Ganndal “sawru” (8) : Sawru raddo

0
323

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Ngo wiyetee ko raddo jaawle kono wonaa jaawle tan, sabu ko wonaa kañje tan ina naworee heen  : boje, jihe, lelli, gasuuji, kotu, boyiiji, dolluɗi, hayi girji so kawraama ina mbaree. Ko ɗum addani fulɓe wiyde  : “ kala ko maayi e raddo ko jaawngel roondii ”

Rawaandu e sawru (weduru maa ŋalla) ina njogii heen nafoore. So raddooɓe naatii ladde, coorotoo ko nokkuuji cukkuɗi ngona e sammude lekkuule e copoƴƴi e huɗo ina ngulla ngam fuuftinde jaawle e ko wonaa ɗuum tan. Ko ɗoon njiyataa jaawngal maa gerlal, buunal walla ndiwri ngoɗndi futta, weraa waɗa, ŋallaaji ndiwa, gulaali e luukaali mbaɗa  : “Eeh ! Ko miin jeyi ! Eeh ! Mi woopii ! Eeh ! Mi ñaamii”. Nde wonnoo noon dawaaɗi ɗii ko goowɗi raddo, gannduɗi kuulle, ɗuhata tan ko beeli jaawle ɗee maa gerle ɗee, sabu ɗeen ngoɗɗoytaa tawa tampii, njuuroo e leydi, dawaaɗi kocca, nguufa, nawana joomiraaɓe mum en. Kuulle keddiiɗe ne so purtinaama, ko dawaaɗi e cabbi fof teetondirta.

Ko e ladde hee raddooɓe ɓee ñallata. Ɓe mbiyata ɗum ko ñallooji. So ɓe mbaalii ɓe mbiya baalooji. Tawata noon ko eɓe nawori payanon maɓɓe, ɓe coklaani bottaari saka hiraande wuro. Ko ɓe mbaraa koo, ko heen ɓe ngottotoo, ko heen kadi ɓe kirtotoo. Kala ko heddii, ɓe ngartira wuro. Boombi mbaɗana ɓe jaɓɓungal ina njima  : “So wuro welii ko ladde jaara ! Jaaraama e mon sagtaaɓe ! Ko onon ngoni ndawa haako rufee, njofta njaɓɓee !”

Ko addaa koo defee, raddoynooɓe e wanndiraaɓe mum en rewɓe ndenta, ñaama. Ko heewi heen feccee, lahe teewu raddo caree e wuro, mawɓe keƴa heen. Noon raddo wonii safori nafori.

Raddo girji noddii harbiyankaagal sahtu nde ndunngu naywi, ilam ina hillini, haɗiinde ina waɗi hakkunde jeeri e waalo. Pooɗe ina lommbii hakkunde ile ; bamɗi girji ɓesnii, ciikoole ina mbiiƴa, hayi kulle goɗɗe ne mbiltii. Jolal waalo ina sooynaa, suwaa yottaade, kono ina heblanee. Raddo girji ko heen jeyaa. Baggel raddo honngii wuro  : “Keleŋ ! Kelti ! Keleŋ ! Keleŋ ! Leŋ ! Leŋ ! ” Pucci naatii sokla. Ɗi keddoo eɗi ciŋlina ngadaaji, eɗi ndippa e nder gammbuuji, eɗi ciika, eɗi taaroo peŋɗe majji, eɗi ƴeeroo. Ɗi kumtee, ɗi koota e labale majji, ɗi njappetaake, ɗi kaɓɓetaake, sagataaɓe mafñoo ɗi, naata e ladde ALLA e jeerennde ina palindii baaɗi, cabbi, jaasiiji, ina cinndii laɓɓe, dawaaɗi ina cukki e maɓɓe, ina ceŋseŋta ina mbeeltini ɗemɗe, ina leha tawi wonaa tampere ko neesu.

Raddoɓe njottiima dunndu ngoni e sammude ina ngulla  : “Cooh ! Cooh ! Worde bona ngemmbe !” Leelaani yaawaani mbabba ladde wiya coreet ɗo suuɗinoo, reggina ciikoole, ngorba mum sukka heen, gorwoccol daroo, ɗo dogee waɗii ɗo fayee alaa. So laawol juutii baawɗi e koriiɗi ceera. Dawaaɗi mbaɗda adaa. Hoggooje kaɓa : kalaɓ ! Kalaɓ ! Ngiro etoo haɓtaade, tawa harbiyanke seerii e mbaagu nguu, ceŋii e wuttulo mabba, dawaaɗi mbaɗda e mabba adaa  : ko sappo mbaawi gooto. Baban ciikole foo laama, ɗaccidii yumma e yatimeeɓe. Njarla anndii daɗal saɗtii fellitti woppude ciikoole, raŋanii ilam ina darni laaci. Ba fuybii e ndiyam, ba woni e lummbaade. Gooto e raddooɓe ɓee nangtii e laaci mabba huñi haa wuɗɗa oo (kuwtol ngol) udditii ina foɗoo ndiyam haa reedu mabba heewi, ba rebbi haa juuti, ba ruuyi tawi ba maayii, ba lattinii, ba fooɗaa, ba ƴeeŋti. Ciikoole cariima, caakiima, dawaaɗi peccondirii. Seele, jaahe, ndane e siiwru ndañii bottaari e hiraande. Girji keewɗi maayii ñalnde heen. Boyinnaaji, boje e jihe, gasuuji e sunkaaji, koti kam e canngalle fof mbaraama. Hannde noon, kala ko maayi e ngoo raddo ko ngiroyel roondii. Teewu kadi dañaama, daañaa nawtaama wuro. Ko waɗnoo ina waɗta  : Yannge raddo “wontii ɗo wonnoo alaa to yahnoo”.

 Njaay Saydu wiyi  : “Ciliŋ ! Waawi dooli ! Ciliŋ ! Ciliŋ ! Waawi dooli !”

Awooɓe, dasooɓe doolinngaaji mbiyi  : “Dooli e hiwlo hiwlo, dooli e hawlo hawlo, dooli hawlo ko mbaaw-ɗaa kawlo-ɗaa ko a waawa ALLA wallu maa. Dooli hiirii ! “Sahaa sahaa fof SAWRU hartoo, hela hoore liingu, gawoowo wuurta ngu e doggol, awo jokka. So a nanii “gawoowo yo lummino ! Ko joom mbicik maa jawlol.” Awo ne ko e raddooji jeyaa, SAWRU alfaan ina huutoree.

Ina jokki

Muusaa Aamadu Jallo