21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal

0
489

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Caggal ɗum o wiyi wonde « nafoore keewal ɗemɗe e keewal pine e heewɗemɗiyaal ina heptinaa hannde », tee «  darnde ɗemngal e nder tippudi nehdi e jaŋde e pinal e faggudu e nder renndooji men faamaama hankadi ».  « Ɗemngal neeniwal,ɗemngal gowlaali gadani cukalel e puɗɗorgal haala mum, ko kam woni ngooroondi daartol e pinal neɗɗo kala. Hannde kadi, jeddi naattii woode, annduɓe kala ina keptini wonde cukalel ɓurata yaawde faamde jaŋde, e duuɓi mum gadani, ko eɗemngal mum neeniwal ». « Ina jeyaa hannde e darnde UNESCO, semmbinde heewɗemɗiyaagal timmotiroowal e ɗemngal neeniwal, e wallitde mbele neɗɗo kala ina waawa ɗemɗe tati : ɗemngal mum neeniwal, ɗemngal ngenndiwal goɗngal eɗemngal gollorgal. »

Margol ɗemɗe keewɗe, jaŋde ɗemɗe koɗe e firo, ngoni tiiɗe tati politikaaji ɗemɗiyaagal janngo. O wiyi « miɗo ñaagii winndere nde, nde gollantoo hokkude ɗemngal neeniwal hakke mum, tawa noon ko yeeso kormondiral e muñondiral, ngam udditde dame deeƴre e kisal ».

Bookara Aamadu Bah