Pijirlooji olempiiji Rio

joAth.jpg

Pijirlooji olempiiji ko kewu mawɗo winndereejo coftal ɓalli juɓɓinteeɗo duuɓi ɗiɗi kala e nder wooto e gure winndere ndee. Omo waɗi fannuuji ɗiɗi : pijirlooji ceeɗu e pijirlooji dabbunde Pijirlooji dabbunde ɗii toɗɗii ko pijirlooji baɗeteeɗi e galaas. 

Ñaawooje guut

E lebbi cakkitiiɗi ɗii, laamu Muritani ko ko weri sawru tan. Kala ɗippuɗo, taƴanee kasoo duuɓi dutal ! Ñaawoore ɗo ɓuraaɓe doole potnoo fawde yaakaare, ko kuutorɗe ɗe laamiiɓe tami e juuɗe mum en, ina tooñira yiylotooɓe yooltude hujjaaji mum en. Wontii hankati, “ɗo dogee dañaama, ɗo huccee alaa”. Ko ɗuum heɓtii yimɓe fedde wiyeteende IRA fawaaɓe kuuge kasoo duuɓi 3 haa duuɓi 15, caggal nde leeptaa, sabu takkeende huunde nde tawaaka. 

Ina ŋata, ŋatataa fof, woɗɗinde koyngal mum ɓuri !

Gila telefoŋaaji cinnde njoli, annduɓe ina ngondi e ngoƴa laaɓeede  mbele ɗi ngalaanaa cellal yimɓe tanaa. Ko waɗaa heen e wiɗtooji ina heewi. Ina waɗi heen kollitɗi tanaaji koolkisaaɗi e puɗi (ƴeew fooyre ɓamtaare tonngoode ….), ina waɗi heen ɗi alaa ko njaltini ko laaɓti. Ko laaɓti heen tan, ko ina sikkaa no feewi ɗi moƴƴaani e ngaandi, haa teeŋti noon e ngaandi sukaaɓe.

daartol annabi nuuhu 2

E tonngoode men 147, en ngardiino e daartol ngol haa ɗo Annabi Nuuhu yalti ɓe, fayi ladde, darii e dow tulde ɗo darinoo adan ɗoo, noddi daande dow “eehey mon leñol am tinee mi arii e mon ummoraade e jom winndere mbiɗo nodda on nde ndewaton mo kanko gooto, mbiɗo haɗi on rewde sanamuuji”.               

Eɓɓaaɗe 10 faggudu bonannde jawdi

Lowre internet wiyeteende Mauriweb ina waɗi winndannde yowitiinde e faggudu leydi Muritani, winndannde tiitoriinde « Les 10 éléphants blancs de la présidence de Aziz », woni, so en pirdii ɗum noon « Ñiibi daneeji 10 hooreleydaagu Asiis ». So a nanii « éléphant blanc », woni « ñiiwa ndaneewa », anndu ɗum firti ko huunde yaakoranoonde ko huunde mawnde heewoore nafoore, kono wontanoore yimɓe doŋngal ngal alaa nafoore so wonaa heewde lorla e bonannde.

Wolde Gaawol Suwees

Haa hannde en njaltaani Misra. E winndannde men yawtunde faatunde e Gaawol Suees, en njoopinooma heen wolde saabinoonde uddugol gaawol ngol fotde duuɓi …, nde Gamaal Abdel Naseer felliti waɗtude ngol jeyi leydi Misra. Jooni nduttano-ɗen wolde ndee, ngam ɓeydaade humpitaade sababuuji mayre, hol waddatnooɓe, hol nde yahri e hol batte mayre e gaawol hee e leyɗe kaɓatnooɗe ɗee.

“So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum !”

Eɗen ciftina ɓesngu nguu ko Pulaar walla Fulfulde haali e ndema : « So neɗɗo wammbaani naange, woni turaaki remi, roondoo nge, woni yahde ina jiggoyoo ko wuurdi. So neɗɗo remaani, yaha ko ɓuri casol mum woni taƴde jolɗe ina ɗaɓɓoya ko wuurdi. Fitti, fottee woni so neɗɗo gaynii ko soñnoo alaa e sago ɗannoo ina yiyloo ko wuurdi. Ndema ɗeɓiino mettude, kono mettaade ɗalaani ».

Amerik : haa hannde paltoor ina lutti toon

Lowre internet wootere to Amerik ina waɗi wiɗto ngam anndude “hakkunde kitaale 60 (nde paltoor woodi toon ndee) e jooni, hol heen nde ɓaleeɓe ɓuri heewde wareede”. Najoore ! Wiɗto ngoo yaltinii wonde “jooni ɓe ɓuri heewde wareede e nde paltoor woodnoo toon ndee”.

Ɗaanaade e niɓɓere ɓuri !

Wonaa enen kaali, ko wiɗto kadi waɗaango to duɗal jaaɓihaaɗtirde wuro na wiyee Leyde to Pays-Bas wiyi noon. «Lomlomtondiral jamma e ñalawma » walla mbiyen « annoore e niɓɓere » wonande yimɓe e kullon, ko huunde fotnde ɗoofteede, nde ɓalndu kam e hoore mum hatojini. Ganndo gardiiɗo ngoon wiɗto oo wiyi « Min tawii so ngaal deggondiral ‘annoore / niɓɓere’ ɗooftaaka eɗum baɗtina no feewi e cellal.»

Angateer yaltii Dental Orop

David Cameron woppanii Theresa May, duuɓi 59, ngardiigu guwarnama Biritaan. Ngol woni ɗiɗmol ko debbo ina ardoo Laamaandi ndenndundi. Jogori ɓurde maantinde e golle makko ko termondireede no leydi makko yaltiri Dental Orop.

Joɗnde 27ɓiire Dental Afrik (UA) to Kigali : Maruk na yiɗi...

Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik. 

Hol fof ko jaŋde nafata ?

“Hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe, warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe ?” (konngol Robert Mughabe)