Duuɓi 70 Bayyinaango huuɓtodinngo jojjanɗe aadee

0
84

Bayyinaango huuɓtodinngo jojjanɗe aadee teeŋtini ko hakkeeji gorwori aadee, ngo ɗaɓɓi ko yo sariyaaji keɓtin ɗiin hakkeeji, ɗooftoo ɗi. Bayyinaango ngoo ina waɗi kadi ngardiindi, teeŋtinndi dame jeetati puɗɗoriiɗe « E teskaade », teeŋtinɗe jojjugol ɗooftagol hakkeeji aadee e nder leyɗe winndere ɗee kala, ngenndiije ɗee kala, e tippule dawrugol ɗee kala. Nde joofiri habrude wonde Batu kuuɓtodinngu Fedde ngenndiije jaɓii bayyinaango ngoo ñalnde 10 desaambar 1948. Bayyinaango ngoo saaktaa ko to Pari rewrude e hawraande 217 (III) A. Dowlaaji 50 nder 58 tawtoranooɗi joɗnde ndee, ngootanii nde, hay dowla gooto luulndaaki nde, ko dowlaaji jeetati tan ngoni heen jaambureeji (ɗi njaɓaani calaaki bayyinaango ngoo) ; ina heen Afrik worgo mo Apartaay caliiɗo konngol « hakke potal yeeso laawol ko aldaa e paltoor njibiniigu walla leñol » ; ina heen Sawuud caliiɗo « potal hakkunde debbo e gorko ». Poloñ e Cekoslowaki e Yugoslawi e Dental Sowiyet (Riisi, Ukren, Bieloriisi) noon haɗi ɗum en wootde ko luural paatungal e kuuɓtodingol bayyinaango ngoo, hono no haaldaa e kuulal 2, taƴre 1 nii. Leyɗe ɗiɗi jaamureeje keddiiɗe ɗee ko Yemen e Honduraas.

Bayyinaango ngoo ina siftina en tan wonde waɗiino sahaa, hakkeeji cifaaɗi heen ɗii ɗooftetenooka, walla ina keewnoo yaɓɓeede. Wonaa mehre waɗi bayyinaango ngoo saakteede e hitaande 1948, duuɓi tati caggal ñifgol wolde adunaare ɗiɗmere.

  E ngo siftina golle yoorɓerndaagu ina lutti haa hannde e renndooji aadee en. E ngo siftina golwole bonɗe, jooɓiiɗe miliyoŋaaji miliyoŋaaji fittaandu. E ngo siftina won ɗo yimɓe kaɗaa dakmitaade e ngaluuji leyɗe mum en, won ɗo yimɓe paltatee, ƴeewratee guri ɓalli mum en, ɗemɗe mum en, diine mum en… 

En caaktiino ngoo bayyinaango e Fooyre Ɓamtaare (tonngooɗe 33, e 34) jaltunooɗe e lebbi ut e settaambar 2006. Kono eɗen njaltinana ngo goɗngol wonande ɓe ndañaano tarde ngo walla yiɗɓe hesɗitinde taro mum en.

Naatirde

E teskaade ko keɓtingol ndimaagu aadee en njibidinaangu e potal hakkeeji yimɓe fof, hakkeeji ɗi teettotaako, ngoni ngooroondi  wellitaare e nuunɗal e deeƴre nder winndere ndee ;

E teskaade ko majjere e ngañgu hakkeeji aadee caabii golle barbareeje ɗe hakkille aadee waawaa jaɓde, yantude e ɗuum ko compugol aduna ɗo yimɓe njogii ndimaagu haalde e rewde ko mbelaa, tawi kulaani, nguuraani e baasal, ko kam en keɓtinaa ngoni muuyannde aadee ɓurɗe toowde ;

E teskaade wonde deenirgol hakkeeji aadee ɗii ngonka nuunɗal, ko huunde himmunde hoto yimɓe fiɗɗoraade fenaande e kiiɗal murteende ;

E teskaade wonde kirjingol e cemmbingol jotondire musiɗɗaagal hakkunde leyɗe ko huunde himmunde ;

E teskaade wonde, e nder doosɗe mum, Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU) keɓtinii goongɗingol mum hakkeeji aadee ɓurɗi teeŋtude, hakke no aadee wayi tiiɗde, nder potal hakkeeji rewɓe e worɓe. Yantude e ɗuum, ɓesnguunji ɗii kollitii pellital mum en yiɗde wallitde ɓamtaare renndo e compugol ngonka nguurndam ɓurka moƴƴude e nder wellitaare ɓurnde yaajde;

