Pijirlooji olempiiji Rio

    0
    648
    joAth.jpg

    Pijirlooji olempiiji ko kewu mawɗo winndereejo coftal ɓalli juɓɓinteeɗo duuɓi ɗiɗi kala e nder wooto e gure winndere ndee. Omo waɗi fannuuji ɗiɗi : pijirlooji ceeɗu e pijirlooji dabbunde Pijirlooji dabbunde ɗii toɗɗii ko pijirlooji baɗeteeɗi e galaas. 

    Pijirlooji olempiiji ko kewu mawɗo winndereejo coftal ɓalli juɓɓinteeɗo duuɓi ɗiɗi kala e nder wooto e gure winndere ndee. Omo waɗi fannuuji ɗiɗi : pijirlooji ceeɗu e pijirlooji dabbunde Pijirlooji dabbunde ɗii toɗɗii ko pijirlooji baɗeteeɗi e galaas. 

    Pijirlooji ceeɗu ɗii toɗɗii ko heddii koo fof.. Heen fannu fof yuɓɓintee laawol gootol duuɓi 4 kala, won iso heen fannu yuɓɓinaama hikka, oya yuɓɓinee duuɓi ɗiɗi caggal ɗuum.

    E fuɗɗoode, gila e yontaaji ɓooyɗi, kewu nguu yuɓɓintenoo ko e nokku dewal ina wiyee Olempi to Geres Ɓooyɗo, tuggi teeminannde VIIIɓiire ko adii Iisaa haa Vɓiire caggal Iisaa. Ɗi puɗɗii yuɓɓineede e mbaadi kesiri (hono no waɗirtee jooni nii) ko e hitaande 1894, ɗi mbaɗanaa njuɓɓudi e ardorde anndiraande CIO (Comité international olympique : Goomu olempiijo hakkunde leyɗe). E teeminannde XXiire CIO etii nawdude pijirlooji ɗii e mbayliigaaji jolooji e winndere ndee, ko wayi no cosgol pijirlooji dabbunde, pijirlooji ɗawaaɓe kattanɗe, pijirlooji cukaagu. Ɗum firti ko ɗi nattii wonde pijirlooji ɓoli tan, e weytaare ɓolde tan, ɗi mbaɗtii teskaade geɗe faggudu e politik e karallaagal. Yanti heen, ƴellitagoll jaayɗe mawɗe (rajooji, tele ekn) ngaddanii ɗi ngalu keewngu, haa ko yimɓe mbaɗtii yeeneede heen.

    E sahaa hannde oo, njuɓɓudi majji tuugii ko e dente coftal ɓalli hakkunde leyɗe e goomuuji olempiiji ngenndiiji. Kala wuro halfinaango juɓɓingol kewu nguu, ko kañum lijjitanta hoore mum ngaluuji tawa noon ina ɗooftii doosɗe majji. Kono ko CIO dottata pijirlooji potɗi jeyeede heen. Pijirlooji ɗii ina njahda e maaɗe e aadaaji, ko wayi no raay olempiijo kam e lewlewndu olempiiru, e kewu udditirɗo e uddirɗo. Tato ardiiɓe kala heen kawgel ina ndokkee galaŋuuji (médaille) : galaŋ kaŋŋe wonande gardiiɗo, galaŋ kaalis wonande ɗiɗmo e galaŋ kiri wonande tataɓo.

    Hikka, yuɓɓini pijirlooji ɗii ko wuro Rio laamorgo Beresiil, tuggi 5 haa 21 ut 2016. 

     Fotde 11 000 atelet (baɗoowo coftal ɓalli) ummoriiɓe e 205 leydi, yantude e delegaasiyoŋaaji ɗiɗi jaambureeji (delegaasiyoŋ mooliiɓe e delegaasiyoŋ Kowoyt) nootitinooma heen, ɓaɗdii kawgel e nder 28 fannu coftal ɓalli.  Ko ngol woni go’o ko pijirlooji olempiiji ceeɗu ina njuɓɓinee e Amerik worgo, go’o eɗi njuɓɓinee e leydi pinal Purtugeec. Bidsee Goomu njuɓɓudi Rio 2016 ko 7,4 miliyaar reals (hedde 800 miliyaar ugiyya) tawi fere peewnitgol e mahgol nokkuuji pijirlooji ɗii kiisaaka heen, sibu ko laamu Beresiil heednoo e ɗuum. Ɗeen golle njaru mum tolniima e 36,6 milyaar real (4 800 miliyaar ugiyya).

    To bannge galaŋuuji, heedi yeeso ko Dental Dowlaaji Amerik (121 galaŋ tawi heen 46 ko kaŋŋe), rewi heen ko Angalteer (67 galaŋ tawi heen 27 ko kaŋŋe), Siin (70 galaŋ tawi heen 26 ko kaŋŋe), Riisi (56 galaŋ tawi heen 19 ko kaŋŋe), Almaañ (42 galaŋ tawi heen 17 ko kaŋŋe), Japon (41 galaŋ tawi heen 12 ko kaŋŋe), Farayse (42 galaŋ tawi heen 10 ko kaŋŋe)…

    Pijirlooji olempiiji ceeɗu paaɗi njuɓɓinoytee ko to Tokiyoo (Japon) e hitaande 2 020. Yo Alla muñan en haa ndeen.

    Bookara Aamadu Bah