21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal

0
262

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Caggal ɗum o wiyi wonde « nafoore keewal ɗemɗe e keewal pine e heewɗemɗiyaal ina heptinaa hannde », tee «  darnde ɗemngal e nder tippudi nehdi e jaŋde e pinal e faggudu e nder renndooji men faamaama hankadi ».  « Ɗemngal neeniwal,ɗemngal gowlaali gadani cukalel e puɗɗorgal haala mum, ko kam woni ngooroondi daartol e pinal neɗɗo kala. Hannde kadi, jeddi naattii woode, annduɓe kala ina keptini wonde cukalel ɓurata yaawde faamde jaŋde, e duuɓi mum gadani, ko eɗemngal mum neeniwal ». « Ina jeyaa hannde e darnde UNESCO, semmbinde heewɗemɗiyaagal timmotiroowal e ɗemngal neeniwal, e wallitde mbele neɗɗo kala ina waawa ɗemɗe tati : ɗemngal mum neeniwal, ɗemngal ngenndiwal goɗngal eɗemngal gollorgal. »

Margol ɗemɗe keewɗe, jaŋde ɗemɗe koɗe e firo, ngoni tiiɗe tati politikaaji ɗemɗiyaagal janngo. O wiyi « miɗo ñaagii winndere nde, nde gollantoo hokkude ɗemngal neeniwal hakke mum, tawa noon ko yeeso kormondiral e muñondiral, ngam udditde dame deeƴre e kisal ».

Bookara Aamadu Bah