E teskaade wonde leyɗeele dentuɗe jeytiiɗe ɗee, e ballondiral e fedde leyɗeele dentuɗe jeyɗe koye mumen pellitii ñiiɓnude kormagol hakkeeji aadee kam e ndimaagu ;

E teskaade wonde faamamuya gooto wonande ɗee jojjanɗe e nder wellitaare, ko geɗal dowrowal ngam tabitingol timmugol ndee hawraande :

Batu kuftondinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe ina saakta ndeeɗoo hawraande anndiraande : “Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee” sabu wonde ɗum yiɗde renndaande, yiɗde nde ngenndiije e ɓesnguuji fof poti yettaade mbele gooto kala, mbele renndo kala, ina etoo, e rewrude e nehdi e jaŋde, ɓeydude ɗooftagol ɗii hakkeeji e ndee wellitaare e tuma nde cakkata denndaangal peeje mbele ndeeɗoo hawraande ina ɗooftee e nokkuuji kala.

AADEE EN KALA

Kuulal 1 : Innama aadee en fof njibidintee ko e ndimaagu, e potal ndimaagu e hakkeeji. Eɓe ngoodi hakkille e hakkilantaagal etee eɓe poti huutondirde e nder ɓiyngu yummaagu.

Kuulal 2

1. Neɗɗo kala ina waawi ɗaɓɓude denndaangal hakkeeji e wellitaare sifaande e ndeeɗoo hawraande, tawi aldaa e hay paltoor gooto : wonaa paltoor leñol walla nguru ɓalndu, wonaa paltoor ɗemngal walla diine, walla miijo politik, walla miijo waawngo wonde fof, wonaa iwdi leñol walla jibinannde maa iwdi renndo, wonde ɗum debbo maa gorko, wonaa paltoor tuugiiɗo e dañal walla ngonka mbaawka wonde kala.

2. Yanti heen, hay ceerungal gootal waɗetaake hakkune yimɓe sabu ngonka mum en politik walla laabi leydi mum, walla laabi adunankooji, ndiin leydi wonde ɗum ndimɗundi, njiimaandi walla ŋakkiraandi won nguun ndimaagu. (Ina fira wonde hay gooto fotaani leeptireede dawrugol walla laabi leydi mum ekn…)

Kuulal 3 : Innama aadee kala ina jogii hakke e nggurndam kam e wellitaare e kisal hoore mum.

Kuulal 4 : Hay neɗɗo gooto fotaani jiyɗineede walla gollineede. Njiyaagu e e teret aadee en haɗaa, e no waawi siforaade fof.

HAY GOOTO

Kuulal 5 : Hay neɗɗo gooto fotaani leepteede maa golleede golle yoorɓerndaagu, walla ittooje neɗɗaagu walla koynooje.

Kuulal 6 : Neɗɗo kala ina jogii hakke, to waawi wonde fof, heptinaneede hakkeeji mum to bannge sariya.

Kuulal 7 : Yimɓe fof poti yeeso laawol, kamɓe poti hakke ndeenka laawol ko aldaa e paltoor gooto. Kamɓe kala aɓe njogii hakke e potal ndeenka ngam suraade e kala paltoor luuldiiɗo ngooɗoo bayyinaango kam e kala tooñannge yiɗde waɗde oon paltoor.

Kuulal 8 : Neɗɗo kala ina jogii hakke wullitaade to ñaawirɗe leydi mum jogiiɗe oon hattan, so hakkeeji mum gorwori ɗi doosgal leydi walla sariya heɓtinani ɗum njoolaama.

Kuulal 9 : Hay gooto fotaani nanngeede, dummbeede walla yaltinireede leydi e dow fenaande.

Kuulal 10 : Neɗɗo kala ina jogii hakke, e nder potal timmungal, e heɗteede e peeñcu e nder potal to ñaawirde jaambureere, goonganteere, fotnde rokkitde mo hakkeeji makko e baɗɗiiɗe makko, walla jaalɗina e hoore makko tuumumuya oo.

Kuulal 11

1. Kala neɗɗo tuumaaɗo waɗii bonannde jaggirtee ko alaa ko waɗi haa nde ñaawoore peeñcu ɗo denndaangal hakkeeji makko  jogaade heedooɓe ɗooftaa, jaalɗini ɗum e dow hoore mum fof ;

2. Hay gooto fotaani faweede kuugal sabu golle walla jejji ɗi nganndu-ɗaa nde mbaɗi ndee, laawol bonnaano ɗum en (laabi ngenndi maa winndereeji). Ko noon ne kadi, hay kuugal gootal ɓurataa kuugal potnongal faweede e neɗɗo e sahaa nde waɗi bonannde ndee.

Kuulal 12 : Nguurndam neɗɗo keeriɗam, nguurndam ɓesngu mum, hoɗorde mum walla binndaaɗe mum, faayiida mum e neɗɗaagu mum, ko geɗe ɗe laawol reeni; hay gooto fotaani naatde heen walla yaɓɓude ɗum, maa sunnaade ɗum, tawi oon welaaka. Neɗɗo kala ina jogii hakke e ndeenka laawol ngam surde ɗum e geɗe luutndiiɗe ooɗoo hakke.

Kuulal 13

1. Neɗɗo ina jogii hakke yahde ɗo welaa fof, e no weliraa kala, kam e hoɗde e nokku mo welaa e nder leydi.

2. Neɗɗo kala ina jogii hakke yaltude leydi mbaawndi wonde fof, faade leydi ngoɗndi (hay yaltude leydi mum).

Kuulal 14

1. Kala kaɗaaɗo deeƴde ina jogii hakke yiylaade e dañde ɗo moolii.

2. Oo hakke noon toɗɗaaki yimɓe yiylorteeɓe warhoyre walla golle luutndiiɗe paandaale e piɓle Fedde Ngenndiije Dentuɗe.

Kuulal 15 : Neɗɗo kala ina jogii hakke jeyeede e leydi. Hay gooto waawaa, e dow belaaɗe, haɗeede jogaade ngenndi walla waylude ngenndi
e dow belaaɗe.

Nguurndam  e  wellitaare

Kuulal 16

1. Debbo e gorko ina njogii hakke resondirde e waɗde galle so kellifaama. Ɗum alaa paltoor gooto tuugiiɗo e leñol, leydi walla diine. Hakkeeji maɓɓe to bannge dewgal poti e sahaa nde ɓe ngondi ndee, e nde ɓe ceerata ndee.

2. Dewgal ngal foti humeede tan ko nde fotɓe resondirde ɓee njaɓi.

3. Galle woni ngooroondi renndo, e dow ɗuum, renndo e laamu ene poti reende mo.

Kuulal 17 : Neɗɗo kala ina jogii hakke jeyde, jeyi keeriiɗo walla denndaaɗo.

Kuulal 18 : Kala neɗɗo ina jogii hakke jogaade miijo mum e diine mum. Oo hakke noddii ndimaagu e wellitaare waylude diine walla fiɓnde, kam e ndimaagu juulde, so e teelal walla e dental, e peeñɗi walla e mbirniindi ; o nodii hakke janngude e tabitinde njuulu makko.

Kuulal 19 : Neɗɗo kala ina jogii ndimaagu jogaade miijo e diine. Hay gooto fotaani hulɓinireede sabu miijooji mum. Neɗɗo kala ina waawi yiylaade e dañde e sarde kabaruuji e miijooji e rewrude e kala kuutorgal baawngal wonde kala.

Kuulal 20 : Neɗɗo kala ina jogii hakke e ndimaagu waɗde batu walla sosde maa jeyeede e fedde nde roondaaki fitina. Hay gooto fotaani waawneede yo jeye e fedde.

Kuulal 21 :

1. Neɗɗo kala ina jogii hakke waawde ardaade geɗe renndo leydi mum, so kam e hoore mum walla so rewrude e hoolaaɓe ɓe suɓanii hoyre mum, tawi aldaa e hay waawnere wootere.

2. Neɗɗo kala ina jogii hakke, e nder potal, dañde won ɗeen golle renndo leydi mum (halfineede golle laamu).

3. To bannge gardagol geɗe renndo, ko yiɗde ɓesngu foti ɗoofteede, ko kam woni geɗel dowrowel. Ndeen ɗoon yiɗde ɓesngu foti feeñirde ko e wooteeji nuunɗuɗi, potɗi yuɓɓineede sahaa e sahaa fof, e rewrude e woote kuftodinɗo dagiiɗo, e nder sirlu, walla rewrude e laawol jerondirngol e mum, gaddanoowol mo woni kala wootde e wellitaare.

Faandaare  kaaɗtudi renndaande

Kuulal 22 : Neɗɗo kala e nder renndo ina jogii hakke e ndeenka ngoon renndo tuugiika e keɓgol geɗe faggudu, renndo e pinal gaddotooɗe ndimaagu e wellitaare neɗɗaagu, e fawaade e kattanɗe leydi mum, walla e ballal adunankeewal e fawaade e njuɓɓudi e doosɗe heen leydi kala.

Kuulal 23 :

1. Neɗɗo kala ina jogii hakke gollaade e suɓaade golle mum dow potal hujjiaaji liggeey e ndeenka baasgol gollaade.

2. Yimɓe fotɓe ko ngollotoo, poti fotde njoɓdi.

3. Kala liggiiɗo ina jogii hakke e njoɓdi potndi heen, njonndi, mbaawndi jogaade mo kaŋko e ɓesngu makko, mbele omo daña ngonka moƴƴa, tedduka. Njoɓdi ina haani timmitinireede nafooje renndo goɗɗe.

4. Kala liggotooɗo ina jogii laawol tafde walla e jeyeede e senndikaa ngam reende nafooje mum.

Kuulal 24 : Neɗɗo kala ina jogii hakke e fooftere e weltinde ɓernde mum haa arti noon e dottugol jaɓningol mudda golle ɗee, ina jogii hakke e fooftere yoɓeteende.

Kuulal 25 :

1. Neɗɗo kala ino foti jogaade hakke e nguurndam ceɓorɗam haa waawaa toppitaade cellal mum, ngonka mum, e ngonka ɓesngu mum, haa teeŋti e nguura, koltu, safaara e geɗe renndo ; omo jogii hakke e ndeenka so tawii o liggaaki, walla o sellaani maa walla o jooɗtiima e doole makko, walla o hesniima, walla o naywii, walla heɓtiima mo kala geɗe ustooje kattanɗe Neɗɗo ɗe pawaaki e bellanteeje.

2. Ɓesɗo e tiggu ina njogii hakke e ballal keeringal. Sukaaɓe kala, ɓe dewgal walla alaa, poti hakkeeji to bannge renndo.

Kuulal 26 :

1. Neɗɗo kala ina jogii hakke e nehdi e jaŋde. Jaŋde ndee fotaani yoɓeede hay sinno ko arwaniire e leslesre. Jaŋde sukaaɓe ina foti wonde alaa e sago. Jaŋde karallaagal ina foti huɓtodinde ; jaŋde toownde ina foti udditanaade mo woni kala ko aldaa e heedi-heeda, so tawii joom mum ina jogii kattanɗe mum.

2. Faandaare nehdi e jaŋde foti wonde ko ƴellitde neɗɗaagu aadee e tiiɗtinde nehtanagol jojjanɗe aadee. E nde foti wallitde paamondiral, muñondiral e musiɗɗaagal hakkunde denndaangal leƴƴi ceertuɗi ciiri walla ɗi njiidaa diineeji. Yanti heen, ende foti ƴellitde golle Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam tabitingol deeƴre e kisal.

3. Jinnaaɓe ɓee ina njogii hakke suɓaade nehdi e jaŋde njiɗani sukaaɓe mum en.

Faandaare  renndaande rowrowre

Kuulal 27 :

1. Neɗɗo kala ina jogii hakke jeytoreede e ɓamtugol pinal renndo mum, e naftoraade ñeeñal e wallitde ɓamtaare ganndal e naftoraade ɓesnooje mum.

2. Neɗɗo kala ina jogii hakke e ndeenka nafooje coomiiɗe e njeñtudi gollal mum to bannge ganndal, coñce, ñeeñal ɗe o tafi.

Kuulal 28 : Neɗɗo kala ene foti daranaade tabitgol hakkeeji aadee kam e ndimaagu mum to bannge renndo kam e nder winndere, mbele kuule kaalaaɗe e nder ngalɗoo nanondiral ina njettoo faandaare toɗɗaande ndee.

Kuulal 29 :

1. Neɗɗo kala ina jogii baɗɗiiɗe renndo ɗe nganndu-ɗaa ko e mum tan ƴellitaare neɗɗaagu mum e wellitaare mum mbaawi aaɓnaade.

2. E nder tabitingol hakkeeji makko e naftoragol wellitaare makko, keerol alaa, so wonaa ngol laawol dotti ngam huuɓnude keɓtingol e ɗooftagol hakkeeji e ndimaagu keddiiɗe, ngam kadi huuɓnude ko hakkille waawi jaɓde e deeƴre renndo e nafoore huftodinnde, e nder renndo tuugiingo e demokaraasi.

3. Ɗee jojjanɗe e ndee wellitaare mbaawataa muk tabitinireede e yeeso yiɗde luulndaade piɓle Fedde Ngenndiije Dentuɗe.

Kuulal 30 : Alaa fof kuulal ngooɗoo bayyinaango waawi faamreede e yeeso rokkude won nguun laamu, walla won oon sete, walla won oon neɗɗo, ko o waawi wonde fof noon, hakke waɗde won ɗeen golle ɗe faandaare mum en woni firtude hakkeeji e wellitaare cifaaɗe ɗoo ɗee.

Jaɓaama e Batu Fedde Ngenndiije Dentuɗe, ñalnde 12/10/1948

Fulo : Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa