Muritani : Ciimtol SHERPA 2017

0
109

“ Goomuyel laamiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo alɗude, yimɓe leydi heddiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo waasde”

Fedde nde wonaa laamuyeere haɓotoonde warhooreeji bonande jawdi wiyeteende Sherpa, joopiima kadi buuñgol cabbinngol e Muritani, no huunde ɓeydoore iiñcuru nder renndo, teppunde ɓamtaare leydi ndii. Nde joopii ɗum ko e ciimtol caaktangol ñalnde 28 settaambar 2017.

Eɗen ciftora, e marse 2013, Sherpa hucciniino ciimtol baangol noon  e juɓɓule ñamnooje Muritani kaalisaaji gaadoraaɗe ɗee, kono, e wiyde Sherpa, gila ndeen, « ngonka kaa ɓeydii ko bonde, ɗum noon alaa no Sherpa waɗata so wonaa kadi dillinde hulnde ngam jeertinde yimɓe laawol goɗngol. Goomu ngardiingu leydi ndii ina jokki e happaade ngaluuji ñalnde kala, oon sahaa gooto mo leydi ndii wondi e caɗeele ɓurɗe teeŋtude gila nde njaru jamɗe yani.  »

E wiyde William Burdon, hooreejo Sherpa « hannde, dalillaaji keewɗi ina ngaddana yimɓe miijaade wonde kaalisaaji keewɗi no feewi, ɗi pelle ñamlooje kaalisaaji ñamlata Muritani ɗii fof, naatata ko e wiiduru muuɗnugol e bonannde, kam e nder njuɓɓudi moolanaandi baaragol jawdi buur ». 

Muritani fof e wonde leydi Afrik ɗimmiri to bannge keewgol oogirɗe, gila e jamɗe, kaŋŋe, kiri e ngaluuji diƴƴe (liɗɗi ekn.), kayri fof e wonde e hebaade waɗtude yeeyde kuɓɓam diƴƴeeje (hydrocarbures) hedde 2021, Muritani fof e famɗude yimɓe, hedde miliyoŋon nayon fat, ndi yejaa ko e leyɗe biyeteeɗe « keedɗe caggal », e, e wiyde FMI « ngonndi e nokku kersiniiɗo to bannge maaɗe buuñgol e njeenaari ». 

William Bourdon wiyi kadi wonde « Muritani fof e jogaade fartaŋŋeeji mawɗi, ko leydi mbelndi wonande denndaangal mooftooɓe ko wujjaa e foksineeruuji ‘delinkaaji’ porlooji kaalisaaji tawi kulaani paayaani, ɓerɗe mum en ndeeƴi ».

Gajaaɗe politik e kaalis, ngardiigu mbonngu e kuufgol bonngol jawdi leydi ndii ina teppi faggudu mum. Ciimtol Sherpa ngol rokkii yeruuji keewɗi ɗo golle laamu kalfintee nder niɓɓere, yeru mahngo kanndaa keso kaa halfinanoongo sosiyatee mo alanaa ɗum humpito, tawi kadi ardii ɗum ko yimɓe ɓalliiɓe hooreejo leydi ndii, yeru mahngo santaraal kuuraa Nuwaasoot halfinaango kanndidaa ɓurnooɗo tiiɗde coodgu oo nde golle ɗee kalfintee ndee ekn.

Sherpa siftinii wonde wiɗtooji umminaama to Dental dowlaaji Amerik e to Kanadaa sabu tuumamuyaaji buuñgol joopiiɗi oogirde kaŋŋe Tasiast nde sosiyatee kanadaanaajo Kinros Gold Corporation gollotoo ndee.

Nanondire hakkunde gollirɗe (sosiyateeji) tumarankooje e gollirɗe muritaninaaje ɗe yimɓe yiytiniiɓe to bannge politik kuufi, ina tuumaa kadi soomde njeenaari e buuñgol. Yeru mo Sherpa rokki ko nanondiral hakkunde Muhammed Abdallaahi wul Yaha, meeɗnooɗo wonde kuuɓal dowla ko faati e gollingol jawdi, ɓadiiɗo hooreejo leydi Muhammed Abdel Asiis. Oon sosiyatee mo woodaano haa 2013, kam woni gollodiiɗo cuɓaaɗo Kinross, Total e Kosmos Energy ekn.

Sherpa ina haawaa kadi sababuuji gaddanɗi laamu Muritani waɗdude e sosiyatee Sinuwaa biyeteeɗo Poly Hondone, nanondiral feccere mbaroodi baawrungal, oon sosiyatee mo nganndu-ɗaa sinndii ko e Poly Hondone Technologies ganndiraaɗo njeeygu ngu rewaani laawol njogitaaje peewnaaɗe Siin feewde caggal leydi. E miijo Sherpa, ñamlooɓe kaalisaaji potaani yiyde deestaare waynde nii bonɗe tawi mbaɗataa hay dara. Sherpa ɗaɓɓii e ñamlooɓe leyɗeele kaalisaaji nde mbaawnata laamu Muritani hujjikinaade e hunanaade ko tiiɗi ngam dartinde  ngol kaytugol bonngol, e yo wiɗtooji katojinaaɗi mbaɗe ko ɓuri yaawde. E miijo maɓɓɓe, “ ina waɗɗii ñamlooɓe kaalisaaji anndude e yenaneede ɗo kaalisaaji ñamlata ɗii naatnetee, ɓe kuutoroo paamningol e fawde e ñamaale ɗee sarɗiiji, hoto ɗi mbooyneede.”

Caggal nde ciimtol ngol saaktaa, ngol neldaama e juɓɓule ñamlooje kaalisaaji ɗee, ko wayi no FMI e Banke aduneejo, e FADES e BAD, e AFD, e Goomu Orop e USAID ekn.

Ciimtol ngol feccitii ko e dame 4 caggal ngardiindi ndii. Ngol feeñninii kadi ngoƴaaji tati, ɗi njogor-ɗen jubbude e mum en seeɗa.

Tiitoonde damal gadanal ngal ko « Muritani e maale kiite ngaluuji ».

« Kiite ngaluuji tago » ko konngol cifotoongol ngonka kaawniika ka leyɗeele keewɗe ngaluuji tago baaɗi no petroŋ (leyɗe aarabeeɓe, Niiseriyaa, Anngolaa, Alaseri, ekn) e jamɗe (Gine konaakiri, Muritani, Konngo ekn) e kaŋŋe ekn. ngondi, so ronkude ƴellitaade e heewde caɗeele. Nde jam ndee, heewde ngaluuji ko malu fotnoo wonde, kono ina teskaa e winndere hee, yoga e leyɗe ɗe Alla rokki ngalu keewngu ubbiingu e leydi, ina ngondi e caɗeele ƴellitaare, sibu buuñgol e njeenaari ina keewi tuddinde e mum en, ko jiidaa e golwole e kareeli ngam yiɗde jiimde ɗiin ngaluuji. Paamen tan wonaa ngaluuji ɗii e koye mum en kaɗata ƴellitaare ndee, haɗata nde ko kareeli ɗe ɗum jibinta walla diiñagol won ɗeen ceŋɗe renndo e laamu caloo woppude, tawi ndartorii ko njeenaari e buuñgol…

Muritani noon wonaa ɗiin ngaluuji tan jogii, sibu jeyaa ko e leyɗe winndere ndee ɓurɗe heewɗe liɗɗi (njuuteendi tufnde mum ko 720 km) ko jiidaa e jawdi ndariindi e leydi ndema ɓurtunde sokla leydi ndii… Kono ngaluuji ɗi ittanaani ɓesngu mayri tuuya.

Ciimtol ngol hollii wonde, e wiyde ciimtol cakkitiingol PNUD paatungol e ƴellitaare aadee, nder 188 leyɗe juurnitaaɗe ɗee, Muritani ari ko 156. E nder ɗuum :

  • ɗaminaare nguurndam haaɗi ko e duuɓi 63 ;
  • 55,6% muritaninaaɓe ko waasɓe, heen 29,9% ko waasɓe no feewi…;
  • Ko 45,5% fat e mawɓe ɓee ɓoorii humambinnaagu.

« Ngoƴa gadano : sifaa no golle laamu kalfinirtee »

« E nder leydi ndi faggudu mum ƴellittoo, potndi ɗum noon waɗde jawdi keewndi e mahngo (laabi, kuɓeeje ekn…), kalfingol marseeji laamu keewaani teskaade ko nafata leydi ndii e yimɓe ɓee koo ; ɗi keewaani hafineede yimɓe ɓurɓe moƴƴude coggu, walla ɓurɓe waawde, ɓurɓe hattande. Ɗi keewi halfineede ko e suuɗaare, yimɓe walla sosiyateeji baawɗi buuñde halfinooɓe ɓee kaalisaaji, tawi golle mum ngonaa moƴƴe, sabu nafooje keeriiɗe ».

Ɗum noon ciimtol ngol yiɗi wiyde ko Muritani ko noon siforii, sibu ngol winndii « marseeji laamu keewɗi ndokkirtee ko « gré à gré » 1/ huunde nde ɗooftaaki doosɗe laaɓal e potndugol ndaartooɓe golle ɗee, e hakke halfineede golle buur ɓurɗe famɗude, 2/ tawi parlemaa diisnaaka walla horataa, tee yamiraani, 3/ e nafoore heeriinde yimɓe walla goomuuji ɓalliiɗi laamu ». Ngol rokkii heen yeruuji keewɗi ko wayi no  mahngo kanndaa keso oo, santaraal kuuraa Nuwaasoot, walla tuugnorgal Emel 2012, anketaaji sabu tuumeede buuñgol, nanondire ɗe tuugaaki e potal baɗdaaɗe e sosiyateeji tumarankooji ekn…

« Ngoƴa ɗiɗmo : kuufgol ngol hellifaaka ngaluuji tago »

Ngaluuji tago joofii ɗoo ko denndaangal ngaluuji ɗi Alla ubbi e leydi : oogirɗe (njamndi, kaŋŋe, kirin kaalis, petroŋ, gaas ekn), ngaluuji diƴƴe, leydi ndema, dunli, henndu, ekn. Ciimtol ngol teskii ɗoo tan ko nanondiral baɗdangal e sosiyatee sinuwaa biyeteeɗo Poly-hondone-pelagic-fishery co, sibu maggal jogaade baɗte lugge e faggudu leydi ndii, nde tawnoo ko ɓuri heewde e dewiis (kaalis naatoowo) leydi ndii ko heen ummortoo. Awo ngoo tan ko sappoɓal PIB leydi ndii, ko 35 haa 50% (feccere) ko leydi ndii yeeyata caggal leydi. Awo ngoo ina liggina kadi fotde 45 000 neɗɗo, woni hedde 36% golle laamu laawɗinaaɗe.

E ngoon yeeso, laamu Muritani, ngam hisnude nguu ngalu, lelniino « Feere Jiilgol duumotoongol senngo Awooji e nehngo diƴƴe 2008-2012 » nde faandaare mum wonnoo « huuɓnude, rewrude e kuufgol duumotoongol ngaluuji diƴƴe, juumtingol ngartam ndañeteeɗam heen to bannge renndo e faggudu wonande ko ɗum naatnanta bidsee leydi ndii, ko gollotooɓe muritaninaaɓe heeriiɓe ndañata heen, to bannge golle dañeteeɗe heen kam e kisal nguura e ustugol baasal e leydi ndii ».

Kono ko winndaa e nanondiral ciifangal ñalnde 7 suwee 2010 hakkunde Muritani e sosiyetee sinnaajo POLY-HONDONE PELAGIC FISHERY CO. koo, ina woɗɗi ndeen feere lelnaande, sibu ngaal nanondiral ina eɓɓi maa sosiyatee oo mah waylirde mawnde jarnde 100 miliyoŋ dolaar Amerik, rokkee kam ne hakke awde fotde duuɓi 25 e diƴƴe Muritani wondude e newnaneede newnugol ɓurtungol kala ko faati e kaalis e njulaagu (hakkeeji duwaan, lempooji ekn)

Yeru, ko faati e awo ngoo alaa fof sarɗi fawaa heen, alaa haɗde woni heen ; ko seeɗa haalaa e jiilgol duumotoongol ngaluuji e naatirde hee tawi noon Banke Aduneeje e hoore mum hollitii faayre mum e battane awo e nder Muritani, sibu mum wontude « dañal kakindiingal ».

Sosiyatee oo rokkaama kadi boowal 60 000 m2 wondude e kunagol laamu Muritani ɓeydande ɗum heen dokkal boowal goɗngal so golle sosiyatee oo ɗaɓɓii ɗuum, yantude e woppaneede lempooji keewɗi. Yanti heen ngalɗoo nanondiral ina luutndii huunde e sariyaaji Muritani.

Caggal ko ina ɓura duuɓi jeegom caggal ko ngalɗoo nanondiral siifondiraa koo, yimɓe teskiima wonde ko wiyanoo maa sosiyatee oo gollin fotde 2 000 neɗɗo koo laataaki, sibu o gollintaa jooni ko ɓuri 700 neɗɗo.

Ko wiyatee eggingol karallaagal koo kadi waɗaani sibu laaɗe ɗee haa hannde peewnatee ko Siin. Heewɓe ina kaawaa ko addannoo guwarnama Muritani siifondireede ngalɗoo nanondiral wondude e geɗel goɗngel ɓeydungel tuumaamuya sibu oo sosiyatee ɓurnoo anndireede ko njeeygu njogitaaje peewnaaɗe Siin ngu rewaani laawol caggal leydi.

Sosiyatee POLY-HONDONE ko salndu sosiyatee biyeteeɗo POLY TECHNOLOGIES INC walla kam, ko famɗi fof, ina jokkondiri no feewi e oo sosiyatee sibu inɗe majje ina kuutoree kam en fof e nanondiral hee.

E desaambar 2012 laamu Muritani suɓii ko POLY TECHNOLOGIES INC ngam mahde tufnde konu e njulaagu hesere nder komin Njaago, nde njaru mum tolnii e 325 militoŋ dolaar (116 miliyaar ugiyya) ɗe laamu Muritani difii kam en fof, tawi ina sikkaa hay jeeyngal kalfingol golle gootal waɗaaka.

Ndaa noon POLY TECHNOLOGIES INC. ko sosiyatee ganndiraaɗo kafeeje buuñgol to Namibi, to Niiseer, e to Simmbaabuwee. E 2013 laamu Amerik fawii e makko kuugal sibu makko yaɓɓude laawol jowitiingol e baasgol hebbinde kaɓirɗe to Iraan, to Kooree Rewo e to Siiri.

E kaaltidgol nanondiral e Dental Orop cakkitiingal ngal, laamu Muritani naatnii heen taƴre yaltinoore awo barooɗe maayo biyeteeɗe ‘céphalopodes’ tolniingo e 40% njaru awo yeeyoyteengo caggal leydi. Muritaninaaɓe paamii ko wonnoo sabaabu ɗuum ko ɓooyaani koo sibu ministeer awo waɗii ƴele (jamirooje taƴaaɗe) ko ɓooyaani koo (baawɗe yeeyeede), tawi ko e hattan makko kanko tan « gooto », “ɗeen jamirooje ndokkaama  doggol yimɓon seeɗa ɓe alaa ko jotondiri ɗum en so wonaa ɓallaade Hooreejo leydi oo, sibu ko ɓalliiɓe galle makko, walla waɗooɓe politik.”

 « Ngoƴa tataɓo : kuufgol bonngol e baaragol kaalis buur»

So won joopiiɓe kuufgol ooñingol kaalis buur, woɗɓe njiyi e ngool kuufgol bonngol ko yiɗde ardiiɓe leydi ndii ruggude ngalu leydi ndii. FMI hollitii e ciimtol mum 2016 ngol wonde weltaaki e ko wasiyaaji mum ciyniraaka no hanirnoo nii. Ko noon kadi Banke Afrikeejo ngam ƴellitaare jooporii ngardiigu mbonngu kaalis buur leydi ndii. Kamɓe fof ɓe njoopiima ŋakkeende laaɓal e nder no kaalis leydi ndii firlitirtee nii.

So artii e bidsee dowla oo, laabi gollorɗi lelnaaɗi e sariya ɗii ɗooftaaka : parlemaa e Ñaawirde hiisaaji (Cour des Comptes) tinataa tee ina kumpaa kaalisaaji naatooji walla depasuuji laamu keewɗi (haa teeŋti noon e kaalisaaji jowitiiɗi e golle laamu).

Ko ɓuri heewde e baaragol kaalis buur rewrata ko e Banke santaraal (BCM) ɗo ko ɓuri heewde e kaalisaaji leydi ndii ndewrata. Nii woni, e wiyde luulndo, kaalisaaji leydi ndii keewɗi naatooji BCM ummoriiɗi caggal leydi mbinndetaake e sariya kaalisaaji (loi des finances) tee no kuutorirtee nii rewaani laabi kuutorɗi bidsee, yeru 50 miliyoŋ dolaar Amerik (18 miliyaar ugiyya) ɗi Sawuud rokkunoo Muritani, ɗi luulndo ngoo seeraani e naamnaade ɗo naati.

Ko noon kadi wonande 200 miliyoŋ dolaar (71 miliyaar ugiyya) ɗi Muritani heɓnoo e Libi, ummoriiɗi e ngostiigu Abdallaahi Senusi, gonnooɗo mawɗo sarwisaaji ñukkindo Kaddaafi, kaalis mo alaa fof ɗo feeñi e bidsee laamu nguu. Ɗumɗoo ko yeruuji seeɗa tan sibu BCM ina takkee ittude ñalnde kala kaalisaaji ittugol ngol rewaani laawol… BCM wontii kuutorgel baɗiraangel nafooje keeriiɗe ardiiɓe leydi ndii, yeru, yoga e jamirooje udditgol bankuuji dokkaaɗe tuugaaki e laaɓal… Ɗumɗoo ko yeruuji seeɗa tan kollitooji no kaalis leydi ndii gollortee…

E wiyde Sherpa hannde, ɗee geɗe kala mbaawaa jaggireede tan no geɗe teelɗuɗe, keɓtiiɗe nii, ɗe ceedtotoo ko ruggo ngalu leydi ngo ardiiɓe ɗum miijii, njuɓɓini, yahdungo e deestagol dowla nuunɗal.

Hakkunde 2010 e 2014 faggudu Muritani dañii fartaŋŋeeji mawɗi sabu ɓeydagol coodgu njamndi e kaŋŋe ekn. Dañal ummoriingal e njeeygu caggal leydi ɓeydiima fotde 71%. Dañirɗe bidsee laamu ɗee tan ɓeydiima laabi ɗiɗi sibu ko wonatnoo 200 miliyaar ugiyya wontii 400 miliyaar hitaande kala. E ngaal daawal kadi, Muritani naatnii ngalu keewngu ummoraade caggal leydi fotde 17,24 miliyaar dolaar (6 154 860 000 000 UM : ujunnaaje jeegom e teemedere e capanɗe joy e nay miliyaar e teemedde jeetati e capanɗe jeegom miliyoŋ ugiyya), kono ɗuum haɗaani SNIM ɗiccaade hannde.

 « Gila o ari e laamu e hitaande 2009, persidaa Muhammed wul Abdel Asiis ko mahɗo njuɓɓudi baaragol ngaluuji leydi ndii ngam nafoore makko heeriinde e nafoore tamanngel yimɓe jeyaaɓe e goomu makko : yoga e ɓeen mbaɗaama e postooji laamu toowɗi walla ngardinaama sosiyateeji laamu tawi yoga heen alaa ko cosraa so wonaa haa keɓa marseeji e ɓuucaade kaalis buur. »

« Jawdi buur keewndi, haa arti e boowe e ekkolaaji njeeyaama ɓalliiɓe laamu nguu, ko wayi no komersaaji, tawi noon fotde 41,4% leydi ndii ko humambinneeɓe ».

«  Ko ina wona duuɓi jooni, ujunnaaje keewɗe ektaar leyɗeele ndema, yeru to Daarel Barka, ɗo ɓaleeɓe leydi ndii nguuri ɗoo, loppitaama tottaama julaaɓe leydi ndii e tumarankooɓe. »

“ Ngolɗoo ɓuucagol ngalu leydi ndii fof tuugii ko e BASEP. E wiyde gollooɓe heewɓe kala ko ina dilla e leydi ndii ko e BASEP rewrata : jamirooje ƴeewndagol oogirɗe, jamirooje awo, dokkugol boowe leydi, kalfingol golle ekn… Kala kadi toɗɗeteeɗo e laamu (jaagorɗe, senaateruuji, Ardiiɓe toowɓe, ammabasadeeruuji …) maa rewra ɗoon, tawi noon oo BASEP alaa fof laawol dagni goodal mum, wonaa to Parlemaa, wonaa to guwarnama.”

SHERPA joofniri ciimtol mum  ko wiyde wonde « …ɗii yeruuji ngardiigu mbonngu ina kolliti wonde Muritani tiindii ko ɗo feewaani, tawi haa hannde ɓesngu mum waawaani naftoraade ngalu mum. Goomuyel laamiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo alɗude, yimɓe leydi heddiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo waasde »

Tonngol Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa