Lootirka walla morgo ?

Morgo
Morgo

Ko naamnal jojjungal. E miijo men, ko gootum : ko nokku ɗo maayɓe lootetee. Ndeen, e nder gure dowri, maayɓe ina lootetenoo hay e nder galleeji mum en; ko huurgo cekke tan heewnoo waɗeede. Caggal ɗum, lootirɗe mbaɗti maheede nder cehe, ɗo maayɓe mbaawi looteede hade mum en wirneede. 

Tawatnoo ngel dañii duuɓi 80

cukalel ngel
cukalel ngel

Tawatnoo hannde ko ngelɗoo cukalel ina yahra e duuɓi 84. Kono, ngel waraa ko warngo bonngo ñalnde 16 juin 1944. Ngel wardaa ko kuuraa, to kasoo ina woni to Columbia (Kulummbiyaa). Ngel wiyetee ko George Junius Stinney Jr. Kono, ɗeeɗoo balɗe, ñaawoowo biyeteeɗo Carmen Mullen laaɓɓinii cukalel ngel haa laaɓi e dow daliilu wonde “hakke maggel ko jaɓɓanooɗo e ñaawoore waɗnoonde ndee, sibu ngel alaano heedooɓe jaambureeɓe”

Nuwaasoot ina jogori golleede

Yoolayru Nuwaa 2013
Yoolayru Nuwaa 2013

Laamu Muritani e leydi Siin ciifondirii nanondire ɗiɗi gollondiral faggudu e karallaagal ñalnde alkamiisa 18/12/2014. Nanondiral gadanal ngal ko Siin ina rokka Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, ɗiɗmal ngal ko Siin ina ñamla Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, fof hawri miliyaaruuji 10, potɗi huutoreede ngam waɗande Nuwaasoot geese senaare, woni waɗande ɗum gaawi nawooji diƴƴe kuutoraaɗe e laɓɓinde ɗum. 

Medda Jaañ e Fooyre Ɓamtaare

Medda Jaañ
Medda Jaañ

 

Jaaynde Fooyre Ɓamtaare waɗiino nelaaɗo mum to wuro Daawalel, Daawa e Yakumbaawa ngam hawritoyde e garal Alhajji Baaba Maal. Nelaaɗo jaaynde ndee dañorii fartaŋŋe jiiɗodaade e gorko biyeteeɗo Medda Jaañ, naalanke ganndaaɗo, baɗɗo golle tiɗɗo, dañnooɗo hanki e nder hanki, faggitii kadi hannde e nder hannde. Joɗnde ndee waɗnoo ko ñalnde aset 11lewru bowte hitaande 2014. 

Suudu sarɗi Senegaal : Juutagol nantingol ɗemɗe ngenndiije

Suudu sarɗi Senegaal
Suudu sarɗi Senegaal

Ñalnde talaata 2 noowammbar 2014, jeewte e ɗemɗe ngenndiije puɗɗiima e suudu sarɗi Senegaal. Go’o e nder leyɗe Afrik worgo Saharaa, ko laamu ina ƴetta kuulal yamirde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije e nder Suudu Sarɗi, hay so tawii eɗen nganndi, e yeru, e nder leydi Muritani, gila nde Sih Sammba ƴetti konngol nder asaambele, haali e ɗemngal Pulaar, ɗum wontii no aada mo laawɗinaaka nii.

Yeewtere pinal to Suwoyraat

Natal ƴettangal e hiirde hee
Natal ƴettangal e hiirde hee

En njettii geno. En puɗɗoriima innde geno joom yurmeende huuɓtidinnde e joom yurmeende heeriinde. Jettooɗe ngoodani ko Allah.

Fedde ɓamtaare pulaar catal Suwoyraat, yuɓɓinii ñalnde 15-11-2014 yeewtere pinal. Tiitoonde mayre ko “caɗeele renndo men hannde”. 

Fedde Banii Saalah-Hammee Juulɗo Kan sosaama

Sileymaani Kan.jpg
Sileymaani Kan.jpg

Ñalnde 14 desaambar 2014, fedde nde mbaadi teskinndi, fedde jokkere enɗam e ngootaagu, yuɓɓinii batu mum kuɓtodinngu ngadanu ɗo galle “sukaaɓe kiiɗɗo” Nuwaasoot. Hammee Juulɗo Kan, ganndiraaɗo kadi Muhammad Seyn el Abidin Ben Daawuud Ben Seriif Siidi Eliyaas lollirɗo Hillal e Pulaar, feri ko Kummbi Saaleh hedde teeminannde 13ɓiire, hoɗoyi Tekruur (laamaandi njogorndi wontoyde Fuuta Tooro). 

Batuuji kisal Ndaakaaru e Nuwaasoot : “Jam laatotaako ɗoon ɗo jiiɓru Libi ñawndaaka”

Foroom Ndakaaru
Foroom Ndakaaru

E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde. 

Mooftee kaalis mon !

Pool Kagaame
Pool Kagaame

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Pulaagu | Baaba Maal najii e Daawalel

Baaba Maal e Daawalel
Baaba Maal e Daawalel

Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa  gooto teppaani golle ɗee.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience