Ebolaa: baɗboniijo oo wiyetee ko WILWILNDE

Wilwilnde ina heewi ñoŋkoto
Wilwilnde ina heewi ñoŋkoto

Ko Ebolaa urmbitii hikka to leydi Gine koo, heewɓe mbiynoo wonde wirus oo ummorii ko Afrik hakkundeejo, ɗo ñawu nguu ɓurnoo anndeede. Ko goonga, wirus baɗɗo bone hikka to Gine oo, ina nanndi e mo « Zaire » oo no feewi (fotde 97%). Kono 3% ɗi wirisaaji ɗiɗi ɗii ceerti ɗii, wonande annduɓe, ina njona e wiyde wirisaaji ɗiɗi ɗii ina njiidi, kono ɗi ngonaa gooti. 

Paawngal tuƴƴam ngal wiris Ebola

Ebolaa, ñawu mbonngu
Ebolaa, ñawu mbonngu

Hol ko woni paawngal tuƴƴam ngal mboros (wirus) Ebola ?

Ko ñawu wiriseejo (mo wiris addata). Ngu inniraa ko weendu wonndu sara Yambuku, to Konngo. Ko ɗoon fof o fuɗɗii waɗde bone e yiyteede e hitaande 1976. Gila ndeen, sahaa e sahaa fof, won ɗo o wulletee, haa teeŋti noon e nder leyɗe Afrik. Nde ngu feeñi fof, ngu warat yimɓe haa heewa. 

Golle Adeskoo Oolo-Oolooga, Aduna fof ena teskoo

Oolo-oolooga
Oolo-oolooga
Oolo-oolooga2
Oolo-oolooga2

ADESKOO (ADESCO) Fedde daraniinde Ɓamtaare faggudu, renndo e pinal Oolo-oolooga yuɓɓinii balɗe tati pinal e nder wuro Oolo-oolooga, tuggude 24 haa 26 lewru saawiyee (siilo) hitaande 2014.

Koɗungu Laamɗo Miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe

Polis ina werloo gerenaat
Polis ina werloo gerenaat

Ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, koɗungu Laamɗo miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe ummoraade Senegaal teskinii to Karefuur Madriid e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, no feewi. Koɗungu nguu ɓooyat daarteede. Laamɓe miskineeɓe jaɓɓorii hoɗɓe mum ko garnatuuji, bede (matarakuuji) e kasooji. 

Maayde mantaani Yero Kajjata Mbaay

Ibraahiima Aali Mbaay
Ibraahiima Aali Mbaay

Tanaa barwaro waɗii ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, heedde waktuuji 2 subaka e Laawol Njoorto, hakkunde Nuwaasot e Butelmiina, yooɓorii fittaandu giɗo, musiɗɗo denndanooɗo nguurndam hono Ibraahiima Aali Mbaay lollirɗo Yero Kajjata mo Sorimalee, tawi yeeƴaaki alyatimeeɓe.

Maayde mantaani oo gorko, mo nganndu-ɗaa, wonnoo e nguurndam fof ko juulɗo teskinɗo, sabbundu ɓesngu, kuutorgal banndiraaɓe, jokkoowo leñol e enɗam.

Mooliiɓe : « jaɓɓungal coofngal »

mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade
mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade

Hanki kikiiɗe, « seppooɓe Ɓoggee » njaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal. Ɗum ko jaɓɓungal Nuwaasootnaaɓe njaɓɓii ɓe ngal. Maa mbiyaa alaa mo araani bismaade ɓe e hollitde wonde ko e maɓɓe wondi ngam heɓtugol hakkeeji maɓɓe.
Laamu nguu noon, laamu Abdel Asiis e senerooji noon, no jaɓɓorii ɓee seppooɓe nii, alaa fof ko ɓuri ɗum soofde e haawnaade. 

Seppo artiraaɓe : A ɓe katojini e ballal !

Hanki, refiseeji to Senegaal;
Hanki, refiseeji to Senegaal;
hannde, refiseeji nder leydi mum en
hannde, refiseeji nder leydi mum en

Seppo ngoo loowii laawol ñalnde aljumaa 25 abriil 2014, ummoraade karafuur Ɓoggee. Ñalnde aljumaa kikiiɗe, ɓe mbaali ko Boyngel Cile, 40km rewo Ɓoggee. Aɓe njooɓii leppi binndaaɗi ngoƴaaji maɓɓe gaddanɗi ɓe yuɓɓinde seppo ngoo : «Lomtinanee denndaangal loraaɓe e kewkewe 1989-1991, hono aynaaɓe, remooɓe, awooɓe e foksineeruuji» ; «Tottitee min leyɗeele amen e jawdi amen» ; «Persidaa waasɓe : Baasɗo ɓurataa min» «Ndokkee min golle, mbinndito-ɗee min!»

Seppo refiseeji : “tumarankooɓe e nder leydi mum en”

Seppo artiraaɓe
Seppo artiraaɓe

Caɗeele duumiiɗe, baasal e mette jokkondirɗe, tumarankaagal e nder ngenndi mum en ɗo muuɗnoo leydi, daasi mbootu, fuunti e ɗaaynugol ngol taƴondiraani kono alaa goytanteeɗo nuunɗuɗo. 

Ganndal diine : Njuulu

Pummirgal
Pummirgal

1 - Ina anndaa, neɗɗo so ina juula, alaa e sago o habbira : 2 - ɓamtude juuɗe mum so ina juula : ina yiɗaa nde juuloowo ɓamtata juuɗe mum kala nde ina turoo ngam naŋngude e koppi walla so o ƴuŋtiima, ngam fooƴtaade. E so o fayii e tukkaade kadi o waɗa hono noon. Hono Ibnu El munjiru, wi’i : “annduɓe diina ɓe fof luurondiraani e ɗuum”. o wiyi kadi “hono nelaaɗo Alla (MJKM)

Daartol Barooɓe Jakel

Dental diine to Barooɓe Jakel
Dental diine to Barooɓe Jakel
Ceerno Aamadu Tijjaani Baro
Ceerno Aamadu Tijjaani Baro

Jaraale. Ɗoo, ɗo mbayni-ɗen duɗal njanngu Alhajji Muktaar Sammba lollirɗo Kaaw Hajji, ngoomi-ɗen galle Jiyaaɗo Alla, telli-ɗen les, bannge funnaange-rewo wuro ngoo, les Tulde Njabaldi, njooɗi-ɗen ko e dow ɗaɗi, eɗen ɓaarii e fooɓre Jammi Jakel, eɗen kucciti e Weendu Jakel. Rewo Weendu Jakel nduu ko maayo Senegaal woni toon. So gite njawtii bannge rewo maayo ngoo, ko sahre tawoyta toon. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji