Ko ɗo ngon-ɗaaHello diine

Hello diine


Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu

Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal
Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal

 

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu Tuure to Woolum Neere. Ñalnde aljumaa 14/03/2014. Caggal nde kaliifa galle oo, hono ceerno Siidi Tuure e miîmum Aliu Tuure mbismii hoɗɓe ɓee e kuuɓal, golle ɗee puɗɗii caggal takkusaan. Udiitiraa ko silke Quraana  deftere nde ceerno Abdul Wahaabu wiindiri junngo mum. 

Diine : Nguurndam nelaaɗo (3)

innde nelaaɗo Alla
innde nelaaɗo Alla

 

Ndeeɗoo winndannde saaktata  ko nguurndam nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo -MJKM). En ngardiino e “nguurndam nelaaɗo” haa ɗo mbiyno-ɗen “Oon heddiima haa nelaaɗo Alla (MJKM) maayi caggal mum, ɓe ndaɗondiri ko lebbi jeegom, nde Faatimata  kañum ne maayi. Ko nii nguurndam makko kanko nelaɗo  siforii e dow jubbannde”. Jooni eɗen njokka taƴre ɗiɗmere ndee :

Maaɗe tati e siyaara gooto

Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Muntagaa Taal
Ceerno Muntagaa Taal

Siyaara Al Hajji Saydu Nuuru to Ndakaaru hikka oo maa ɓooy daarteede, sibu won geɗe kese e ñamri kesiri kollitaa e makko. Kanko woni siyaara 34ɓo baɗanaaɗo Al Hajji Seydu Nuuru Taal e Ceerno Muntagaa Taal. O udditaa ko ñalnde 30/01/2014 nder Jumaa Al Hajji Umaar Taal. Hikka o mawniniraa ko maaɗe tati teskinɗi, sibu o hawri ko e hitaande 150ɓiire birnagol Al Hajji Umar (1794-1864), e hitaande 150 ɓiire jibineede Al Hajji Saydu Nuuru Taal (1864-1981) e hitaande 100ɓiire jibineede Ceerno Muntagaa Taal (1914-2007.

Ciimtol Siyaara Alhajji Saydu Nuuru Taal 2014

Siyaara 2014
Siyaara 2014

Ngardiin : Caggal yettude Allah Joomiraaɗo jom baawɗe oo, e juulde e Nelaaɗo Muhammadu, eɗen etoo waɗande banndiraaɓe janngiyankooɓe Fooyre, ciimtol siyaara Alhajji Saudu Nuuru Taal (ASNT) 2014.

Diine : Nguurndam nelaaɗo

Innde nulaaɗo
Innde nulaaɗo

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum o (MJKM) ko e ɓesngu Bani Haasim o jeyaa. o jibinaa ko ñalnde altine jeenay lewru Rabiyu-El – ina hawra e wolde ñiibi, ina hawri kadi ñalnde noogaas e go’o walla noogaas e ɗiɗi lewru abriil hitaande 571 e jibineede Annabi Isaa mo juulɗeele e kisal ngoni e mum. Hono no ganndo mawɗo gooto ina wiyee Mohammed Sleymaani Mansuur Fawri hiisorii ɗum, oon ko Misiranaajo goɗɗo kadi ina wiyee Mahmuudu Baasaa.  

Diine : Hajju (2)

Suudu Kaaba
Suudu Kaaba

 

So won maayɗo tawa ina heblinoo yahde hijjoore, walla piɓnooɗo o mo yaha hijjoore, ina waɗɗii e lomto makko heblude mo ina hijjanoya mo e jawdi makko ko noon ne kadi so o mo wonndunoo e ñamaande ko noon yoɓirtee. 

Ramadaan (3) : ɗo koorka haɗaa, e ɗo yamiraa...

Lewru
Lewru

Kaɗegol hoorde ñalnde Aljumaa kañum tan :

Aljumaa ne woɗɗaani juulde, ngam ɗum ko ñalngu fooftere denndaangal juulɓe. Kono so hawrii neɗɗo ko takkunooɗo ina hoora ñalnde heen, omo waawi hoorde ñalnde heen, walla ko o ñamlinooɗo, omo yoɓa, ɗuum kadi alaa baasi. Kono hoto o miijo tan haadi Aljumaa ko ñalngu moƴƴu tan omo foti hoorde heen, ɗuum ina haɗaa so wonaa tawa o hooriino 

Diine : Ramadaan (2)

Laawol hajju daɓɓol
Laawol hajju daɓɓol

Koorka keefeero e kaangaaɗo :

Koorka ko e dewe Alla jeyaa. Ndeke kaangaado e keefeero mbaawaa wiyeede yo koor ngam ŋakkere kellefuya e ŋakkere diine.
Fawaade e hadiis Aliw yoo mbelemma won e makko (MAWM) o wiyi : hono Annabi, mo jam e kisal ngoni e mum (JKM) oo wiyi : tato ɓeen ko yaafaabe : kaangaaɗo haa sella; ɗaaniiɗo haa fina; cukalel haa waɗta hoyɗitaade, haa ngel hellifee. Naniraa ɗum ko Ahmadu, Abuu Daawuda e Tirmisiyyu.

Siyaara ceerno Muttaar Taal

Ceerno Muttaar Taal (Yurmeende Alla won e maa)
Ceerno Muttaar Taal (Yurmeende Alla won e maa)

Jettooɗe ngoodani ko Alla joom binnde, mawɗo to jaati, to golle, to sifaa e to innde tagɗo en, tagani en kala ko taarii en, tawi alaa ko ndaarti so wonaa yo en ndew ɗum. Ñalngu hannde nguu (12-10-2013) ko mawngu kaaɗtudi, sabu ko ñalaande siyaara El Haaj Ceerno Moktaar Taal (weluya Alla e makko) mo kulol gonndungol e njoorto, muñal gonndungal e yettude, tuubaabuya gonnduɗo e ruuɗaade, wakkilaare wonndunde e weleede, mo ballal Alla danndi e yiɗde aduna.

Diine : hajjoore

Laawol hijjoore daɓɓol
Laawol hijjoore daɓɓol

Hijjoore hono no Alla wiyiri : “galle mo yimɓe ngadii waɗaneede e Makka barkinorɗo ngam deeƴre wonan de winndere (96) e nder kaawisaaji peeñninaaɗi e nokku Ibraahiim, oon mo naati heen ina hoolii, ina woodani yimɓe hijjoore to suudu too, oon mo hattani laawol feewde e mum (97), oon mo yeddi ɗum Alla kañum ko galo wonande winndere (97); wiy, eehey mon joom defte en, kaawisaaji Alla ɗi njeddaton ɗii, Alla ina seedii ko golloto-ɗon koo.” Simoore Aali Imraan: kaawise (96_98)

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji