe 26 piilaama e nder reedu Fuuta, tuggude e makko Koli Tenngella haa e Buubakar Faatimata:

1- Koli Tenngella

2- Labba Tenngella

3- Yero Ceɗɗo

4- Buubakar Tabakali Jaaƴe Garme

5- Siree Tabakali

6- Gelaajo Bammbi

7- Siree Garme

8- Njaay Holaa

9- Sawa Laamu

10- Yero Jam

11- Buubakar Sammba

12- Jaaƴe Holaa

13- Siree Donnde

14- Gata Kummba

15- Gelaajo Donnde

16- Gelaajo Jeegi

17- Gelaajo Tabaara

18- Bummu Siree

19- Konko Buubu Muusaa

20- Sammba Gelaajo Jeegi

21- Sule Njaay Mawɗo

22- Gelaajo Gaysiri

23- Siree Garme

24- Sule Njaay Tokooso

25- Sule Buubu

26- Buubakar Faatimata

Ɓeeɗoo fof, caggal Koli Tenngella, ɓuri dowlude ko Sammba Gelaajo Jeegi e Konko Buubu Muusaa. Lollini ɓe ko wolde Bilbasi. Wolde nde waɗi ko hakkunde kitaale 1738 e 1739. Ko wonaa ɗuum ko, fuutanke fof nanii geɗe keewɗe ena kaalee ko wayi no:

– Sammba ko Ceɗɗo

– Sammba ko luuti

– Sammba laamaaki

– Sammba ɗaccaani ɓiɗɗo

Liɓi laamu Deeniyankooɓe ko Njuɓɓudi Seernaaɓe e gardagol Ceerno Suleymaani Baal.

Njaay Saydu Aamadu