Ndenndaandi Ɓesngu Siin

Natal Siin
Natal Siin

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Jiytugol ñiiƴe to Siin : ko anndanoo e caragol aadee nder winndere maa ƴeeƴtee !

Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee
Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee

Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.

Coñce e nder Renndo fulɓe

Isaaga Koreera e Aadama Aan
Isaaga Koreera e Aadama Aan

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Koolol Wadaan ina jogori woottinde leƴƴi Muritani

Natal bannge e Waadaan
Natal bannge e Waadaan

Kalifu pinal e Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. 

Muritani : Baasal hawii hanndiima

Natal Kebbe Nuwaasoot
Natal Kebbe Nuwaasoot

Nattii wonde “haala luulndiiɓe” laamu tan, ko haala Booñ Winndere (banke moñnjaal). Ɗum noon, ɗum arii e hulɓinaade. E wiyde Booñ Winndere (BW), « baasal ina ɓeydoo e nder teeruuji e gure oogirɗe Muritani » yanti heen, « Muritani ina wondi e caɗeele limtilimtinɗe to bannge faggudu e renndo ».

Aamadu Tijjaani Baal ñaantaama

Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal
Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal

Mammadu Demmba Sih, gorko Abdalla, jaayndiyanke, ñaantii jinnaaɗo men Aamadu Tijjaani Baal mo Rajo Muritani, ñaantal teddungal to Dingiral Cehilaagal ñalnde 14 desaambar (jolal) 2015

So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat

Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih
Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih

Ceerno Jibi Hammee Lih wirnaama ñalnde aaɓnde 26 lewru noowammbar (kawle) 2015 e Lobbudu Ibraahiima Lih, wiyetenoongo hanki Wuro Ganɗe, tunndo Daarel Barka e nder diiwaan Baraknaa Muritani, caggal nde sankii e nder wuro Kebek to leydi Kanadaa, to yahnoo hawritoyde e batu walliftooɓe. 

Farayse waaldii e faayre, findii e sunaare

Natal njangu Paris
Natal njangu Paris

Waalde e dow danki, finde e les ganki, waalde e dow ganki, finde e les danki, fof waalde e jam, finda heen ɓuri. Farayse  waaldii e piyanɗe jamma aljumaa, 13 lewru desaambar (jolal), findii e ubbude maayɓe e safrude barmuɓe, ñalnde aset 14 lewru jolal 2015, tawi ndewdaa ɗoon ko ownooɓe (owbeelɓe).

Fidaaw Ceerno Yaayaa Ɓaas

Natal Fidaawu Yaayaa Ɓaas
Natal Fidaawu Yaayaa Ɓaas

Ceerno Haamiidu Baal mawɗo, almaami raatiib Jumaa Ceerno Baal to leegal joyaɓal nder Nuwaasot, jippinanii Ceerno Yaayaa Saalif Ɓaas deftere Quraana, kikiiɗe alkamisa 5 lewru desaambar (jolal) 2015, ngam duwanaade ɗum kawral moƴƴal hakkunde mum e joom mum, mbele aljanna ena wonana ɗum jaaƴnde jooɗtoraande. Nguun ñalngu hawri ko e balɗe 21 caggal sankaare ndee.

Ñawu wontii safaara

Natal ƴulɓe Tifaa
Natal ƴulɓe Tifaa

Kala garɗo Rooso waasataa yiyde foonde huɗo jiimnde e maayo ngoo. Koon huɗo woni taweteeko e yoga e galleeji ilɗi e nder wuro Nuwaasoot (bannge wuro Socogim K, socogim PS ekn). 

29 ut 2015, Suwoyraat siftorii Murtuɗo

En njettii geno nde newnani en haa mbaaw-ɗen tawtoreede, ñalnde 29 ut 2015, hiirde ɗiɗmere sukaaɓe Mbaañ Suwoyraat, ngam siftorde oo gorko pullo, mbaɗɗo nguurndam mum fof e hare ngam ɓamtaare leñol. Murtuɗo wiyatnoo : « neɗɗo so anndaa pinal mum, taariik mum, iwdi mum, anndaa allaahu mum, ina ŋakkiraa neɗɗaagu tawo ». Gawlo miskineeɓe ina heewnoo wiyde : « neɗɗo hoto toppito wutte e wuttulo mum tan, haa yejjita diine e fotdeeji mum ».

“Hoto koolo-ɗee yeeyooɓe ekkolaaji”

Lebbi jooni ko haala njeeygu ekkolaaji gidiiɗi sompeede e Nuwaasoot haaletee. Ñalnde aljumaa 16 oktoobar 2015, nattii haala, sibu heen ɗiɗi njeeyaama. Yeeyaa ñalnde heen ko Ekkol 2 (ekkol marsee) e Ekkol 1 (ekkol sistis, sara polikilinik).

Faatimata Mbay takkanaama galaŋ kaŋŋe wuro Grenoble

natal Faatimata Mbay
natal Faatimata Mbay

Faatimata Mbay, hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».

Maanditaare jebbilaare Japon to Siin

Natal maanditaare Japon to Siin
Natal maanditaare Japon to Siin

Ñalnde 3 settaambar 2015, leydi Siin mawninii duuɓi 70 jebbilaare Japon. Ko kewu mawngu no feewi, sibu ko 12 000 soldaat e 500 mobel e 200 ndiwoowa ceppi ñalnde heen, ngam seedtinde doole leydi Siin e nder winndere ndee hannde.

New York : Ekkolaaji laamu kurjii ñalnde juulde taaske

New_york.jpg
New_york.jpg

Go’o ekkolaaji laamu wuro New York ina “njuula taaske” ! Ɗumɗoo, eɗen mbaawi wiyde kadi ko Amerik tan waawi fuɗɗude ɗum e leyɗe hirnaange. Tee haaɗaani ɗoo tan, sibu, tuggi 2016 hay juulde koorka ko ko waɗtata hurjeede toon. Juulɓe wuro ngoo ndañii hankadi no njuuldi, njuulda e sukaaɓe mum en.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi