Fedde Piindi Pinal Boosoya haalii, gollii

0
2465

Ñalnde 7 siilo e 2017, Fedde Piindi Pinal Boosoya waɗii hiirde pinal pattamlamre e gardagol Kajjata Abdarahmaani Bah to dingiral pine buluŋŋe (Espace culturel La Case) e nder Nuwaasot. Ko adii tawo, hade nder, mbeddaaji ɗii keew haa coki, Alla e ñaaƴooɓe maantiniiɓe, ñaantiiɓe, ñaantoriiɓe gaaɓɗi, laaɓɗi, labaaɗi e nder fanniyankaagal goobu kesal, ñaaƴooɓe, ɓe keñaaki saka punndina jamaanu. Ɗo damal ɗoo, darnaa ɗoon ko fuuɗiiɓe, mooriiɓe, saccuɓe ngam jaɓɓaade e duusde bismaaɓe ɓee haa njettoyoo jooɗorɗe mumen. Hiirde ndee waɗaa ko e teddungal Bah Abdul Booɗeejo, gorko cuutinke jeyaaɗo Teccaan. Jirwini nde ko Diɗɗal Jaalal. Resndaa njuɓɓudi ndii ko Alhajji Makki Tammbaa Joop, gorko Njorol, Sammba e diiŋaale.

Hurmbiti jamma oo ko hooreejo fedde e ɗemngal Pulaar, caggal ɗum konngol ngol firaa e ɗemngal Farayse. Caggal salminaango, o adorii ko njettoor feewde e denndaangal addunooɓe ballal mumen e toŋtunooɓe fedde ndee, gila e fuɗɗoode mayre haa heɓi ɗo nde yahranta hannde Alla ɗoo, foti noon ko dañɓe arde haa ɗoon e dingiral ngal walla ko ɓe ndañaani tawtoreede hiirde ndee sabu ngantuuji aduna. O rewni heen ko golle puɗɗanooɗe golleede e caɗeele kawraaɗe wonande lowre nde ɓe njooki ko e ƴellitgol Pinal Fulɓe. O sakkitorii ko waɗde wasiyaaji feewde e fedde nde o ardii ndee e feewde renndo  jooɗiingo ngoo.

Caggal konngol hooreejo, Fedde Piindi Pinal Boosoya waɗi wejo pattamlamo, ŋarɗungo. Wejo ngoo holliri ko nguurndam Pullo gaynaako, dewɗo e ndariindi, nagge, mbeewa e mbaalu, gila e lahe gonooje e dow kaggu, baɗooje ɓiraɗam, leele, fedannde e kaaɗam, ɗo ɓe njejjitaani cawndorɗe, jaɓɓorɗe, ɓirduɗe e beɗi cañaaɗi cañraaɗi baaji kelli, coraaɗi ciidi gommbe ñendiko, ñoobuko, mbayeeri walla feelaa. Nde tawnoo ko mawɓe maɓɓe ndeennoo bonaani tawo, ɗawaani ɓe sirlu burgal kelli, ɓirdugal baddi e lalorgal eeri hakkunde wurwude, wumpude e yonkude hade kay won hedditoriiɓe haa hannde humpito ko boloŋ e sumalle kaalata.

Nde wejo ngoo yawti, Piindi Pinal Boosoya ñaantii worɓe ɗiɗo, ɓe golle mumen teskaa e nder fedde ndee, Bah Abdul Boɗeejo e Abdaahi Wul Extaari (capaato fulɓe) caggal nde tinndinoore yowitinoonde e nguurndam baaye yawti.

Sammba Jombolo Bah, bammbaaɗo Boosoya, naati dingiral. O nanngi fantaŋ, leeɓol aynaaɓe nayi haa ɓalli nguli jaw, o naati e njaru, o jarfi, o yimi: “njaru oolel buseeje, buso e lolloŋeeje, nano e taltali, ñaamo e gaawe” Laaɓii en e oon jamma so won yahɓe ndeke won heddiiɓe. So fantaŋ walla njaru ronkanii ɓiyi Pullo, jennol walla larbirgol ndañataa e mum geɗal. Uddi hiirde ndee ko Diɗɗal Jaalal caggal nde jabba biyeteeɗo Raasin Jah e daaɗe-gelooɗe pekaan Hammoo Joop e Ibraahiima Jeey, ɓenni.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.