So wonaano duudondiral hakkunde Kim Jong-un e Donald Trump, heewɓe maa may nanaani haala ndee duunde. Miin ko heen njeyaa-mi. Guam ko duungel nder geec pasifiijo. Ko hettere leydi naattinaande e Dowlaaji dentuɗi Amerik, jogiinde guwerneer mum toɗɗeteeɗo. Nde jeyaa ko e dental duuɗe ganndiraaɗe “îles Mariannes”. Laamorgo mayre wiyetee ko Hagatña.
Leñol tawangol e duungel hee wiyetee ko “chamarro” en. Guam wiyetee e chamarro ko “Guahan”. Ko Espaañ jiimnoo duunde ndee gila teeminannde 16ɓiire haa nde ɓe tottiti ɗum Dowlaaji Amerik e hitaande 1898 caggal wolde hakkunde Espaañ e Amerik. Duunde ndee idii jotondirde e oropnaaɓe ko e marse 1521 nde befotooɗo biyeteeɗo Fernand de Magellan joofi ɗoon e tufngel. E wolde adunaare ɗiɗmere, Japon yanii e duungel hee e hitaande 1941, heɓti ngel balɗe 3 caggal njangu Pearl Harbor, hade Amerik riiwde ɓe heen e hitaande 1944. Gila ndeen ko nde tuddunde mawnde konu Amerik.
Ñalnde 8 ut 2017, nde TRUMP e Kim Jong-un cappondiri ndee, Koree rewo gijorii Amerik werlaade saraaji duunde hee misilaaji 4, potɗi werlodeede, ndewa dow Japon hade mum en kalitde hedde 30 haa 40 km saraaji Guam. Kono caggal ɗuum, ñalnde 17/8/2017 Kim Jong-un hollitii ine yiɗi « ƴeewde hol ko yankee en fuuyɓe, haangaaɓe ɓee njogori waɗde », hade mum neldude misilaaji feewde e duunde ndee…
Duungel ngel ina moofti leñol gootol mboɗdi mumtugol ɗoon leƴƴi keewɗi colli koɗnooɗi ɗoon (leƴƴi 12 nder 14) kam e leƴƴi ɗiɗi bilwile e leƴƴi jeegom mbatooje. Ine sikkaa mboɗdi ndii ardi ɗoon ko e laana konu walla njulaagu ummoraade Papouasie Nouvelle Guinée, caggal wolde adunaare ɗiɗmere. E darorɗe 2013, limoore boɗdi ndii ina hiisetenoo e miliyoŋaaji ɗiɗi. Caggal nde colli ɗii majji e duunde hee, teskaama njambalaaji mbiltii toon no feewi. E lewru marse 2013, laamu nguu ummaanii posnude boɗle ɗee : ɓe mberlii e dunli hee ujunnaaje ujunnaaje doomru maayndu ɗi paracetamol naatnaa e mum en ngam ustude ɗe. Ine wiyee paracetamol ina wara boɗle.
BAB
