Hol to Afriknaaɓe ɓuri heewde uujande ?

0
361

Maa wood wiyɓe jooni-jooni : « ko Orop ! » Fotde maɓɓe wiyde noon, sibu orpnaaɓe cukkii en noppi haa ko yimɓe cikkii wonde Afriknaaɓe so ummiima cuuɗi mum en tan ko to maɓɓe payi. Ɓe mbaɗii kaalisaaji keewɗi ngam faddaade afriknaaɓe, ɓe mahii ɓale, ɓe ndiiwii, ɓe njeenii laamuuji men kaalisaaji mbele ina paddanoo en ɓee « nootiiɓe e Aljanna leyɗe maɓɓe ».

Kono nde tawnoo haala heewii, ganndal naatii heen ngam wiɗtude ɗum. Tee ko Banke winndereejo (Banke moñnjaal) e hoore mum huutorii ngaal kuutorgal wiɗto. Ko hiisa maggal yaltini koo ina laaɓti cer ! 70% (yimɓe 70 e nder 100) uujooɓe (ɗannotooɓe) leyɗe Worgo Saharaa nguuri ko e leyɗe Worgo Saharaa ngoɗɗe ! Huccuɓe heen Orop ko 15% fat ! Yanti heen, ko ɓuri heewde e ɓeen 15%, ko yimɓe jogiiɓe, jannguɓe, wonaa « waasɓe », no ɓe mbiyrata nii. Yeru, 27% e Senegaalnaaɓe naatooɓe Farayse ko jom en dipolomaaji toowɗi ; foti ko e limoore Farysenaaɓe jannguɓe wonɓe nder Farayse. Ɗumɗoo fof ko tawa en kaalaani « kurjutu » mo ɓe neldata e leyɗe men (ballal haralleeɓe ngal wonaa Alla meho).               

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa