33 kiloomeeteer ñalawma kala

33 kiloo ñalawma kala
33 kiloo ñalawma kala

Ina woodi e nder aduna hee ɗo njurum woodi. Yeru, e lewru saawiyee 2015 ɓennundu nduu, haala gorko gooto jahroowo e duuɓi 56, mo nganndu-ɗaa ñalawma fof ina fiya 33 kiloomeeteer e koyɗe (jahol e kootol) ngam yahde nokku ɗo gollotoo ɗoo. Omo waɗa yolnde ndee laabi joy yontere kala, woni 165 kiloomeeteer, woni ko ɓuri yolnde hakkunde Eeleega e Butelmiit !

Konu men suniima

Natal oto janɗo oo
Natal oto janɗo oo

 

Ñalnde aljumaa 20 feebariyee 2015 aksidaa bonɗo waɗii Attaar e Shingiti, nokku ina wiyee taccirgol Amojaar. O 16 maayɗo e 27 gaañiiɗo, kamɓe fof ko ɓe koninkooɓe, nde tawnoo ko kamiyoŋ konu waɗi aksidaa oo. Fotde 60 kooninke fof njolnoo e makko nde o hippotoo ndee. 

SNIM Suwoyraat : filñitaare gollotooɓe

Laana njoorndi SNIM
Laana njoorndi SNIM

Yimɓe keɓtinirtee ko e goonga kono goonga heɓtinirtaako yimɓe. So en njiɗii faamde hol ko addi ndee filñitaare, alaa e sago ndutto-ɗen gila 01 lewru mee 2014, ñalawma potnooɗo mawnineede, wonti ñalawma sunu e mettere ɓerɗe. Ñalnde 02 e 03 mee ngonaani sara e oo jiɓi-liɓa (chaos). Caggal nde liggotooɓe SNIM kuuɓni aadi hakkunde mum en e ardiiɓe SNIM, caggal nde fayndaare heɓaa,

Ganndal “SAWRU” (6)

Gaynaako
Gaynaako

SAWRU laamu.  Hol nduu SAWRU ne ? Mbari ndu wonaa sawru seyɗaane dey ?  Hol negro muritaninaajo e meeɗen mo fiyaaka walla nanaani nduu SAWRU, hitaande 1989, hakkunde Senegaal e Muritani ? EeH ! Βerndam bonii e oo ñalawma talaata ina ñalli go’o (01) lewru koorka teddundu nduu. En kaalaani tawo ko kewnoo ñalnde heen kono ma en ngartoy heen yeeso. 

Diine : Jibinegol nulaaɗo (MJKM)

Makka
Makka

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM) oo,  jibinaa ko subaka altine  jeenay 9 lewru Rabiiyul awalu e nder ɓesngu Banii Haasim e hitaande ñiibi, tawa capanɗe nay hitaande ɓennii e laamɗo Kisra ani surwaan, ina hawra e noogaas, walla noogas e ɗiɗi lewru abril 571 jibneede Annabi Iisaa (MJKM) oo, e fawaade e haala ganndo gooto ina wiyee Mohammed Sileymaani Elmansuur Fawri, e ganndo koode gooto ina wiyee Mahmuud Baasa.

Jokkondiral Medda Jaañ e Fooyre Ɓamtaare

Medda Jaañ
Medda Jaañ

En ngardiino e Medda Njaañ haa ɗoo : F. Ɓ : Hol e naalankooɓe ɓe meeɗno-ɗaa wondude tawi pille ngondiigu mon    ena ngoppi batte e nguurndam maa haa hannde?

Medda Jaañ : Naalankooɓe ɓe meeɗnoo-mi wonduɓe, batte mumen keddii e am haa hannde ko Bellel Daali e Barka Lihdo. Ɗum noon ko gila to bannge rokkude naalankaagal fotde mum, waawde ngondiigu, welde daaɗe e haa waawde amde. 

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

Goote e gure Fuuta
Goote e gure Fuuta

Kuulal 50 : Ɗeeɗoo kuule peeñɗe e ngalɗoo damal toɗɗi tan ko dokkirgol leydi jeyi laamu. Njuɓɓudi laamu ina jogii hakke siifondireede nanondire baaɗe no :
- kasdi, tawa ko kasdi njuutndi fawaade e sarɗiiji gonanɗi kala heen fannu keeriiɗo ;
- gostondire, njeeyguuji kuɓeeje mahaaɗe e leydi ndi mahanooka tawo ;
- baɗtugol leydi e juuɗe won e juɓɓule ndendaandi so tawii lor ɗaɓɓi.

Hol ko findini seyɗaane kadi ?

Seppo
Seppo

Aljumaa 16 saawiyee, laawaare mawnde waɗii e huunde e leyɗe juulɓe. Yo won to Niiseer, ɗo seppo ngoo waɗi maayɓe sappo e capanɗe gaañiiɗo, nokkuuji kerecee en njanaa, nduppaa, walla to Ammaan (Jordaani), to Alsee, to Karasi (Pakistaan), to Mali, Senegaal, e Muritani,  e leyɗe goɗɗe, daande ko wootere : « min ngonaa Charlie ».

Dowri : ɗo dogee waɗii, ɗo huccaa alaa

ngaynaaka
ngaynaaka

E maayirɗe 2014, huɗo alaa, hulaama, uujo waɗii. Ko njiy-mi e ccaaɗngol biyeteengol Gorgol danewol, tuggude ɗo yuppata e maati, fa’ti fuɗnaange, nano e ñaamo maggol fof hikka toɓaaka. Seeɗa toɓnooɗo heen oo haarnataano jawdi saka waɗa ñoomre. To gese jeeri jabbaaka, waalo ne ilaano saka jabbee. Ko faayre mawnde ! Ko ɗum saabii gila e lewru noowammbar 2014 jawdi ndii fuɗɗii uujde fa’de worgo. 

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere

Natal FƁPM - 2006
Natal FƁPM - 2006

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere, komin Franliitaama, falnde Magaama e gardagol hooreejo Catal Komin oo hono Buuye Sammba Bah to Jinkeere.

Ñalnde 20/09/2014 gure komin oo kala nootiima. Nde waktu juulaa, bottaaje ngottaa waɗaa joɗnde kesɗitingol yiilirde catal ngal. Nde futuro juulaa waɗaa hiirde pinal, yeewtaa heen ko toɓɓe ɗiɗi :

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience