Haayre Golleere e Daande Leñol

0
420

Alhajji Baaba Maal e diɗɗal mum Daande Leñol njaɓɓaama e Haayre Golleera, wuro Nayi, wuro Ceerno e Bajjel, wuro Badara kaaloowo goonga, ngam yuɓɓinde kiirɗeeli pinal pattamlami, ñalnde 17 e 18 desaambar 2016. Ngam siimtande janngiyankooɓe men no kewu nguu yahrunoo, Fooyre Ɓamtaare  waɗii toon nulaaɗo mum dariiɗo.    Jokku hello

Fedde Ɓamtaare Haayre Golleera noddirteende ARDAG (Association pour la Renaissance et le Développement d’Aéré Golléra) jaɓɓiima Alhajji Baaba Maal e Daande Leñol jaɓɓungal teskinngal. Jaɓɓungal ngal waɗi ko e gardagol hooreejo fedde ndee hono Alasan Mammadu Njaay to Haayre Golleera, ñalnde 17 lewru bowte (desaambar) 2016. Nde Alhajji Baaba Maal taƴtiri oon kikiiɗe e tufnde Kasga tawi ko denndaangal yontaaɓe wuro Nayi, rewɓe e worɓe ena padndii. Werlaaji ƴetti mo feewde Haayre Golleera, gorwoccol darii, punndi mukki, nduudi nanngi e kammu, fotde otooji 30 ndeggondiri e gardagol werlaa ndeenka falnde Baabaaɓe.

Teertungal ngal  waɗiri ko bannge hirnaange worgo wuro ngoo. Ngal yuɓɓiniraa ko e lannguuji ɗiɗi, gorol rewɓe e gorol worɓe, boowal jaajngal ɗaccaa hakkunde. Fiyooɓe bawɗi, buubaaji, amooɓe e yimooɓe ngoniri ko e hakkunde gori ɗii jenndeŋ, ɓe tolnondiri. Gollotooɓe e laamu e yontaaɓe diiwaan oo gila e ardiiɓe diiwaanuuji, mawɓe palɗe, meeruuuji haa e hilifaaɓe diine e aada, ndarorii ko bannge worgo e duƴƴorde werlaaji jaɓɓoyinooɗi ɗii. Ena e ɓeen Njaay Sooyibu, gardiiɗo diiwaan Nuwasoot Rewo, Komiseer Joop Abuu Haaruuna, gardiiɗo komseriyaa Daar Naayim Nuwaasot, Joop Aamadu Tijjaani, kalfinaaɗo gollorɗe to Jaagorde Ñaawirɗe, Maar Mammadu Jibriil, gollotooɗo to Jaagorde Yuɓɓo, Njaay Abuu Suleymaani e joom-suudu mum Ummu Hammaat Bah,  depitee Bah Hawwaa Jibriil, ekn.

Baaba Maal ko ɗoon tawi meer Baabaaɓe Bah Abdullaay ɓurɗo anndireede Belee e meer Haayre Mbaar Jeŋ Mammadu Abdullaay e seteeji mumen e denndaangal gure Laaw, gila Abdalla haa Wocci ena ndarii. O tellii o woni e salmondirde e hilifaaɓe dariiɓe ɓee. Keewal jamaanu nguu teppi mo, haɗi mo salmondireede no haanirta nii. O jolti e werlaa, o nawaa jippunde makko. Ko toon ardorde fedde ndee e hilifaaɓe arnooɓe ɓee ndañi salmondirde e makko e yettinde bismaango Haayre Golleera e ɗemngal Jallo Abdul Gaysa. Ko ɗoon kadi nelaaɗo jaaynde Fooyre Ɓamtaare dañi jokkondirde e makko (maa en ngartu heen e tonngoode aroore).

Jamma oo ko hiirde daɗɗi e yeeso jibinannde wuro ngoo, gila e wonɓe ɗoon, gollotooɓe e laamu  haa e ɗanniyankooɓe hakkunde Muritani, Senegaal, Afrik Santaraal, Orop, Amerik e e gure saraaji, tawtoranooɗe teertungal Gorko Duwoyra. Gooto fof ena ñaantii, ena ñaantorii labaaɗi e comci. Oon jamma, Daande Leñol ŋaññaaki, waɗi fotde mum haa timmi, weltini Haayre Golleera, wuro Nayi, wuro Ceerno e Bajjel, wuro Badara kaaloowo goonga, haa weltii.

Ñalnde 18, wuro Haayre Golleera waɗani Baaba Maal ko wejo. Jeese keewɗe to bannge ganni kolliraama. Kala hinnde anndanoonde e nder reedu Fuuta, addii fannu mum, ɗoon ɗo wuro ngoo yejjitaani ko naftortenoo hanki, ɗoon e nokku hee gila e kuutorɗe, jinnditorɗe, gaweeje, ñameele hanki haa e goobuuji ɗi fanndiyankooɓe boru ŋarɗini. Wejo wayrii wayde noon alɗude e ŋarɗude!

Jamma oo hiirde mbayniigu hakkunde Fedde ARDAG e Daande Leñol. Ñalnde heen mawɗo falnde Baabaaɓe e joom-suudu mum ko ɗoon kiiri haa hiirde ndee fusi. Ɓe ƴettidi nate e Baaba Maal. Baaba jaari ɓe, rutti ɓe teddungal, no ruttirnoo hanki mum teddungal feewde e Sheriif gumminooɗo gila hodduuji, ari haa e Wuro Nayi ngam tan meeɗde fawde e makko yitere e rokkondirde e makko e junngo, kanko Baaba Maal. E siftinde, oon Sheriif nde yiyi Baaba Maal ronki ko nanngude gonɗi mum  hakke mbelemma e kaawisi mum no mawniri e Gorko Duwoyra. Maa ena ngartu e konngol ooɗoo Sheriif nootitinooɗo e garal Baaba Maal haa e ɓataake mo Baaba Maal waɗnoo feewde leƴƴi koɗduɗi, ɗi hoddiro waɗi ɗumen wuurdiiɓe e tonngoode men aroore so Geno newnii.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

WOSTONDIR E
Winndannde yeesoAL QUDS (Jerusaalem)
Winndannde caggalDaartol Annabi Muusaa (4)

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa