Fooyre Ɓamtaare tŋ 100 yaltii

5
411

Fooyre Ɓamtaare tonngoode teemedere (100) ! Alla yettaama en mbaawii feeñninde ndeeɗoo tonngoode, e nduu lewru sulyee 2012, duuɓi capanɗe tati caggal ko jaaynde ndee sosaa, kono caggal duuɓi 15 nguurndam. So Alla jaɓii, ɗoo e maayirɗe lewru nduu ma en ngartu heen ngam hollitde daartol jaaynde ndee. Kono, gila e jooni, min kollitaon caɗeele mayre hannde :
… Caɗeele e kappanɗe : Yo Alla rokku taweede tonngoode 10 000 Fooyre Ɓamtaare… Kono, ngam ɗuum, alaa e sago ñawnden caɗeele tati teeŋtuɗe dookɗe en hannde ɗee: Ŋakkeende ngalu, ŋakkeende karalleeɓe, e gollotooɓe woni juuɗe (gila e winndooɓe haa e sarooɓe ekn).

  • Ngalu : Njeeygu Fooyre Ɓamtaare, waawaa huuɓnude soklaaji keblugol e muulngo mayre e kasdi internet lowre mayre. Kono, nde tawnoo e ɗum ɗaɓɓi golle duumiiɗe, jokkondirɗe, dewondirɗe, haannoo tawa toppitiiɓe ɗum ɓee, ko ɗuum tan woni golle mum en. Ɗuum noon ɗaɓɓi ko ngalu ngu famɗaani. Ɗum jiidaa e kaɓirɗe jahdooje heen, sibu, gila ɓamtu-ɗen golle e hitaande 2006, ko kaɓirɗe keeriiɗe kuutorto-ɗen, ko e lewru feebariyee ɓennundu nduu tan, Fooyre Ɓamtaare soodani hoore mum ordinateer caggal nde heɓi huunde e kasdi Mattel…
  • Haralleeɓe : Peewnugol jaaynde ina ɗaɓɓi hannde margol karallaagal kesal, gila e kuutoragol ordinateeruuji haa e topirɗe (logiciels) karalleeje peewnugol jaayɗe e gollorɗe nate e wideyooji. Ko noon kadi lowre internet ndee ɗaɓɓiri heɓaare duumiinde e margol karallaagal ceeɓngal. Alaa e sago ndañen no keblir-ɗen hay so yimɓe ɗiɗo maa tato ko faati e ɗuum, sibu ko gooto jogii ɗee geɗe kala e ooɗoo sahaa, tee, njahaten enen fof ko e haajaande Alla. Ɗumɗoo ko huunde woƴnde, fotnde ñawndeede…
  • Juuɗe : Eɗen ŋakkiraa juuɗe, en kaalii ɗum e toɓɓere dow ndee, kono eɗen ŋakkiraa hay winndooɓe. Hoosnooɓe e binndol Pulaar, ɓurnooɓe softande golle ɗee, ina kalji e golle goɗɗe, teeŋtuɗe kam enne.

Duwaawu men hannde ko dañde ko dañde no ñawndir-ɗen ɗee caɗeele. Maa wonii ngalu, maa wonii sukaaɓe softuɓe heɓɓittooɓe, maa wonii geɗe ɗiɗi kala. Yo Alla rokku en waɗde tonngoode 10 000 Fooyre Ɓamtaare, ɗemngal ngal ina yahri yeeso! Aamiin

Kɗl : Bookara Aamadu Bah

5 JOWE

  1. Mboɗo heewi wiyde Fulɓe ɓe

    Mboɗo heewi wiyde Fulɓe ɓe njokkondira mi ɓe wonde Fooyre Ɓamtaare ɓuri heewde (e faayodinde) loowdi hay jaayɗe keewɗe tubaankooje. Kala nde naata mi jeere Kayhayɗi mi naamnoto Adaama Ba (cippoowo o) hesere nde. Muusi mi tan ko jaaynde nde saraaki no foti saroraade nih. Mboɗo yananaa hay bandiraaɓe men heewɓe wonɓe e bannge worgo ko woƴaabe hono mayre. Mboɗo andi ko on miijiiɓe ɗum laaɓi keewɗi kadi paam mi wonde on mbaɗi fotde moɗon. Jawɗeele e ngaluuji ngalaa. 

    Daartol fedde mon ko teeŋtinoowol ko taɓɓit’te so tawii hatanteeɓe ndariima. Kersu mi tan ko ŋakku mi ko jogaade doole wallude fedde nde mbele caragol jaaynde nde ina ɓeyɗo. Yo tongoode mon temeeɗe ɗiɗi taw jaayndeyaŋkooɓe tele Moritani ina tuugno e binndanɗe moɗon! 

    Mi araani leyɗeele mon tawo. So laawol heɓiima ma on tin.

    • To Keed-ɗaa ?

      Oo dumunna fof miɗo naamnditoo hoore am « onon kam hol to Usmaan Yook heedi hee ? Sibu gila o waynii ɗoo e hitaande 2010, en nananaani mo ». Alla jaaraama. 

      A jaaraama Usmaan, sibu haala maaɗa kaa, maa ɓeydan en coftal, hay so tawii amin njiɗnoo kadi kaalanaa min kadi ko ŋakki e jaaynde ndee, mbele eɗen ɓeydoo moƴƴinde nde.

      Jokkorde amen ko fooyre_bamtaare@yahoo.fr

      Jiiloowo lowre ndee, Bookara Aamadu Bah

  2. Jam nyalli walla waalii e

    Jam nyalli walla waalii e mon

    Ciimtol Bookar Aamdu Bah, wadii faayiida, sabu ngol yaltinii ngoyaaji lenyol ngol fof e kuubal; wadde foti ko njubbudi ceniindi sompee mbele habaade dee cadeele.

    Miin laabndal am, ko miin tan gondo yaasi (caggal leydi), holi ko mbaaw-mi addude heen ballal, tawa ko nafowal?

    Yoo jam nyallu, so nyallii yo waal.

    Jss

    • Ko Alla waawni neɗɗo fof !

      Jam ñalli, Jaalo. Jaabawol amen naamnal maa, leelii, kono « hay ko leeli, ɓuri ko haayti! »
      Aɗa naamndii hol ballal mbaaw-ɗaa addude tawa ko « nafowal ». Miijo ndokku-ɗaa ɗoo ngoo, ko ballal, binndanɗe mbaaw-ɗaa neldude ko ballal, jeeyngal mbaaw-ɗaa waɗande Fooyre, walla ñiŋooje mbaaw-ɗaa hollitde…, fof ko ballal. Ina gasa noon tawa Fooyre ina hatojini kadi e ngalu walla e kaɓirɗe… 

       

Comments are closed.