Ko ɗo ngon-ɗaaHello diine

Hello diine


Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda (2)

Daartol annabi Sileymaani
Daartol annabi Sileymaani

... Hol ko heɓtii Sileymaani (JKM) oo ? heɓtii Sileymaan,  ko waɗii dumunna gooto o yooɗaa hoore makko sanne, omo jooɗii e fooŋorde  makko e dow tappi makko, tappi wuurii, ɓe ngoni e yerɓude, ko meeɗaa heɓde  ɓe koo. E  ndeen ɗoon yerɓannde, ko ina tolnoo  sappo e ɗiɗi ujunere neɗɗo mboomiima maayi, hay gooto heen fiɗɗaani nofru e nder waktu gooto.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda

Annabi Sileymaani
Annabi Sileymaani

Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Caggal ɗuum, Alla toowɗo o wiyi : “Sileymaani ronii  Daawuuda wiyi eehey mon yimɓe min nganndi-naama haala ndiwri, min dokkaama huunde  fof  ngalɗoo geɗal ko ɗum ɓure peeñɗe”. simoore Mettelli, kaawise : 16

Daawuuda e Sileymaani e jom ngesa (3)

Natal gaynaako
Natal gaynaako

Fawaade no Alla toowɗo o wiyiri : Daawuda e Sileymaani tuma nde ñaawata jom ndema, [simoore annabaaɓe, kaawise 78.] Hono Ibnu Abbaas, (Yo mbelemma Alla won e maɓɓe : (MAM)) wiyi: laatiima worɓe ɗiɗo ngariino e Daawuuda, heen gooto ko demoowo goɗɗo oo ko gaynaako. 

Tilfannde mawnde e hajju 2015

natal tilfannde hajju 2015
natal tilfannde hajju 2015

Hajju hikka oo ina farwi no feewi, sibu ko famɗi fof 878 kajjoowo maayii toon. Ñalnde alkamiisa 24 settaambar 2015 to Mina, ɗo ɓe mberlotoo ibliis kaaƴe ɗoo. Ɗum jiidaa e 107 maayɗo ñalnde 11 settaambar nde lennge yani toon e yimɓe ndee. 

Daartol annabi Daawuuda (aleyhi salaam) (1)

Ayaawo Daawuuda gaynaako
Ayaawo Daawuuda gaynaako

E nder fuɗɗorde fawaade e ko Alla wiyi : “eehey ma Daawuuda min mbaɗii ma lomto e dow leydi ndi”. Ngol lomtogol noon firti ko lomtaade annabaaɓe adinooɓe mo ɓee.

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam) (2)

Laana annabi nuuhu
Laana annabi nuuhu

 

(...) Caggal ɗiiɗoo kaawisaaji ɗi Alla haali e Nuuhu, Jibiril mo kisal woni e mum oo, ɓoorni mo comci jihaadi, o fiili mo kaala pellital,  o wiyi mo : “fokkit yah to gaño Alla biyateeɗo Dirmisil, ɓiy Fuumil ɓiy Jiiji ɓiiy qhaabil ɓiy Aadama (MJM).”  kanko Dirmisil noon ko o laamɗo keewɗo doole, gaaƴiiɗo, kaaɓniiɗo, mo hono mum alaa e winndere ndee to bannge heewde caɗeele.

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam)

Maandingol laana annabi Nuuhu
Maandingol laana annabi Nuuhu

E innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka,  ɓiyum Muta-wasila,  ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM). Ko kanko Nuuhu woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Alla neli mo feewde e winndere ko ngam yimɓe nattii anndude Alla,  ina woodi kadi yimɓe mbaɗtii ñaawreede majjere ngam alaa ko nganndi so wonaa rewde sanamuuji.

Diine : Jibinegol nulaaɗo (MJKM)

Makka
Makka

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM) oo,  jibinaa ko subaka altine  jeenay 9 lewru Rabiiyul awalu e nder ɓesngu Banii Haasim e hitaande ñiibi, tawa capanɗe nay hitaande ɓennii e laamɗo Kisra ani surwaan, ina hawra e noogaas, walla noogas e ɗiɗi lewru abril 571 jibneede Annabi Iisaa (MJKM) oo, e fawaade e haala ganndo gooto ina wiyee Mohammed Sileymaani Elmansuur Fawri, e ganndo koode gooto ina wiyee Mahmuud Baasa.

Hol ko findini seyɗaane kadi ?

Seppo
Seppo

Aljumaa 16 saawiyee, laawaare mawnde waɗii e huunde e leyɗe juulɓe. Yo won to Niiseer, ɗo seppo ngoo waɗi maayɓe sappo e capanɗe gaañiiɗo, nokkuuji kerecee en njanaa, nduppaa, walla to Ammaan (Jordaani), to Alsee, to Karasi (Pakistaan), to Mali, Senegaal, e Muritani,  e leyɗe goɗɗe, daande ko wootere : « min ngonaa Charlie ».

Daartol Annabi Ibraahiima (2)

annoore
annoore

 

Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. 

Diine : daartol Annabi Ibraahiima

Jibriil Muusaa Joop, ballifo winndannde ndee
Jibriil Muusaa Joop, ballifo winndannde ndee

Daartol kowhowo denndangal rewooɓe Alla hay ko wonaa lislaamiyaŋkooɓe tan. Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. Naniraama, Wahab Bun Man-mbahi : hono kanko Ibrahiim, ko o ɓii Taarek, ɓiyum Naamuura

Diine : Jubbannde e nguurndam Baaba Aadama

Jumaa
Jumaa

Tagegol Baaba Aadama ko nii siforii : fawaade e no Diine Lislaam wiyiri ɗum e tuugnaade e ganndo lislaamiyaŋke gooto ina wiyee Saalabi e deftere mum, ɗo wiyi : “nde Alla yiɗi tagde Aadama ndee, o wahyii leydi, o wiyi ɗum : mbiɗo yiɗi tagde duumotooɓe e dow maa. Ina e ɓeen dewoowo mi, ina e ɓeen kadi goofoowo mi. oon mo rewi mi, mi naatna-ɗum Aljanna, oon mo woofi-mi, mi naatna ɗum jeynge.”

Diine : Ɓure Koorka Ramadaan

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

 

Occitannde adannde ko waawde jaggude : hono no Alla toowɗo o wiyri : “mi takkanii yurmeende koorka”. Ɗum woni ko to simoore ‘Mariyam’. Hol ko  firti jaggugol ? ko jaggude ɗemngal mum, jaggude yitere mum, reeno haalde ko boni e ndaarde ko fotaani ndaarde, walla haalde ko welaani nande, ɗum noon neɗɗo fuɗɗotoo  heen ko gila nde naange ummotoo faade e mutal naange, wonndude e anniya.

Waaju koorka

Lewru
Lewru

Pulaar.org - Diine | So koorka dariima, won ko koorɗo foti himmirande ko wonaa ɗoyngol ɓolol. Won ko njiy-ɗen e jumaaji e jamaaji so lewru koorka dariima ɗum feewaani ɗum yooɗaani : ko hol ɗum ? Ko hoorooɓe lelotooɓe e jamaaji tan ɗaanoo, ɓee paloo, ɓee cooroo, ɓee na kara, ɓee na kooƴa, ɓee na koyɗitoo. Tee ɗum fotaani wonde e jamaa sabu jamaa yiɗaa heen ko laaɓal, e softeende. Ɗaaniiɗo haa waɗti harde, oon kam seertii e laaɓal sabu so neɗɗo salliginiima, o leliima, ombo wonndi e sallige, o ɗaaniima ko juuti, 

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede

Njuulu
Njuulu

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi