Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije : Juutagol golle

0
43
Juutagol golle Goomu sarɗooɓe ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije
Juutagol golle Goomu sarɗooɓe ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije

Ñalnde talaata 8 settaambar 2020, Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije yuɓɓinii kewu, ɗo Suudu sarɗi ɗoo, ngam fuɗɗaade golle mum. Tawtoraa kewu nguu ko  terɗe Goomu nguu, kam e jaagorgal Jaŋde kalfinaangal mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde, jaagorgal Pinal kalfinaangal jokkondiral e Suudu sarɗi, kam e hooreeɓe pelle pine ngenndiije hono Fedde Ɓamtaare he Muritani (ARPRIM), fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof (AROPALWO) e Fedde muritaninaare ɓamtaare pinal e ɗemngal Sooninke (AMPCLS). Udditi joɗnde ndee ko cukko hooreejo suudu nduu.

Hooreejo goomu nguu, hono Kajjata Maalik Jallo hollitii, e konngol mum, paandaale goomu nguu ; jaagorgal Jaŋde kam ne habrii ñalnde heen wonde ɗemɗe ngenndiije maa ndañ geɗal mawngal nder mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde paandi ndii… Cukko hooreejo Suudu sarɗi nduu, hono Hamadi wul Meymu wiyii wonde « Feere ɓurnde waawde ƴellitde ɗemɗe ngenndiije ɗee ko kuutoragol mum en nder njuɓɓudi laamu, haa teeŋti noon nder jaŋde ». O ɗaɓɓirii dendaangal gollooɓe kam e juɓɓule nde ndarantoo ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ɗee ; o teeŋtini darnde sarɗooɓe ɓee, sibu mum en halfineede lelnude laabi sariya e reende golle laamu. E nder ɗuum, caggal nde cukko hooreejo Suudu nduu udditi joɗnde ndee, mawɗo Goomu nguu rokkaa konngol. Caggal ɗuum, jaagorgal pinal e jaagorgal jaŋde kadi kaalii. 

Konngol Kajjata Maalik Jallo ñalnde juutagol golle Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije. “ Cukko hooreejo gadano Suudu sarɗi tedduɗo, Jaagorɗe tedduɗe, Hooreeɓe Pelle pinal ngenndiije tedduɓe, Sarɗooɓe tedduɓe. Tawtoregol mon juutagol golle Goomu sarɗooɓe ndaraniingu ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije, ko teddugal mawngal wonande min. Suudu sarɗi nduu heɓtini Goomu amen nguu ko gila e lewru mee ɓennundu nduu, kono sabu caɗeele cellal garduɗe e ñawu COVID-19, min mbaawaano fuɗɗaade golle amen. Goomu amen nguu sosiraa ko ngam waɗtude ɗemɗe men ɗee ɗemɗe ƴellitaare e ɓamtaare renndooji men, gila e nder leydi hee haa he nder Afrik. Hannde, yimɓe ine kawri wonde jaŋde tuugiinde e ɗemngal muuynangal ine wallita cukalel yaawde heɓindaande gannde, kono kadi yaawde ɗigginde ɗemɗe goɗɗe. Wiɗtooji laaɓtuɗi ɗi pelle keewɗe e juɓɓule keewɗe mbaɗnoo, kollitii wonde feere ɓurnde soñtude ngam moƴƴinde Tippudi nehdi e jaŋde, ko jaŋde tuugiinde e ɗemɗe keewɗe. Gaa gaa moƴƴingol Tippudi nehdi e jaŋde ndee rewrude e ɗemɗe ngenndiije, ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije ɗee ine semmbina hakilantaagal deeƴre e naatnaatondiral ngenndiwal rewrude e ɗowngo ɓurngo moƴƴude pine men ceertuɗe.  Muritani taccii yolnde mawnde e oon bannge e darorɗe kitaale 80, nde Duɗal ɗemɗe ngenndiije sosaa ndee, ngam ƴeewndaade ɗemɗe ngenndiije ɗee e nder tolno jaŋde leslesre ndee kala, ƴeewndagol juumtungol sanne. Suudu sarɗi nduu addii ballal mum e ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije ɗee, e tuma nde waɗti huutoraade ɗe e firde ɗe he nder Suudu sarɗi nduu, sibu, feere ɓurnde moƴƴude ngam ƴellitde ɗemngal, ko rokkude ɗum darnde nder tippudi walla laawɗinde ɗum rewrude e naatnugol mum nder Tippudi nehdi e jaŋde, waɗa ɗum ɗemngal janngirgal, ɗemngal gollorteengal nder njuɓɓudi laamu, ɗemngal keɓirgal golle. Goomu sarɗooɓe amen nguu ari ko wallitde e tiiɗtinde kala darnde yahoore e ɓamtude ɗemɗe ngenndiije ɗee, rewrude e :
– cemmbingol darnde pelle pinal ngenndiije daraniiɗe ɓamtaare ɗee ɗemɗe duuɓi capanɗe jooni ;
– semmbinde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije ɗee nder denndaangal nguurndam leydi ndii (kewuuji laamu, jaayɗe binndaaɗe walla haala, caaktugol binndi ekn.)
– golloragol majje ɓurngol nuunɗude nder jaayɗe laamu e jaayɗe keeriiɗe,
– laawɗingol majje kam e naatnugol majje nder tippudi nehdi e jaŋde ndii,
– naatnugol majje nder karallaagal kumpital (Google, Apple, Facebook, Amazon, Microsoft), – cosgol laylayti parlemaan hakkunde leyɗeele kam e nder Afrik toppitiiɗi ɓamtaare ɗemɗe doŋre Afrik ndee.”

Nde Kajjata Maalik Jallo joofni konngol mum, Jaagorgal kalfinaangal nehdi e jaŋde, e jaŋde karallaagal, kam e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde, ƴettii konngol. Ko ndeen o  wiyi : « jaŋde ɗemɗe ngenndiije jeyaa ko e calɗi teeŋtuɗi mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde ».

Ciftinen wonde goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije heɓtinaa ko ñalnde 15 mee 2020. Fooyre

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa