Hiirde Fedde pinal Ɓoggee to Suwoyraat

0
539

 

En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

5- yeewtere : dental : yuɓɓini ndeeɗoo yeewtere  ko UMAAR HAMMAAT DAAT, tawi ko e ballondiral e HAAMIIDU MAMMADU BAH .
6- njalniika (rafi Eboolaa).

Ndeen yahii haa jamma oo jenngii, koode ɗee ñaari, ndoogu nguu fooynii, hudum ilo feeñii, GOOMU PINAL FEDDE ƁOGGEE E DIIWAAN, kañum ne feeñani jamaanu ngu. Ɓee sukaaɓe haarɓe cellal gonndungal e pellital, ndeen toƴƴii ɗee daaɗe belɗe, jahduɗe e cukaagu ɓenndunngu, eewnii dental fulɓe, oolel jaabii ɓe e nder ladde Allah e jeereende.

Ñaruɗe jooɗɗe fuutankooje kollira, seppo cosaan, cosaan fulɓe faarnoraa e les mbeelu haayre –Suwoyraat.

Alaa ko yejjitaa gila e kinɗe fulɓe, coñce e ñeñal, dental, njalniika, geɗal heen fof rokkaama fotde mum haa timmi. Eɗam nguurndam nguura ɗam hannde, ina jojji ciftinoren sukaaɓe men jibinaaɓe e teeru nafoore e faayidaagal kinɗe men paarnorɗe hanki gonɗe hannde e majjude, mbele aɓe njiɗa, ɓe njiɗna, ɓe paama ɓe pammina, ɓural kinɗe hanki. Aɓe poti fammineede ko fawaade e soklaaji, yiɗde e ngonka leñol ngol, ngol feccitii hoyre maggol ko e kinɗe , tawi wootere heen fof won to heedtani dental maggol.

Dental waawaa heedde caggal e nder ɗii jammaaji, jammaaji kiirɗeeli pinal, sabu ko dental woni yumma poolgu men. Eɗen poti rentude, liggo-ɗen e dow nanondiral, nodden e dow beldal, kuutoro-ɗen geɗe caltuɗe e lekki potal, mbele wuura nokkuuji men e kisal. Ko dental newnata ƴellitaare men, sukka cereeli caali pinal men, wona ɓalal tiiɗngal kaɗowal añɓe yettaade e feewnitaade e men.

E nder nguu jammaagu paayodinngu, coñce men ɗuum woni denndaangal jime e jimɗi, tinndi, njalniika, kam e ñeeñal men ɗum woni denndaangal fitiram gollaagu njahdungu e cuɗaari e cinkal : AWO , NDEMA, NGAYNAAKA, CAÑU,ƊATNDO, ekn… famminaama sabu wonnde ɗum en ngooroondi ɓamtaare leñol.

Eɗen njetta geno, eɗen njetta pelle pine men, ,eɗen ñaagoo ɗe nde ɗe njokkata golle e hirjino huuɓtidinngo feewde e leñol ngol mbele karallaagal, kuutorɗe, gannde e kinɗe ɗee ina mbaawa reeneede ngam ɓesnguuji garooji ndaña ko paarnorii ko wonaa faayiida meho tan.

En mantii, en njettii ɓee sukaaɓe ngenndiyankooɓe, en njettii jibinannde Ɓoggee e diiwaan e ndee hiirde pinal. Eɗen ñaagoo pelle pine ɗee nde njokata golle tawi ko jahduɗe e jaŋde haa teeŋti e jaŋde Pulaar.

ON NJAARAAMA

Haamiidu Mammadu Bah