Kaawis : ko gooto e waajiiɓe ɓee kadi wonnoo

0
1192

Demmba seydi Jallo ina wonndi e jom suudu mum. Demmba noon woni aada mum tan ko so finii, so woodii ko dañi,  totta jom suudu mum  yo fewju bottaari, kañum faya caali jakkaa,  ko bottaari tan artirta ɗum. So o wottiima kadi o hirndayoo, ko hiraande tan artirta mo. Haa waɗi ñalaande wootere o weetoyi caali jakkaa haa bottaari ɓallii, o dogtani galle, o ƴaaŋi jehre o soodi kilooji tati teewu, o addi o totti jom suudu oo,  o wiyi ɗum ko hiraande. Ndeen ɓe ngottiima kadi haa waaji maa fooftiima, o ruttii to jakkaa, o hiiri e cokki e jeddi, jom suudu oo kañumne, nde tawnoo ko e maɓɓe jeyaa, defi defti gila law tan ɓallini kañum e wonndiiɓe mum, no naane e jooni tawi ɓe piltinii ɗum haa wiyi cer. Waaji maa hiiri caali Jakkaa haa geeƴe njoni, o reggini Sammba Kaari en, o wiyi ɓe “njahen galle kirtoyo-ɗen”. Ɓe ngari eɓe ñaaƴa haa ɓe njettii, seydi Jallo maa wiyi jom suudu oo “addan min hiraande”. Tan jom suudu o wiyi “eeh, hoto bone barkin, wonaa mi naat nder suudu tan njaltu mi taw-mi ullungel men ngel ñaamii teewu nguu. »  Demmba Jallo wiyi “hay so ndu haangaama mooƴooji, ndu suusaa.  Hol to ndu woni ? » O wiyi mo “e nduna nder”. No naane e jooni tawi o jaggii ulluundu nduu, o addi peesirgal makko (Balance), o fawi heen ullundu nduu, o tawi ullundu nduu peesata ko kilooji 3 fat, ɓurtaani, ŋakkaani. O wiyi debbo oo “en ceertaani, jooni kay a haalnat kam so tawii ko teewu nguu woni ɗoo, hol to ullundu nduu woni ? Walla so ullundu nduu woni ɗoo hol to teewu nguu woni ?  

Ittaa ko e kewol Facebook Thierno Al Fulani Ba

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa