Conngi e Kerooje

0
907
Chasse.jpg

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa. Payndaale maɓɓe ko goote, ko ndaartude cakkudi kono kaɓirɗe ɗee ena ceerti. Baañoowo huutortoo tan ko fetel. Daddoowo noon, hay so jogiima fetel, ɓuri anndireede ko rawaandu, mbaangu walla laañal.

To bannge njimri ndii ne kadi, njimri raddooɓe e njimri waañooɓe ena ɗeɓi seertude seeɗa. Waañooɓe cifotoo ko laddeeji ɗo mbañatnoo, kulle ɗe mbaɗdatnoo, kaɓirɗe mumen e golwole mumen walla ñanngalaaje mumen. E nder njimri raddooɓe noon, hay so jaraale ena ngara heen ne, ko rawaandu ɓuri wonde tiitoonde. Ko kañum sifetee walla jarfetee.

Ko fayti e ooɗoo fannu, en ndañii fartaŋŋe jokkondirde e jinnaaɗo men Abuu Bakri Aamadu Idi Abdullaay Seydi lollirɗo Baabayel Pennda, ena jeyaa wuro ɗo wiyetee Nganno. Ngoon wuro woni ko bannge rewo Kanel e jiimde maayo Senegaal, hakkunde Bow e Barmacce.

Jinnaaɗo men Abuu Bakri Aamadu Idi ko Lihdo. Lihduɓe Nganno kadi ko jaɓanaaɓe, tuggude e Dagana haa Demmbankaani to bannge waaño. Yanti heen kadi, ko o ɓiyi Aamadu Idi, mo nganndu-ɗaa ñalaaɗe mum e fetel, golwole mum, ɗe waɗdaa e waaño, limotaako. O adii limtande en, kanko jinnaaɗo men oo, ko eddaaji petelaaji gaadanteeji:

Bokka, tamaa-paas, garde, lonka goro, lonka dewo, losi goro, losi dewo, kume, jaaba haa e bulandi. Caggal ɗum, o naatani en e fannu heen kala.

Conngi

Conngi, e wiyde makko, ko njimri wañooɓe. Keroone ko koɗlel, ngel waañooɓe piyata so ena njima conngi ngel. Ko nii o wiyri en:

«Bisimillaay, baylo am tafan am, sakke am ɗatan am. Mi waɗtu maa peggel suwoyneere walla ɓorngel dannga. Ɗo njah-mi fof, njahden. Ɗo ngon-mi fof ngonden. So a nelii kam, ko mi kaaloowo. Hay so a nelaani mi ne, ko mi kaaloowo. Mi wonaa penoowo, mi wonaa banndi mum penoowo kono ko njiy-mi, ñallataa, mi haalaani, ko ej-mi, waalataa, mi jaŋtaaki.

  • Ko ciliw ganndo beeli, ciliw-liwel ganndo beeli.
  • Ko mi mutum ganndo maayo, mutum-tumel ganndo  maayo
  • Ko mi caygal mawngal ganndo jaraale.

 Kawoori jooketaake, latoori soggetaake. Gaynde wullee, jaaña, maamaari jaɓaani heeroo-gummboo. So Demmba (fowru) juulii, hoorii, sakkiima, muddiima, loggii kurus e daande, naŋtiima e salndu jamaa, noddinii ne, ɓoti koolotaako, joom ɓoti en ne kay koolotaako nde tawnoo powel ladde aynaa beyi sardi jaaƴodiiɗi.

Kibbo ne kay aynaa gorliiɗi, jofnaa jaaƴodiiɗi. Kibbo e lemaali, Dannaa e cooynaali. Won ɗo Kibbo waɗi waabi-waabi, waabii e nammaadi. Koppi mbaɗi jaaɓirɗe maabo. Gitel helaa, reeni seede, haanawere wuuraa, ɓerngel durni miijooji. Joofordu woomii hakkille fetel, sori e newol, yaaɓani rawaandu. Laañal fiɗɗitii, gaable poɓɓondiri, niɓɓuru yaynii. Kural digii, diiri, morlal dogi e wirngo ngaari. Ngaari giddi, guusi, giddi kadi guusi, ƴakki ɗemngal, ronki ɗigginde. Woy ngaari! Mbete a tinaani ko a pewjanaaɗo ?

Kettel debbo-reedu nana e reedu ngaari. Gudel nana e nder reedu ngaari, kurka haddotaako, mawɗo mojotaako. Ñalnde ngaari maayi janngo, laabi juɗooɓe ndaroo, laabi juɗtooɓe kaaletaake. tanngilaaɗe

O jokkani en kadi haa hannde :

Lelli ndewii ɗoo, ena ngondi e ɓiinaaje. Daadi ndewii ɗoo, ena ngondi e ɓoonooje. Buuli ndewii ɗoo, ena ngondi e jeleŋeeji. Jambali ndewii ɗoo, ena ngondi e osoreeji.

Lelli caaji, daadi ooli, jambali jongoli, jonngotooɗi eede. Buulel Sammba komonni jeeri, duumooji e jeeri kono dabbooji e waalo, ɗi laaci no jommbooji, koyɗe no mecekke, noppi no gulaa, reedu no ngaadaata. Ɗi calii ɓireede, ɗi calii wucceede. Ɗi njaɓi kure tafaaɗe e gaawe tanngilaaɗe.

Conngi dañiino yimooɓe dowluɓe wayɓe no Sammba Woppaa, Haamiidu Sule Njaay to Yaasin Lakke, Sammba Sira Bah to Nganno, Hammadi Kummba Loongel Jallo to Jowol Sahre, ekn.

Kerooje

Tunguru welni bawɗi. Tunguru-nunguru welni bawɗi. Jiñtaali mbelni sabareeji. Celeŋ welni dooli. Celeŋ weleŋ welni dooli. Gubul welni layru. Gubul-gubul welni layru. Mballee ngel welni jawli. Hoore am welni kalaace.

So cumu sumii janngo haa dooƴooje ndooƴii, mo alaa jaane jaanndotaako, mo alaa seele seelotaako. Yo a taw aɗa jogii seele, seele buulo, dagaro, dargo laaci.

Giɗo Alla, giɗo Annabiijo Alla, mo fusi ɓohre, wottini goonooje. Giɗo Alla mo ñammini mi nduulaandi jeeri, suma toni, feerna ɓernde.

Ndiiɗoo njimri kadi woodiino naalankooɓe nantunooɓe inɗe mumen ko wayi no Keekuta Jaawara, ena jeyaa to wiyetee Njofaan Jookee, e nder diiwaan Boosoya.

Njaay Saydu Aamadu