Muritani : Ɓeto kaalis 2013

0
464

Joɗnde cuuɗi sarɗi ɓennunde ndee yeewtii kadi ko faati e ɓeto kaalis hitaande 2013 (woni eɓɓaande no kaalis heɓirtee e no huutorirtee). Ina jeyaa e geɗe maantinɗe ngoon ɓeto kaalis, ko eɓɓaa ina jogori huutoreede e mahngo (laaɓi e kuɓeeje ekn…), fotde 26 miliyaar ugiyya. Heen miliyaar jogori huutoreede ko e mahngo boowal laaɗe diwooje kesal e Nuwaasoot ngal, ngal nganndu-ɗaa waɗii haalaa no feewi.

Fotde 24 miliyaar maa feccitoye e mahngo laabi hakkunde gure nder leydi ndii, ko wayi no laawol Kayhayɗi-Mbuun-Sehilbaabi-Guray ɓamngol haaleede ko ɓooyi ngol.
Walla mahngo taƴre Kiifa-Tintaan, laawol faayde Keer Maseen, laawol Attaar-Tiisiksa, e laawol Tiisiksa-Kiifa-Sehilbaabi-Kaay (Mali)… e peewnitgol laawol Nuwaasoot-Rooso, laawol Aftuut fuɗnaange, laawol Neema-Banngu, laawol Ñaabina-Mbaañ, laawol Fderiik-Tuwaajiil.
En maantiima, ɗoo e hitaande, so Joomiraaɗo muñanii en, maa en kaaltid ɗuum, ɓayri kaalis mum eɓɓaama e hitaande ndeeɗoo, ko geɗe potɗe siyneede e hitaande hee.

Feccere fowru

Nokkuuji kisal e ndeenka leydi ndii ɓeydanaama kaalis : konu nguu ɓeydanaama fotde miliyaar, reenooɓe tufnde geec ɓeydanaama kam enne miliyaar ugiyya, sanndarmori hedde 600 miliyoŋ, polis 400 miliyoŋ, reenooɓe kisal laabi (“yimɓe Miskaaru”) fotde 73 miliyoŋ. Ɓuri famɗude ko ɓeydanaa ko gardeeɓe, sibu ko 12 miliyoŋ fat.
Ko noon kadi wonande jaaynirɗe dowla ɗee, hono tele e rajo Muritani. Bidsee tele gonnooɗo 230 miliyoŋ rawane, hikka ko 460 miliyoŋ, mo rajo Muritani gonooɗo 90 miliyoŋ wontii 360 miliyoŋ, mo AMI (Agence Mauritanienne d’Information), gonooɗo 90 miliyoŋ wontii 180 miliyoŋ, mo Muulirde ngenndi gonooɗo 35 miliyoŋ wontii 170 miliyoŋ.
Ɗoo e hitaande ƴeewto-ɗen ko gollaa …

Mbelnaari

Njuɓɓudi luulndo (Institution de l’opposition), mo bidsee mum ustanoo no feewi, ina eɓɓanaa hikka 105 miliyoŋ. Nii woni hay so o yettaaki ɗo o wonnoo e hitaande 2009, hono 151 miliyoŋ (maayirɗe 2008-2009, Ahmed ina ɓallinoo Asiis), o ɓeydiima no feewi, sibu, e 2012 o tolninoo ko e 73 miliyoŋ. E 2007, ko 53 miliyoŋ wonnoo, 81 miliyoŋ e 2008.
Heddii ko haala woote ngam kesɗitingol depiteeji e senaateeruuji e meeriiji potnooɗe waɗde gila rawane ndeya, ina haalee, kono alaa ko eɓɓanaa. Ma a taw ɗe njogoraani yuɓɓineede e hitaande 2013 ndee.

Fooyre Ɓamtaare