Ɓe moƴƴere Buamatu yettii, ɓe inɗe mum en kaaletaake

0
77

Jaaynde Al Akhbar yaltinii  ñalnde alkamiisa 14 settaambar ndee, winndannde ɗo huunde e jagge toowɗe laamu nguu limtaa, wiyaaɓe wonde moƴƴere  Buamatu (haɗaande hankadi) yettiima ɗum en. Ene jeyaa e ɓeen limtaaɓe, hooreejo leydi oo, hono Muhammed wul Abdel Asiis, mawɗo jaagorɗe Yahyaa wul Hademiin, jaagorgal ñaawoore Barahiim wul Daddaa, e meeɗnooɗo wonde jaagorgal faggudu e ɓamtaare hono Siidi Ahmed wul Rayse.

No nde wiyri « Yahyaa wul Hademiin, heɓii, nde woni jaagorgal njogitaari e jolngo ndee, ballal 30 miliyoŋ ugiyya ngam heblirde kampaañ kesɗitingol huunde e senaateeruuji to cuuɗi maɓɓe Jigenni, kono ɗeen woote ndirtinaama (woni kaalis oo firlitaaka kono arataani)». Ɓe mbiyi o heɓi oon kaalis ko e « nokku mo woɗɗaani ammbasaad Amerik, e juuɗe koolaaɗo Buamatu biyeteeɗo Muhammed wul Debbag, mo laamu Muritani werlanii yamiroore nanngal, kañum e patroŋ mum ».  Ko noon kadi, ɓe mbiyi « e hitaande 2009, omdafeer oo rokkii galleeji ɗiɗi. Heen gooto, gonɗo sara otel Atlantic oo, o rokki ɗum ko Muhammed wul Abdel Asiis, gooɗo oo woni ko Tafrak Seyna, o rokki ɗum ko Siidi Ahmed wul Rayse, gardinooɗo kampaañ Abdel Asiis e oon sahaa. Ko ɗoon oon hoɗi haa hannde. »

Ko noon kadi winndiraa heen wonde « wul Buamatu difiima denndanngal fereeji jaŋde sukaaɓe Barahiim wul Daddaa gonnooɗo awokaa mum, gonɗo hannde jaagorgal ñaawoore, tee ko ɓuri heewde e jawdi mum ummorii ɗum ko e Buuamatu… Foksineeruuji goɗɗi keewɗi keɓii e Buamatu balle. Ine e ɓeen Sidaamin wul Shalla mo o rokki galle e oto caggal nde ittaa e posto mum ɓooyɗo oo. Ko Buamatu kadi rokki mo (Sidaamin) kadi galle ɗo Alliance française waɗi joɗnde mum ɗoo, caggal MauriCenter ».

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa