Fiyakuuji ɓalliyankooji : geɗe kuftodinɗe (2)

0
953

E ngoo senngo kollen huunde e fiyakuuji ɓalli e doosɗe dirtugol mum en. Ko adii fof hol woni ɓalndu? Ene wiyee ɓalndu kala hettere mooɓam. So en njiɗii faamnde ko woni mooɓam, maa ngannden kuuje gaditiiɗe, biyateeɗe peceron. Maa en nja­ngto ɗoo seeɗa ko faati e peceron. Kono hade ɗum paamen, e mbaydi huuɓtidinnde, hono geɗe ɗee cañorii : pecoron ndentat ngonta moɓon, kala moɓel jogii ko aalundere mum e sato ndeen aalundere ina mbiiƴa peceron mbiyateekon kuɓwon. Moɓon ndenta cosa moɓtooje, ko ɗee moɓtooje tiggondirta, mooɓondira ngona mooɓam kaalaten ɗam.

MOƁEL. E nder aalundere moɓel ko pecoron tiɗɗondiri toon, koko wiyatee Gostondiral cembungal saabii ngaal tiɗɗondiral. E mbeeyu ndeen aalundere kuɓwon ina ndimmba, ina mbaɗa « yaa-ngartaa », hono no duule catorii leydi nii. E mbaydi weeɗi eɗen mbaawi yiyrude mo el hono no leydi e mbeeyu mum, aalundere ndee woni leydi mbeeyu ngu loowi ku won. Ko hono noon kadi aalundere mo el  urdiri « mbeeyu ku won » teddeendi. Jaggi ku won e sato aalundere mo el koko wiyetee « Gostondire ku pooɗal ». Hono noon ne ko « Gostondire €aaƴal » saabii mbeeyu-leydi e se­ii e mum,  occittaako huywoyaa nder weeyo.

MOOƁTOORE. So yahii haa mo on cosaama, koon mo on ina mbaawi, e ballal « gostondiral ku pooɗal », se­ondirde no bordooɗe ce­ondirirta nii, cosa ko wiyatee moo tooje. Reeni yakuuji ɗeen ce­ondire ko ganndal Wayliwal. E yeru mo toore, eɗen mbaawi haalde Ngurwel, ko kanngel foofatee lawƴa ƴiiƴe tunwuɗe nder ɓalndu, ko kanngel wuuraa tigi, ngel hooretaake no ndiyam nii. So kine neɗɗo ñoƴƴaamo tampinta ɗum ko hattaade ngel.

MOOƁAM. Moo tooje, haa jooni e ballal ku pooɗal, ina ndenta mbaɗa moo am. Kala hannde ko yiyatoo, ko mematoo, ko tinatoo, ko e ndii mbaydi sañirii. Hay yim e ko heen njeyaa. So en peccaama, peccitaama haa yettii keltinon kaaɗtukon pamaram, he atee ko mo on. So en ñawii cafrirteɗen ko mo tooje. e mbayi e men kono tuufeeje mbayi balal, mo on mbayi e majje hono no gabbe leydi e gabbe doornde mbayi e tuufeeje, ku pooɗal wayi heen no ndiyam wayi e jir ol.

3 Mooɓam e ngonkaali mum

En nganndii jooni ko woni moo am. Nde tawnoo ko cañu ngeɗon kaalɗen kon, maa tawe wonnde no cañol ngol siforii fof moo am njeñtojam ɗam jogoroo sifa jahduɗo heen. um ina hokka moo am mbaydiiji tati haa nay. Hannde so en ƴettii haayre, en ƴettii kosam, en ƴettii cuurki; ma en taw ko moo e ɗe njiydaa mbaydi. Heen moo am fof e mbaydi mum. Ndiin mbaydi haalateendi ina wiyee NGONKA moo am ɗam. So en ƴettii nguu yeru aroowu; woni NDIYAM, so ɗam buu naama ɗam wonta booɗde nannda e haayre ndee, so ɗam wulnaama ɗam suurka! Eɗen poti wadde laa ndikinaade hol ko kewata e ɗii yakuuji. Mate moo tooje cosɗe ndiyam ɗam ɗee mbayloto walla? So ƴeewaama tawee ɗe mbaylotaako, kono ko jokkolɗe hakkunde majje ɗee mbaylatoo. Ngati ɗeen jokkolɗe ina tiiɗta, ina leefa, ina taƴa. E ɗii mbaydiiji tati ina kawra ngonkaali tati moo am.

3.1 Tiiɗndi

Tiiɗndi ko ngonka moo am ɗam jokkolɗe hakkunde geɗe mum nderiwe, woni moɓon mum e moɓtooje mumen, tiiɗi. een jokkolɗe tiiɗe hakkunde geɗe nderiwe rokka tiiɗndam moo am ɗam e kuuɓal, tawa so ɗam fawaama ɗam deeƴa, ɗam heddoo, ɗam fe­oo heeda ɗo gootel. Hono no haayre, no leggal, no faɗo, no yaaɓre, …ekn. Hayso geɗe nderiwe kala moo am ndeeƴaani, ɗaanaaki, ko dimmbooje; ɗe tiiɗndi ɗee ndimmbata ko e sato faaɗngo ñii re mum-en, ɗe ngoɗɗoytaa.

3.2 Ndeelam

Ndeelam ko ngonka mooɓam ɗam jokkolɗe geɗe nderiwe mum leefi,njaafi, maa boom taƴi. Tawa so ɗam mooɓam fawaama, geɗe mum nderiwe ina njogii wellitaare ɓosgol, ngona e ɓosde, DEELAADE. Wulnude tiiɗndi ina addana jokkolɗe mayri leefde, wadde ndi wonta ndeelam. Ko noon Baylo waylirta njamdi, ko noon Booɗe ndiyam caayirta. Ndeelam ina jogii fannuuji ɗiɗi :

  1. Ndalƴam.

Ndalƴam ko to jokkolɗe ɗee njaakono ina kedditoraa tawa. Wadde haa jooni ce­ondiral hakkunde mooɓtooje ina woni. Hay so mooɓam ɗam jogii wellitaare deelaade, won to nde haaɗi. Ndiyam ko heen limtatee, kosam en, ƴiiƴam en. Yoga e geɗe jiyatooɗe ɗe fulɓe njettata « AM » ko heen jeyaa.

2. Iñcu

Woni incu ko ndeelam ɗam jokkolɗe mum njaafi haa boom taƴi. Waɗti hanti so ɗam fawaama tan ɗam fuccitto, ɗam seerta (sabu jokkolɗe taƴii), ɗam saroo e sato majjam. Ɗum cuurki e yeru. Iñcuuli keewɗi yitere yiyataa, kono nana ɗoo. So goonga yimɓe koɗi ko e maayo incu no liingu hoɗiri e maayo ndiyam. Nguun incu woni mbeeyu satiingu leydi ndii, e ngu loowi incuuli keewɗi, ina e majji ko wiyatee Ngurwel, woni ko poofaten nafta ɓalli men, innde mum ndeke wujjaani; ko ngurwel jogii nguurndam. Kono ɓuri heewde e mbeeyu ko incu mbiyateengu Waasngurwel. Sifa nderiwo kala incu ko finnere. Ngati moɓon nderiwon kala incu ngoni ko e incere mawnde, e kon pinni nnere hulɓiniinde, e kon piddi no feewi, sabu taƴu jokkolɗe ɗee, hanti kon ngalaa ɗo kon na­tii tiiɗa, ko e wellitaare mawnde kon ngoni, ko ɗum addi henndu ɗoo e ɗaa.

  1. Ɓoljam

Boljam wayi kono ngonka nayaɓa mooɓam nii. Gila naane kaalatnoɗen ko jokkolɗe hakkunde moɓon, kono hoto njejjiten wonnde nder moɓon too e hoyre mum ina waɗi jokkolɗe, teeŋti hakkunde aalundere e kuɓwon. Won no mooɓam wulnirtee ɗeen jokkolɗe e koye mum-en ina taƴa, kuɓwon ɓoloo, ngoocoo, ngonta « laru kuɓwon », ko nguun « laru » wiyatee ɓoljam, sabu koko ɓolaa.

3.3 Dirtal ɓalli : En mbiyi wonndeɓalndu ko hettere mooɓam, ina wona kaaƴel, ina wona werlaa, ina wona ndiwoowa,…ekn. Jooni kaalen seeɗa tan kuule dirtugol majje. Kokken ɗoo won e ganndinooje :

MOOƁRE.

Soɓalndu jogaama, won tiɗɗannde ndu loowi. Ko ɗum hollata teddeendi mayru e won e nokkuuli.

SEMMBE. Woni semmbe koko waawi ñoƴƴude ɓalndu, ma dirtinnde ɗum, maa selnude ɗum walla dartinnde dirtal mum.

NJAAWEEKI. So ɓalndu ina dirta, njaaweeki mum hawrata ko e yerindo dital dow tuma.

HARTAANGO. Hartaango ɓalndu dirtoondu ko yerindo njaaweeki dow tuma. Ina maantini e yaaku dirtugol won e kuule :

Kuule Newton. E nder teemedannde 17re,  alliyanke-hiisiyanke biyateeɗo Isaak Newton wiɗtii, winndi deftere ruttorde. O tonngii heen kuule keewɗe. Ina maantini heen kuulal biyateengal « Diiñorgal dirtugol », ngal wiyi ko : « So ɓalndu ina e dirtal,  eeydal semmbeeji pawiiɗi e e mayru hawrata ko e cowol hakkunde moo re mayru e hartaango mayru. » Kuulal gonngal kadi ina maantini heen : « Kala  alli ɗiɗi ina pooɗondira. Pooɗol ngol ina ɗowondiri e cowol moo e majji, e ngol ɗowondiri kadi e baklal fayannde ɗimmere goɗɗondiral majji. » Ko ngol pooɗol mbiyaten Gostondiral €aaƴal. Kam sabii caamngol ko weeyi, kam sabii daraade e leydi, kam saabii lewru wannganoo leydi, kam saabii leydi wannganoo naage, reeni cañu weeyo. E ko heerii leydi ina jogii  aaƴal mum, ina  aaƴa, ko ngal  aaƴal nanngi en dow mayri. Ko kanngal saabii semmbe TEDDEENDI. €ɓalndu kala ina jogii teddeendi mum, ko semmbe  aaƴoore leydi ndi, waddi nde tuppii ko e mayri. Teddeendi ko cowol moo re. Ko kaalɗen dow ɗoo koo  uri tooɗɗaade ko tiiɗndi. Jooni kaalen seeɗa yakuuji ndeelam :

LOOWRE. Ko loowre haalante en no foti nokku hattani loowde. Wadde kala ko wiyatee nokku (woni waawi loowde) ina jogii loowre mum. Ko loowatee ne kay ina jogii loowre, woni loowre nokku ngu ɗum hebbinta, fota rip. Ko  etirgal kuutorangal no feewi nder gannde toɗɗiiɗe ndeelam.

MOƁ-LOOWRE. Mo -loowre ko  etoore yerindo moo re dow loowre. Ina hollahol urɗamtekkudehakkundemoo  eɗiɗi.Yeruƴettenmoo rehaayre, ƴetten moo re wiro fotnde noon. Ma en taw loowre wiro ko  urata mawnude e loowre haayre ndee. Wadde Ko loowre haayre foti e moo re koo, loowre wiro fotaani. Hollii tigi tekkeeki ɗee moo  e.

ÑOƳƳERE. So semmbe fawiima dow ɓalndu, bannge semmbe sawndiinge ɓalndu ngee yiɗata ko « seekde » ndu. Bannge semmbe faliingeɓalndu ngee ñoƴƴat, ko yerindo ngeen bannge dow wertaango ɓalndu ñoƴƴaango ngoo woni ñoƴƴere ndee.

DUÑAL ARSIMED. « So ɓalndu sooriinde e ndeelam ina yee duñal tuppungal ngal dow, semmbe ngaal duñal foti ko e semmbe ndeelam ndirtuɗam sabu coorogol ngol. » Wadde ngal duñal yiɗata ko tammbaade ɓalndu nduu. So ngal waawtiima  aaƴol leydi dow ɓalndu hee, ngaan saanga ɓalndu ndu haya. So ɗum alaa ndu muta. Ko ɗum waɗi so ɓalndu yaajii tawa teddaani haa  urti ina waawa dirtinnde ndeelam keewɗam sabu njaajeendi mum, pooɗol leydi hakindoo sabu moo re mum  urtaani, duñal ngal ina hasii waawde ɗum haynude. Laana ko noon wayi. Mbeeyu ina jogii ñoƴƴere mum, nnere geɗe mum nderiwe e teddeeki caa ii ndeen ñoƴƴere. Nde  uri hoybude ko dow; so cuurki ndiyam ­abbii, mbeeyu  ura »tekkunde »,waddeyakuujinderiwi uradeeƴde,ngaansaangañoƴƴere ustoo, ko ɗum waɗi so ñoƴƴere ustiima ina hasii to o saama. Ñoƴƴere ko  etoore faayodinnde e gannde i-mbeeyu.

Muhammadu Faliilu Sih

ine jokki

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa