Hapa : Ñalɗi Jaayndiyankaagal

0
393
Heblo jaayndiyankaagal
Heblo jaayndiyankaagal

Kala ko rewaani e laawol, heewi ko selde, walla sodaade. Waɗde, ene gasa joom mum naatoya to anndaa. Ɗuum noon, eɗen nganndi, jigaani hay njamndi, saka aadee. Ko ɗum waɗi, tawde jaayndiyanke haaldata ko e renndo, kala ko omo yaltina e hunuko makko, walla ko omo  winnda e ɗerewol, foti ko rewde e laawol. Ngool laawol noon, wonaa ɗatol e leydi ɗo teppe njaɓɓata. Alaa. Ngol laawol, ko kuule ɗe laamu lelni, walla ko diine yamiri, walla ko njuɓɓudi renndo naamnii, tawi so rewaama ene janngina, finndina, weltina kadi deeƴna hakkillaaji. Nde tawnoo ɗum tooñataa hay gooto, waɗde jibintaa faayre e fitinina, taƴataa enɗam.

Ko ