Kabaruuji dawrugol daɓɓi

Njillu Biraam
Njillu Biraam

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Daawal duɗe karallaagal kesal

Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Firooji geɗe pinal e kuutorɗe nehdi e jaŋde :

Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere

Yeru mo ngidoto-ɗen rokkude ɗoo, ko yeru ko e filma tinndol baɗanaaɗo sukaaɓe (mo mawɓe korsini) biyeteeɗo “Kiriku”. Oɗon nganndi musiɗɗo men Aamadu Muusaa Ngayde, firii mo e Pulaar. Oɗon nganndi ndeen sukaaɓe men puɗɗortonoo jaŋde ko tinndi e cifti e daari ɗi jiknaaɓe mum en tinndanntunoo ɗum en, tee nafoore majjum e kisnugol pinal e udditgol hakkille cukalel ina mawni no feewi. 

Pottital e sukaaɓe

Pottital e "sukaaɓe"
Pottital e "sukaaɓe"

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

Silki deftere ngam siftorde Umaar Mboyna Bah

Ceerno Aamadu Kiiɗe
Ceerno Aamadu Kiiɗe
Umar Mboyna e Njaay Saydu
Umar Mboyna e Njaay Saydu

Ñalnde aset (hoore-biir), 8 lewru marse (mbooy), hitaande 2014 waɗti duuɓi ɗiɗi ko ɓiy yumma men, giɗo men, jahdiiɗo men Umaar Mboyna Bah seerndanoo e men tawi ena ɗaldi en kesniiɗo Takko Abuu Takko Sih mo seeraani tawo e sunaare e alyatiimu gorko ena wiyee Abuu Umaar Mboyna Bah.

Pelle pinal Daar Nayiim ciftorii Yero Dooro Jallo

Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Fedde Pinal e Ɓamtaare Saataar e gardagol Usmaan Abuu Soh, Fedde Daraniiɓe Leñol e gardagol Mammadu Njobbo Jah, Fedde Lewlewal Badru e gardagol Abuu Jah, Fedde Yaakaare Fulɓe Muritani e gardagol Demmba Jallo, Fedde Pinal Ɓamtaare Tunsuwoyliit e gardagol Usmaan Jallo mawninii ñalawma Yero Dooro Mammadu Paate Jaari Jallo to Dingiral Coftal Ɓalli Daar Naayim e nder wuro Nuwaasot, laamorgo Muritani, ñalnde 7 feebariyee 2014.

Diine : Nguurndam nelaaɗo (3)

innde nelaaɗo Alla
innde nelaaɗo Alla

 

Ndeeɗoo winndannde saaktata  ko nguurndam nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo -MJKM). En ngardiino e “nguurndam nelaaɗo” haa ɗo mbiyno-ɗen “Oon heddiima haa nelaaɗo Alla (MJKM) maayi caggal mum, ɓe ndaɗondiri ko lebbi jeegom, nde Faatimata  kañum ne maayi. Ko nii nguurndam makko kanko nelaɗo  siforii e dow jubbannde”. Jooni eɗen njokka taƴre ɗiɗmere ndee :

Ñaawoore Paskaal Simbikangwa : Waɗboniiɓe yo kaɓɓu koye

Paskaal Simbikangwa
Paskaal Simbikangwa

Ñaawoore leydi Farayse fawii e ruwanndaanaajo biyeteeɗo Paskaal Simbikangwa kuugal kasoo duuɓi 25. Ñaawoore oo neɗɗo ko huunde hesere, tee ko jogornde battinde e geɗe goɗɗe nannduɗe e ko o ñaawraa koo. Waɗi mo faweede ngalɗoo kuugal ko sabu makko jeyeede e warnooɓe yimɓe (warhoore leñol Tutsi en) to leydi Ruwanndaa e kitaale 1990, ɗum noon o ñaawraa ko bone ɗe o waɗnoo ko ɓuri duuɓi 20 hannde, tee ko e nder leydi Farayse, 

Maaɗe tati e siyaara gooto

Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Muntagaa Taal
Ceerno Muntagaa Taal

Siyaara Al Hajji Saydu Nuuru to Ndakaaru hikka oo maa ɓooy daarteede, sibu won geɗe kese e ñamri kesiri kollitaa e makko. Kanko woni siyaara 34ɓo baɗanaaɗo Al Hajji Seydu Nuuru Taal e Ceerno Muntagaa Taal. O udditaa ko ñalnde 30/01/2014 nder Jumaa Al Hajji Umaar Taal. Hikka o mawniniraa ko maaɗe tati teskinɗi, sibu o hawri ko e hitaande 150ɓiire birnagol Al Hajji Umar (1794-1864), e hitaande 150 ɓiire jibineede Al Hajji Saydu Nuuru Taal (1864-1981) e hitaande 100ɓiire jibineede Ceerno Muntagaa Taal (1914-2007.

Ngartam lappol Ngaawandere

Usmaan Sabbaar, bannge ñaamo
Usmaan Sabbaar, bannge ñaamo

Hay so lappol Ngaawandere haaɗti ko e Maraaji (Niiseer) ne, ittataa ngol waɗii ngartam keewɗam : jokkondire maatinɗe e humpito mawngo. E nder ɗuum, ngol jibinanii Fooyre Ɓamtaare nafoore mawnde, haa arti noon ɗo Mali ɗoo : Fooyre dañii toon njaatigeeɓe. Ina jeyaa e jokkondiraaɓe, hono gorko jaambaaro, jaambuur, newiiɗo, nehiiɗo, teeyɗo hakkille, juumtuɗo miijooji, koolaaɗo, pullo mo bonnaani pulaagu woni ooɗoo biyeteeɗo Usmaan Sabbaar Bah. Njaay Saydu Aamadu tawii mo e Ñooro Laamiiɗo Juulɓe. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji