Hol ko addi ɗii uujooji ?

0
861
Migrants.jpg

Ɗum ɓuri toɗɗaade ko yimɓe ummoriiɓe Siiri, rewi heen Eriterenaaɓe, soomaalinaaɓe, Afganistaannaaɓe, nde worgo saharaanaaɓe (ɓaleeɓe) ndewa heen. Siirinaaɓe keewi rewrude ko Turki, ndewa e laawol Balkaan, ɓe mbirtoo leyɗe aarabeeɓe keewɗe.

Ɗum ɓuri toɗɗaade ko yimɓe ummoriiɓe Siiri, rewi heen Eriterenaaɓe, soomaalinaaɓe, Afganistaannaaɓe, nde worgo saharaanaaɓe (ɓaleeɓe) ndewa heen. Siirinaaɓe keewi rewrude ko Turki, ndewa e laawol Balkaan, ɓe mbirtoo leyɗe aarabeeɓe keewɗe.

E wiyde laamu Almaañ noon, tataɓal innitirtooɓe Siiri ɓee, nanataa hay harfeere wootere Arab, ɗum firti ko ɓe njeyaaka toon, tee won heen nii, ceekat kaayitaaji mum en fof hoto anndeede to njeyaa tigi-rigi.

Eriterenaaɓe, e soomaalinaaɓe keewnoo ɗannoraade ko Libi e Israayiil e Liban. Hannde, Libi woni ko e jiiɓru, Israayiil saltiima, Libaan heewii tee hulɓiniima. Ko ɗum waɗi yimɓe ɓee huccande Orop. Hay so tawii hakkillaaji ɓuri wonde ko e siirinaaɓe e iraknaaɓe e afganistaannaaɓe nder nokku Balkaan oo, en potaani yejjitde worgo Itaali ko noon wayi. Fotde 1 770 neɗɗo (ina heen sukaaɓe) njooliima e taccugol Mediteranee e nder lebbi 10 ɓennuɗi ɗii.

E yiyannde Fedde Ngenndiije Dentuɗe, woni uujɗo ko kala neɗɗo ummiiɗo ɗo hoɗnoo fayi nokku goɗɗo, waɗi toon ko famɗi fof lebbi tati, tawi wonaa jahɗo njillu, walla ƴeewoyɗo weytaare walla jahɗo hajju, maa njulaagu, walla banngagol, walla sabu cellal. Kamɓe uujɓe ɓee, aɓe millee e 220 miliyoŋ neɗɗo, tawi ko suuɗiiɓe e ɓe cuuɗaaki kala.

Sabaabu gadano uujo ko sokla e kulol. Ko dogde wolde, dogde sabu haɗaama deeƴde, ko dogde warngooji, dogde leepte e mbaadiiji mum kala. Yeru ooɗoo sifaa uujɓe ko iraknaaɓe mooloytooɓe Siiri e Jordaani, e Iraan. Walla afganistaannaaɓe uujooɓe feewde leyɗe keediiɗe ɗo ɓe mbaawi yahrude koyɗe, ko wayi no Iraan e Pakistaan, walla kadi sudaannaaɓe Darfuur uujanooɓe Caad ngam dogde warngooji, wonande waawɓe taccude keeri ɓee kay.

Ina waɗi kadi mooliiɓe walla eggooɓe tawa njaltaani leydi. Heewi wonde ko dogɓe kareeli walla ɓe beelol mum en ownaa. Aɓe tolnoo e miliyoŋaaji 26 neɗɗo e nder winndere ndee. Taccooɓe keerol tan mooloyoo e leyɗe catiiɗe ɓee ina millee e 11 miliyoŋ neɗɗo. To Orop, yoga heen ngoni ko e tuddule tumarankooɓe. Ina waɗi heen ko tuddule panndagol, gonɗe e keeri Orop. Woni heen ko yimɓe fadɓe yamireede naatde Orop, sibu ko yiɗɓe moolaade. Walla tuddule kanndorɗe gonɗe nder Orop; woni e majje ko yimɓe salaaɓe mooleede, fadɓe nawteede leyɗe mum en. Ko ɓuri heewde e ɓeen ummorii ko Cetceni walla Afganistaan, ko dogɓe wolde. Yoga e maɓɓe njeyaa ko e leƴƴi tokoosi ko wayi no Tamuul en to Siri Lanka, walla Kerecee en to Irak, hiiɗaaɓe e nder leyɗe mum en, walla yimɓe riddiraaɓe miijooji mum en politik, ko wayi no Iraan e Jeorji e Siin.

Sabaabu ɗiɗmo uujooji ko baasal. Ko wayi no Konngo e Bangalades, e Filipiin. Ɓeeɗoo yimɓe dognata ɗum en ko baasgol golle, baasgol ɗuhorɗe, baasgol nguura, ko ñawu e ŋakkeende kisal ; ɗuum woni soklaaji guurwuuri gaddanooji yimɓe ɓurɓe semmbolinde e renndo dogde ngam yiylaade no nguurniri ɓesnguuji mum en.

Laabi uujo cuuɗiiɗi. Ɗi kawriti kañji kala ko Orop. Nde tawnoo Orop ko ko reeni keeri mum hay huunde naatataa tawa tinaani, uujooɓe ummoraade Siin walla Afrik maa ndewa e boli cuuɗiiɗi. Ɗiin boli, heen sahaaji ko liiltuɗi no feewi, ko juutɗi, ɗaɓɓuɗi ngalu keewngu, bonɗi. Ko ɗum tagi yoga e uujooɓe ɓee keddotoo ko e laawol, walla tooba e leyɗe ƴaaŋruɗe goɗɗe. Seeɗa jettotooɗo Orop oo, so naatii ne wontata ko joomum en ina cuuɗoo sibu ngalaa kaayitaaji : ɓe cuuɗoo Pari, Berlin, Londres. E nder ɗuum, ngam waawde wuurde, ɓe liggotoo ko liggeyaaji muusɗi, ɓe keɓata ko njoɓkal seeɗa, tawa ko e suuɗaare.

Kono won sifaa uujo mo yimɓe kaalataa, mo leyɗe hirnaange ndeƴƴi, nde tawnoo ko nafoore majje. Ngoon uujo, ko uujo jagge jannguɗe, keewɗe kattanɗe : nde tawnoo sabaabu tataɓo uujo ina woodi. Oon sabaabu ko baasgol huutoraade walla naftoraade jannguɓe jom seedanteeje en. Yeru to Somaali walla to Papuwaasi ɗo tataɓal doktoreeɓe njalti leydi, walla to Anngolaa ɗo tataɓe ɗiɗi doktoreeɓe uuji feewde Orop ngam yiyloyaade ngonka golle ɓurka moƴƴude, njoɓdi ɓurndi faayodinde, hurum ɓurɗo mawnude, tawi noon ko ɗeen leyɗe kadi ndifinoo heblo maɓɓe fof. Ooɗoo sifaa uujooɓe ina tawee e leyɗe hee kala, leyɗe worgo e rewo kala. Ko doktoreeɓe, kono kadi ko informatiseeji, ko wayi no iñnjee yahooɓe Almaañ, walla Almaa en yahooɓe Kaliforni, walla safrooɓe filipiinaaɓe yahooɓe Laamaandi Ndentundi, walla Engele en yahooɓe Amerik, maa aasiñooruuji Alaseri uujooɓe feewde Farayse, e aasiñooreeɓe Farayse egganooɓe Dowlaaji aarabeeɓe galɗuɗi…

Sifaa nayaɓo uujo, ko uujo sabu baylagol ngonka weeyo. Ɗuum woni dogooɓe keneeli bonɗi, walla ile ɗuufaneeje, walla jerɓanɗe leydi ekn… E wiyde Fedde Ngenndiije Dentuɗe, maa ɓe ngonoy 200 miliyoŋ ɗoo e 2050. Yeru, e ooɗoo sahaa, ɓe ummortoo ko e nduukon Pasifik, yeru Tuwalu, Polinesi, Kaledoni ekn… Walla ɓe ummoroyoo e nokkuuji jupporɗe, ko wayi no yupporde Gange ɗo 60 miliyoŋ neɗɗo njogori eggude so geec ƴerii fotde meeteer gooto ; walla yupporde Niil.

Ina waɗi kadi uujooji fartaŋŋe, woni taccooɓe keeri ngam golloyaade e leyɗe keeriiɗe, walla ɗannotooɓe e won ɗiin sahaaji tan. Ɓeen anndiraaɓe ɗanniyankooɓe, ɗannortooɓe yiylaade ɓeydaari tan. Ina woodi kadi ko wiyetee jasporaaji. Woni ɗanniyankooɓe jiiduɓe leydi njokkondira, njuɓɓa e nder leyɗe goɗɗe. Ɓeen ina keewi wallitde uujo yimɓe mum en e nder ɗeen leyɗe ngoni ɗee.

E lebbi cakkitiiɗii ɗii tan, fotde 400 000 etiima taccude geec ngam dogde golwole e baasal, tawi ko ɓuri heen heewde ko Siiri ngummii. Kono wonaa Orop tan mooletee. Amerik Obama ina jogori jaɓɓaade huunde e maɓɓe, fotde 10 000. Hay Kanadaa kadi fellitii moolde 10 000 siirinaajo ɗoo e hitaande. Kanadaa e Amerik Obama njeyaa ko e leyɗe ɓurɗe waawde moolde yimɓe. E nder ko anndiraa leyɗe ɓooyɗe koo, Farayse ko leydi njeengoɓiri ndi moolotooɓe njiɗi yahde ; ndi huniima jaɓɓaade 24 000 siirinaajo e nder duuɓi ɗiɗi (12 000 e nder hitaande). Ostaraali fellitii udditande keeri mum 12 000 siirinaajo e iraknaajo ummoriiɓe e tuddule gonɗe Turki e Liban e Jordaani. Ko ɓuri hewde e mooliiɓe ɓee mbiyata njiɗi yahde ko Almaañ, fotde 80 900. Heen 32 700 to Honngiri, 17 400 to Otris, 14 900 to Itaali, 14 700 to Farayse, e 14 300 to Suwed.

Bookara Aamadu Bah