Nguyka woote : Hol ko Maasina waɗi ?

0
568
Macina.jpg

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Ɗuum tinaa ɗoo e leydi hee tan ko nde koolaaɗo Kuuɓal ministeer geɗe nder leydi, hono Muhammed Haadii Maasiina nanngaa ñalnde aljumaa 12/02/2016. O nanngiraa ko wiyeede wonde muulirde wiyeteende Smith & Ouzman, wonnde to Angalteer, yeenii mo, kanko e jagge laamu goɗɗe, mbele ina halfinee muulngo karte e ɗereeji woote e hitaande 2009. Ina wiyee wonde o fuɗɗiima rokkude inɗe ɗeen jagge laamu goɗɗe keɓɗe e njeenaari hee, so ardiiɓe (directeurs) nokkuuji e nder minister mo o wonnoo oo, kam e jagge 4 jeyanooɗe e CENI. Ina sikkaa ɓeen keɓii gooto fof hakkunde 65 000 £ e 50 000 £ (miliyoŋaaji 25 e miliyoŋaaji 32 ugiyya).

Nanaama wonde laamu Muritani neldanooma doosiyee oo ko ina lewru. Nde Maasina noddaa, wuli. Ɓe mbiyi ko ɗuum addani ñaawooɓe ɓee neldude seedanteeje juppugol kaalis oo e konte ɗe o rokkunoo, gonɗe Farayse. Ko fawaade e ɗuum o nanngaa. Nanaama kadi wonde ñaawoowo oo ɗaɓɓiino nde Maasina neldatee toon mbele ɓe mbaawa heɗaade ɗum, kono ndeen ɗaɓɓaande yettaaki tawo laamu Muritani.

Nganndon tan, gila 2006, ko ooɗoo sosiyatee biyeteɗo Smith & Ouzman ministeer geɗe nder leydi mo Muritani kam e Goomu Ngenndiiwu Njaambureewu toppitiingu Woote (CENI) kalfinta peewnugol ɗereeji woote. Oo sosiyatee noon ɓooyii sikkiteede, sibu ñalnde 24/10/2006, lowre internet Cridem yaltinii kabaaru (http://cridem.org/C_Info.php?article=5500), kollitoowo wonde AMI (Agence Mauritanienne d’information) wiyii wonde njaru nanondiral ngal Smith & Ouzman e Muritani ko 700 000 $ Amerik (210 miliyoŋ ugiyya). Kono hade ɗuum, ñalnde 20/10/2006 PANA habrii wonde nanii wonde « gollodiiɓe ƴellitaare fotnooɓe yoɓde peewnugol miliyoŋaaji 4 ɗerewol woote minisipaal e depiteeji ñalnde 19 noowammbar 2016, mbinndii laamu Muritani ngam hawrude ɗum wonde kaaytii difaade ɗum. Kamɓe ɓeeɗoo gollodiiɓe wonɓe e les njiimaandi PNUD aɓe potnoo tottude fotde miliyoŋ e feccere dolaar (450 000 miliyoŋ ugiyya). Ina wiyaa e oon kabaaru wonde ina sikkaa saabii kaaytugol ngol ko sabu sosiyatee oo, no rokkiraa golle ɗee nii rewaani laawol, sibu ɗooftaaki laabi kalfingol golle, ɓe cuɓta tan ɓe ndokkaa… » Sikkitaare ndee ndeke ko gila ndeen fuɗɗii.

E hitaande 2009, ko adii nde Angalteer ummantoo sunnaade ɗum, jaaynde wiyeteende Mauritanies1 winndii « hol ko addani kadi halfinaaɓe woote Muritani kam e huunde e foksineeri ministeer nder leydi suɓaade kadi Smith & Ouzman ngam muulde ɗereeji woote ? … wiyaama aɓe njogii heen ndaamordi 25%… » (http://cridem.org/C_Info.php?article=33863).

E lewru oktoobar e noowammbar 2013, Biro kalfinaaɗo haɓde e njeenaari to Angalteer takki yimɓe 4 sosiyatee oo (Chris Smith (duuɓi 70), meeɗnooɗo ardaade sosiyatee oo) e Nick Smith (duuɓi 42), toppitiiɗo njeeygu, e Tim Forester (duuɓi 45), kalfinaaɗo njeeygu caggal leydi e Abdirahman Omar (duuɓi 37). Ñaawoore leydi Angalteer takki ɓeeɗoo yimɓe, wiyi ɓe ndokkii 413 552 £ (hedde 160 miliyoŋ ugiyya). Ñaawoore maɓɓe udditi ko ñalnde 24 saawiyee 2014. E oon sahaa, luulndo Muritani alaa fof no waɗaani mbele ɗee geɗe ina laɓɓitinee, sibu gila woote 2009, ango yenananoo wonde ɗereeji woote kuutoranooɗi e woote gardagol leydi 2009, ko « ñenngaaɗi ». Hankadi aɓe na ndañana jaakre maɓɓe 2009, dalillaaji. Kono, ɗuum addanaani laamu Muritani toppitaade geɗe ɗee, hay sinno kam ko waɗde feere hoto bone majjum nduttaade e mum. Ko ɗuum woni ko kewi hannde, caggal nde ñaawoore caggal leydi, to Angalteer fawi e Smith & Ouzman kuugal. Laaɓii tan, ardiiɓe leydi men ko kaalata e laaɓal e nuunɗal koo fof wonaa goonga e mum en. Ɓe ɗum woni goonga e mum en ɓee, ɓeen tuubakooɓe ɓe njuulataa, mbaɗii ko foti waɗeede koo, so ñaawde yeenɓe ɓee e fawde e mum en kuugal, e neldude laamu Muritani doggol yeenaaɓe ɓee, sibu kamɓe, ko waawi wonde e maɓɓe fof, ɓe njaɓataa naafigaagal, ɓe njaɓataa fenaande e nguyka, huunde wontunde ɓurɗi yooɗde e yaajde jikkuuji renndo men…

Wiyaama wonde muulirde ndee tottii mo fotde 15% njoɓdi ɓurtundi yoɓaa ndii, ɗuum noon, ina gasa tawa ko kaalis keewɗo no feewi. Wiyaama wonde o heɓi ko 413 552 £ (160 miliyoŋ ugiyya), hay so tawii kanko o ɗaɓɓunoo ko 900 000 $. Won wiyɓe nii, muulirde ndee yuppi kaalis oo ko e konte ɓiyiiko debbo gonɗo to Farayse. Wonaa kanko tan noon, sibu wiyaama won woɗɓe keɓi heen, gooto fof 60 000 £ (23 miliyoŋ ugiyya), tawi won heen njeyaa ko CENI.

Ko laaɓi tan, ko heɓtii Maasina koo, wonaa hannde walla e makko tan fuɗɗii, tee yah-gartaa fof, ko aada e njuɓɓudi laamu leydi ndii, tee seeɗa e njeenaari mbaawndi heɓeede e gollondire « marchés » dokketeeɗe e nokkuuji oogirɗe walla e awo walla e petroŋ (ciftoree hafeere Seyn wul Weydaan e Woodside, ekn ) ? Wayi tan ko no Farayse wiyata nii « l’arbre qui cache la forêt », woni « lekki wirni dunndu »  sonngooɓe e yeenaaɓe « poids lourds » en ɓee, gufñotooɓe njeenaaje ɓutte ɗe pelle mawɗe hakkunde leyɗe e pelle ngenndiije njeenata ɗum en rewrude e konte banke laaɓɓinirɗe kaalisaaji tunwuɗi udditaaɗe e leyɗe winndere ndee. Hannde laaɓtanii yimɓe fof wonde denndaangal wooteeji juɓɓinanooɗi tuggi 2006 ko famɗi fof, faade hannde, laaɓtaani.

« So Maasina nanngiraama ko nanngiraa koo ne, hay gooto majjaani wonde nguyka jawdi laamu e njeenaari njeyaa ko e geɗe ɓurɗe horsineede e yaajde e nder Muritani. Ko ɗum ñawu e nder Afrik nii, ngu ɗaccaani hay hooreeɓe leyɗe.”

So a yilliima huunde e leeɗe Nuwaasoot walla Nuwaadibu tan a faamat ngalu leydi ndii ñaayaama tigi.

Foksineeruuji ɗi njoɓdi mum en waawaa hay wuurnude ɗum en no moƴƴi, inan peeroo e dañal kulɓiniingal, ina mahi wilaaji moolanaaɗi moolee, ina ndoga e otooji ñilkooji jaltuɗi jooni jooni isin, coodaaɗi ko tiiɗi, ina njogii cogge cogge gelooɗi e na’i, ina ɗannoo ko gasataa e nder winndere ndee, ina ngaaynoo miliyaaruuji miliyaaruuji ugiyya e geɗe puuyɗe, yimɓe fof ina kucciti e mum en.”

Ɗoo e nde laamu Muritani jaɓata furtinde ɓuji mawɗi goɗɗi njeenaari corniiɗi e mum ɗii, Maasina kañum hurtoyiima ñalnde 19/02/2016 to kasoo mawɗo Nuwaasoot oo, haa “mobbooru yawta” haa “tuubakooɓe njejjita”, wayta no hay huunde meeɗaano kewde nii. Sibu, eɗen njenanaa sakkii ndii njeenaari ndi wonaani hay dara so ƴeewdaama e ngaluuji baatirteeɗi jeese men, walla e ngaluuji “Snim” gaaynaaɗi, mbiy-ɗen sakkii ndee ajaande bonnde ko baylugol ɗereeji woote e hitaande 2009, tee, “hoohooɓe jiimnooɓe Maasina ɓee kala (Ministeer nder leydi, kalfinaaɗo kaayitaaji etaa-siwil, ardinooɓe CENI, kanndidaa joginooɗo laamu e oon sahaa) ina cikkaa mbaasaani tinde ɗum, walla nii wonde hoore ko kewi koo”. Heddii ko eɗen mbaɗda e koye men suuɗo-suuɗoondu, kono Alla kam hay huunde suuɗaaki ɗum, hay huunde daɗaani ɗum. No o weejniri hannde woote 2009 ɗee nii, maa o weejnir noon penaale goɗɗe baɗanooɗe walla coomaaɗe.

Aamiin

Bookara Aamadu Bah