Ɓowɗi e nguleeki kaljinii Nuwaasootnaaɓe

Beeli e huɗo nder Nuwaasoot
Beeli e huɗo nder Nuwaasoot

Ina gasa tawa Nuwaasoot meeɗaa wulirde no hikka nii. Ko ɗum tagi yimɓe ɓee ina lorli lorla ɓurtuɗo, tawi paabo alaa. Yimɓe fof ko ñawɓe paawle ɗe hay gooto anndaa to ngummorii. Ɓowɗi e koowooje mbaɗtii fiɗde yimɓe naange e hoore kellew hay nder mbeddaaji. 

Muritani : Haala e golle e baɗle

Hooreejo Muritani
Hooreejo Muritani

Suudu sarɗi wiyeteendu Senaa nduu, ɓenninii e joɗle mum jawtuɗe ɗee, e gardagol Al Hajji Abdul Bah, eɓɓaaɗe sariya tati (3). Heen wootere yowitii ko e « ƴettugol feere ngenndiire » ngam haɓaade « leeptugol ».

Ndeke Maraysa wonaa Tintaan !

Toɓo Marayse
Toɓo Marayse

Ɗalee haa yawaare laaɓa  moƴƴaani e ɓuraaɗo doole.  Ko ɗuum woni ko heɓtii wuro Maraysa, hakkunde mum e jagge jooɗaniiɗe  laamu e diiwaan oo caggal ƴiiwoole muusɗe rewam toɓnooɗe. Ngam sufande banndiraaɓe kabaruuji jowitiiɗi e ooɗoo jaayya, nulaaɗo Jaaynde  Fooyre  Ɓamtaare yilliima nokku oo.

Ñaawtugol Biraam : wontii ɗo wonnoo

Biraam
Biraam

Ñalnde alkamiisa 20 ut 2015 Ñaawtorde ñaawooje (Kuur dappel) Eeleega jaalɗinii ñaawoore Biraam e yahdiiɓe mum ñaawanoo to Ñaawirde Rooso, so duuɓi ɗiɗi kasoo wonande Biraam Daah Abeydi e Barahiim wul Bilaal wul Ramdaan (hooreejo e cukko IRA) e Jibi Soh (hoorejo Kawtal). 

Hol Husen Habree ?

Husen Habree
Husen Habree

Husen Habree jibinaa ko 13 ut 1942 to wuro Faya Larjoo nder leydi Caad. O mawni ko e ladde, nder jeereende Jurab, hakkunde aynaaɓe e eggiyankooɓe. E hitaande 1963 o yahi Farayse jokkoyde jaŋde makko. O janngii toon sariya. Caggal nde o arti Caad e hitaande 1972, o tawtoyi fedde wiyeteende FROLINAT (Front de libération nationale du Tchad)

Makki Sal jeyaa ko e ɓurɓe famɗude njoɓdi

Makki Sal
Makki Sal

E wiyde jaaynde Leeral yaltunde ñalnde 15 sulyee 2015, Makki Sal jeyaa ko e hooreeɓe leyɗe Afrik ɓurɓe famɗude njoɓdi. Nde tuugii ko e alluwal ngal jaaynde Jeune Afrique saaktunoo. 

Hol ɓe ɓowɗi ɓuri horsinde

Ɓowngu
Ɓowngu

Hol no neɗɗo waɗata haa ɓowɗi mbaasaa ŋatde ɗum ? Ɗuum ina aaɓnoo ? Mi anndaa. Kono won winndannde wootere min njiytani on e internet, ina moƴƴi taron ɗum. Nde saaktaa ko gila 23 sulyee 2013. Winndi nde ko biyeteeɗo Jean-Marc Dupuis. Tiitoonde mayre ko : “Ɓowɗi : reentaade ŋate ɓowɗi no neworii” (Moustiques : évitez les piqûres naturellement).

“Ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Habsa Jah, ɗoowoowo binndol jaaynde Mauritanies1 jokkondirii e Kajjata Maalik Jallo e nder hello ngo ɓe inniri “AYAAWO”. Tiitoonde  jokkondiral ngal ko  “Debbo Mawɗo, ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”. E nder jokkondiral ngal Kajjata maalik Jallo yeewtanii mo cukaagu mum e darnde mum to bannge hare, darnde addannde ɗum, e no o wiyiri «wellitaare tigi rigi» ha o waawa naftude Moritani.

Leydi dañii funeere

tagopeeje
tagopeeje

Tagofeere Leydi dañii funeere. Habri ɗum ko NASA (National Aeronautics and Space Administration” woni Njuɓɓudi Ngenndiyankoori Aeronotik e Weeyo dowla Amerik). NASA wiyi yiytii tagofeere nanndunde no feewi e Leydi. Nde inniraa ko Kepler-452b. NASA wiyi ndiyam ina e dow ndee tagofeere, ina waawi nii tawa hay nguurndam na toon. 

Coñce : kerooje

Jaawle
Jaawle

Pulaar ko ɗemngal teskangal, galɗungal sabu heewde ngal calti (pulfule) “Fuuta tooro, Fuuta Jaloŋ, Fuladu, Jamaare, e ko wonaa ɗuum. Kono, nde tawnoo ngal ɓooyii e duuñaaka kam e welsindaare, e baasgol fulɓe huutoraade binndol, saabiima majjugol hannde, e ko heewi e ko ngal yeñtinnoo. Teskaade hannde weeyo satiingo en ko ngo binndol, ina yooɗi, etee ina waɗɗii e fulɓe winndude Pulaar, mbele ina hisa seeɗa e ko heddii e pinal men ganni. 

Kaanankiri Sawuud ummaniima fedde EI

Sawuud
Sawuud

Fedde seɓɓitiiɓe huɓ-ɓereeɓe (ownooɓe) noddirtoonde “EI”, Ngenndi Islaamiyankoori,  ndeke alaa ɗo huɓɓeraagal mum yettotaako. Kaanankiri Arabi Sawudit hollitii e innde laamu mum, ko heddii heen koo, kala ko naamndii e feere hare mbele fawde junngo e golle bonɗe ɗe fedde ndee gollata, maa waɗe. 

Teddungal daasetaake, roondete !

Liyonel Mesi e Aali Bonngoo
Liyonel Mesi e Aali Bonngoo

Tuma nde Liyonel Mesii, yillii leydi Gabon, Aali Bonngoo e laamu mum ndukraama, ñiŋaa no feewi. Tuggude nde hoodere mawnde fuku koyɗe, arsantinnaajo mo kippu Barseloon wi’i koyɗe cip dow leydi Alhajji Umaar Bonngoo, saaktooɓe kabaruuji, dobotooɓe geeseeji enternet kam e luulndo leydi ndii ndañii ko ina coccoo. Naamnde maɓɓe mawɗe ɗee ko holi ko woni jooni gini golle ɗowngu laamu leydi ndii ? 

Doole poti heɓɓiteede ko gila ndonkaani

Umar El Haaj (Kodda fulɓe)
Umar El Haaj (Kodda fulɓe)

Mbele en potaani diwde e wiyde haa jooni, njanngen Pulaar ? Mbele jaŋde Pulaar tan mehre ina waawi egginde ganndal ? Hol caɗeele maa ŋakkanɗe ɗe ɗemngal jogotoo, tawa haaɗi tan ko e janngeede tawa janngirtaake ? Mbele Fulfulde ina waawi suppitaade e dow ɗee ɗemɗe laatiiɗe hannde no ɗemɗe men neeniije ? So tawii jaabuwol mum ko eey, hol ɗo rewetee haa ndeen ɓamtaare dañee ? 

Nguyka kawgelaaji to Niiseer e Senegaal

Ñalnde kawgel
Ñalnde kawgel

Tonngoode Fooyre Ɓamtaare yawtunde yaajnooma e nguyka kawgel Bakkaa e nder Muritani. En keeroraaki ɗuum. Hono ɗuum waɗii to Senegaal, to Niseer ... Kono toon, joomum en mbattinoyi ko polis, caggal ɗuum ñaawoore fawi e mum en kuuge kasoo kiɓ, tawi ɗuum jiidaa e kuugal laamu, so haɗde joomum en waɗde ngeel kawgel ko heddii e mum en koo.

Ñaawoore Husen Habree : "ko tonngu daasi kala, maa artir e koyɗe joom mum" !

Husen Habree
Husen Habree

Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii  tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi