Won ko ƴeeŋataa, hiiɗɗataa, waɗde e kala sahaa, ko ko soccortee. Mi tawii miijiyankooɓe ɗiɗo ene njeewta ko fayti e dawrugol e pinal. Jeddondiral ngal yowitinoo ko e holi ko seerndi kelme ɗiɗi ɗee (Pinal e Dawrugol) ? Addunoo ɗum noon, ko heen gooto wiyde « tato potaani waɗde dawrugol : Neɗɗo pinal e Ganndo kanum e galo »....
- Cawndo Waali kalfinaaɗo ƴellitaare nokku,
- Koolaaɗo kuuɓal perefee,
- Meer Wuro,
- Hooreejo Tabital Pulaagu Muritani,
- Hooreejo ADELPE pelle 5 Ƴellitaare Nokku, kalfinaaɗo Kisal Taariindi,
- Teddiniraaɗo kewu nguu,
- Soknaaɓe, Musiɓɓe e sehilaaɓe...
Golle kewu nguu kurmbitaa ko ñalnde 29 bowte 2023 to Galle Sukaaɓe Eeleega. Ɗe ngudditiraa ko Quraana tedduɗo e daande Mustafa Wul Haaj. Hoohooɓe heewɓe tawtoraama subaka oo. Ena e ɓeen Sileymaani Kan, gooto e teddiniraaɓe ñalɗi ɗii, Galle Siidi Amiin (yo yurmeende Geno won e mum), diisnondirɗo Waali Baraknaa, cukko meer Eeleega, sarɗiyaŋke Xaali Jallo, Ceerno...
Jamma 13 ina jofi 14 siilo (saawiyee) 2024, catal FƁPM Suwoyraat yuɓɓinanii sagata pulaar gooto, hono UMAAR MUUSAA SIH hiirde mawnde teddungal, sabu golle makko he nder pelle wuro ngoo, haa teeŋti noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, kam e cagataagal makko e nder renndo ngoo e sifaa ɓurɗo yaajde. Ɗum ari ko timminde golle, sabu...
Eddaaji ina naatnaatondira hono ko arata ɗoo koo:
1. Ceeraaɗo ceergal duttal. So gorko oo maayi ko adii nde edda makko joofata, omo egga faade e edda maayraaɗo, o eddinoo lebbi nay e balɗe sappo, tuggude ñalnde gorko oo maayi ndee, ngam ceergal duttal ko ñaawoore dewgal ina heddii e mum. So tawii ko...
Hikka cabbi gorle kooli gure ganni ngarti ko e wuro Walaata, tuggude e ñalnde 8 haa 12 lewru bowte 2023. Ko ngol ɗoo waɗti koolol sappo e ɗiɗaɓol (12-ɓol). Muritani fof dillii, ñaamde alaa, yarde alaa, ɗoyngol alaa, wuuraa tan alhaali koolol ngol. Tuggude e pelle pine leydi ndii, naalaŋkooɓe, fitiram-golleeɓe, wanngotooɓe, julaŋkooɓe, goobooɓe, hilifaaɓe dawriyaŋkooɓe, hilifaaɓe aada...
Daawal Goomuuji Kawgel Fuku Leyɗe Afrik (CAN) to Koddiwaaw 2023 joofii ñalnde alarba 24 siilo (saawiyee) 2024. Ko Alla faabii kippu Koddiwaar jahnooɗo haa sikkaa yaltii.
He ngalɗoo daawal Muraabituun en (Kippu Muritani) hollii ko tiiɗi sibu waawii ɓennude e daawal ɗimmal caggal nde fooli kippu Alaseri, ngootu e kippuuji ɓurnooɗi yaakoreede...
Enndo loppito laamu jolii kadi to Gine Bissaw ñalɗi 30 silto (settambar) haa 1 bowte (desambar) 2023. Koninkooɓe pelɓondirii haa wuli hakkunde wonanɓe laamu Umar Siisoko Mbaalo e wonduɓe e luulndo. Ina sikkaa ardii ngoo loppito ko hooreejo Suudu Sarɗi, mo lannda PAIGC, Domingos Simões Pereira (Domingos Simoyes Preyra), gooto he luulndiiɓe laamu Umar Sisoko Mbaalo.
Ko naamnal wonnoo, mbele ñaawde Abdul Ajiiju (A.J.), laaminooɗo Muritani e sappinannde ɓennunde ndee ina aaɓnoo walla aaɓnotaako ? Ñalnde 4 bowte (deesammburu) 2023 ñaawirde toppitiinde mbuñaari taƴii sariya lollirɗo « ñaawoore sappinaande », walla paamren ɗum sariya dottanaaɗo A.J. laaminooɗo leydi ndii e oon dumunna. Ñaawirde ndee taƴanii mo : « duuɓi joy lelnde e nder kaso, kala jawdi...
Kuɗol Madiina TUURE, Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot kam e Al Hajji Saydu Nuuru TUURE, to wiɗtirdu IFAN-UCAD.
Binndanɗe paatuɗe e Ceerno Ahmadu Muttaar Saako ina keewi. Aɗe peññina sifaaji keewɗi neɗɗaagu makko, etee ɗe tuugnii ko e ƴoogirɗe keewɗe, e seedanfaaguuji keɓaaɗi e koreeji makko. Caggal nde o joofni jaŋde...
