Alhajji Abuu Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan

0
1004

 

Ñaam-golluuje

Gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Sammbooru Barka walla mbiyen mo Alhajji Tijjaani Aan sankii ko ñalnde aset 14 lewru seeɗto (abriil) hitaande 2001, caggal nde wuuri duuɓi 46. Yumma makko wiyetee ko Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan. Baaba makko ko Sammbooru Barka woni innde mum. Alhajji Tijjaani Aan ko kodda jinnaaɓe mum kadi ko Saajo nde tawnoo  rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe : Alasan e Aluseyni.

 

Ñaam-golluuje

Gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Sammbooru Barka walla mbiyen mo Alhajji Tijjaani Aan sankii ko ñalnde aset 14 lewru seeɗto (abriil) hitaande 2001, caggal nde wuuri duuɓi 46. Yumma makko wiyetee ko Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan. Baaba makko ko Sammbooru Barka woni innde mum. Alhajji Tijjaani Aan ko kodda jinnaaɓe mum kadi ko Saajo nde tawnoo  rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe : Alasan e Aluseyni.

So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan, ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade feewnude sahaa mum, ko daranaade e dadanaade feewnude yonta mo hawri oo. Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama, ena haani naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗo :

1-  So mi waɗaani jooni, hol nde mbaɗat-mi ?

2-  Miin potɗo waɗde oo, so mi waɗaani, hol baɗanoowo mi?

Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan jogitinoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi faayndaare, o fawi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii ballal Geno. O fiɓi aadi hakkunde makko e leñol, aadi mo sewaani saka taƴa, aadi mo wuɗaani saka buuña haa ñalawma mo o aflinaa ñaamo makko, haayre heedi hoore, woɗnde waɗaa koyɗe. O hirjini jaŋde e gollal, o noddi dental, o eewnii ngootaagu Leñol, o daranii ƴellitaare Pinal, o dadanii e ko aldaa e lohre ɓamtaare Ɗemngal.

Nde aadi timmi, Alla yiɗi mo, humpinaani mo, eewnii mo to “Makkatal Mukarram”, fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men Lislaam cuɓaaɗo. O senii, o salliginii, o juuli, o hucciti e “rawda” ɓurnaaɗo winndere, o duwii, Alla jaabii. O arti e ngenndi makko yummaari, e leydi makko Senegaal, o waɗi mbayniigu makko haa timmi. O tinndi, o daari, o siftini, o softini. Ñalnde 14 lewru seeɗto maa mbiyen lewru abriil e hitaande 2001, o yalti aduna e nokku ɗo wiyetee Juunndu, sara Wuro Maadiiw, omo woppi hesniiɓe ɗiɗo e sukaaɓe njeenayo rewɓe e worɓe, en nder heen luuti gorko, innitiraaɗo mo.

Banndiraaɓe, Alhajji Abuu Aan wuurii kadi woodii. O ɗalii ñaam-golluuje paayodinɗe, paarnorɗe, ŋarɗuɗe cuɗooje daartol Leñol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

  • Eeraali

– Eeraango Feewde e Leñol

Banndiraaɓe, ko adii fof ko duwanaade on. Maayde Tijjaani Aan ko baasal mawngal, ko ustaare mawnde wonande leñol ngol.  Nde tawnoo hono Tijjaani en keewaani etee kadi mbeeɓaani, en cuniima, en ngoyii haa saɗti. Kono paamen noon aduna oo dartaaki ɗoo tan e ɗeeɗoo maayde. Ko o jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay dartotaako ɗoo, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojina e sagataaɓe yarlitiiɓe, engol sokla ngenndiyankooɓe saasɓe e kala sahaa e kala nokku. Haade oon ngenndiyankaagal ko huunde tiiɗnde, nde weeɓaani, etee wonaa mo woni kala rokketee ɗum, so en ndañii ngenndiyanke, tiiɗno-ɗen e mum gila e nguurndam mum. Oto ɗalen haa maayde jola, heddoo  eɗen ngoya mo, eɗen cunoo e maayde makko, eɗen kolla wonde eɗen njiɗnoo mo walla eɗen njotondirnoo e makko jotondiral tiiɗngal. Haalooɓe Pulaar mbiyi:

Lekki mbatirki duuletee ko gila ena woni soɓoƴuru.

Won e woyooɓe hannde Tijjaani Aan, meeɗaao jogaade e mum haaju. Won wiyatnooɓe ko o haalatnoo koo, ko bolle puuyɗe walla o wondi ko yiɗde tineede. Won e soodooɓe hannde nate makko walla leppi makko, so keɗinooma mo, etinooma faamde mo gila e nguurndam, ɓuratnoo waɗde faayiida.

So tawii noon ko sunii koo fof walla ko woyata koo fof, ko jooni faami ko wonnoo darnde Tijjaani, ko huunde hulɓiiinde. Kono mbele Alla, maayde Tijjaani Aan ndee wayla ɓerɗe keewɗe e hakkillaaji keewɗi. Hannde, ngenndiyanke fof gonɗo e dow laral leydi ndii, bone mum ko koreeji mum. Ko ɓurɓe ɓadtaaɓe ngadotoo dadaade haa tiiɗa ngam haɓaade ɗum e kala fannu. Ko ɓeen ngadotoo bonnitde ɗum e fawde e dow mum ellaaji hay ɗi ngoodaani. Heewii ɗo ngenndiyankooɓe peri, njahi sabu bone koreeji mum. Oto mbelsindoɗen haa beelel hora, heddoo eɗen ngasa ɓulli e nder nehaande mum

– Eeraango feewde e Ngenndiyankooɓe

Sagataaɓe saasɓe, wasorɓe, tammbiiɓe gaawe, wakkiiɓe petelaaji, tamɓe silamaaji, haɓantooɓe nguru, ƴellitooɓe pinal, hatanteeɓe suusɓe, dadaniiɓe Ngenndi, ɓamtooɓe ɗemngal, Tijjaani Aan ɗaldii on yeeweende e yeeleende. Yo Alla sukkan on ndee yolnde. Heddii ko kikkondiree balabe, mbaɗon awo boŋuuji, oto ngoppee sereendu. Ɓeydee tiiɗnaare ndeke leñol mon ko pattamlamol, joɓowol diminna. Tiiɗnoɗee haa ɓura ko ɓenni.

Ngummo-ɗee e ɓuuɓri, ŋeertinee dadungal. Ngannde leñol ngol wonaa haaside etee engol hatojini e mon. Heen e mon ko dadiiɓe, ko dariiɓe no jullaaje sabu gooŋɗinde wonde potal e ndimaagu ko e darnde ndañetee. Yoga e mon ko hooyniiɓe ɓamtaare tawi ngaldaa e yedditaare. Kono kadi ena woodi e mon haalooɓe e nder saloŋaaji ɓuuɓɗi ko mbaɗataa. Heewii darinooɓe haa njiyaa, eerotonooɓe haa nanaa, haa ndokkaa wutte ngenndiyankaagal, e yolnde hakkunde ndee  tawtaa ena mofi payndaale goɗɗe, nawtirooje Leñol ngol caggal. Heewii jaganooɓe hoolaare haa njoorto mawninaa, nduttii njamfii Leñol. Ena laaɓi, so won ɓamtooɓe Leñol ngol, ena woodi ɓamtortooɓe ngol.

Ngenndiyankooɓe Leñol am, yo maayde Tijjaani Aan won sabaabu jiytondiral e diisnondiral hakkunde mon. E hajju Gamaaji payngu( ñalnde 14 seeɗto 2002), hay gooto e mon oto ŋakku. Kawritee, njooɗodo-ɗee, lelnon tuugnorgal, ngal mbaydi e loowdi ngootiri, mbele ndokkon coɓoƴƴi garooji ɗii walla leñol ngol e kuuɓal, hoolaare nde wuɗataa saka buuña. Jikke leñol fof fawaama e mon, yo Alla wo ballo.

Banndiraaɓe, mbaynondirten ko e ndeeɗoo yimre, nde mbaɗnoɗen e dow Gorko Gamaaji, baban Faatimata Dikaajo, kodda Sammbooru Barka e Neene Alfaa Aali Jaara

  • Yimre

Alabti Aan

Annebi laaɓɗo, jettinɗo nelal leñol

Labaaɗo e keele, jaltinɗo geɗal leñol

Harbiyanke caasɗo, deenɗo kisal leñol

Alhajji, yo Geno yurme, yaaforo maa !

Jahɗo nde tijjaaka, jooɗtoraaka

Jahduɗo e heewndu, mo nawaani yawaare

Innde ma yantii e wasorteeɓe ɓamtaare.

Timmuɗo, tabitɗo, timminɗo aadiiji

Ittanɗo ngenndi, teddinɗo jaatiiji

Joom fiɓnde laaɓtunde, mo luutnaani jikke

Jaalal kerngal, ngal yahdaani e mbuɗu sikke

Aduna woyii ma ko woyaano adinooɓe

Anniyaaji maa e darnde maa, saɗtude rontooɓe.

Nelanooɓe caggal Nelaaɗo fof, keertiniino

Ilam maa, aan seydi Aan, hujjitii kolaaɗe fof.

A daraniima kaaɗdi nguurndam, ngootaagu leñol

A dadaniima kaaɗdi nguurndam, ndimaagu leñol

Nafoore ndee, hay so caggal maa, mbele nafta leñol

Gorko Gamaaji, nan Gelongal Fuuta, giɗo maa

Owɗo, jeewaaɗo, sabu hattaade golwole maa.

Reedu heewiino ɗamaaw saatu nde njiyduno ɗen

Kono maayde jamfiima aadi mo mbaɗduno ɗen

Ommbori payndaale dowrowe ɗe toɓɓuno ɗen

Giɗo leñol, yo sahre neema won fooftorde maa

Allaahu waɗan maa, to Firdawsi, hoɗorde maa

Malanooɓe, gila e Baaba Aadama, njaɓɓo maa

Adinooɓe haa e wattindiiɓe kala mbismo maa

Aamiin, yaa tagnooɗo asamaanuuji e leyɗeele

Joom kattanɗe, nulɗo ɓeen, ɓe ngaldaa e caɗeele

Ittuɗo neema, resndi mi, naamndaaki njoɓdeele.

Ngelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu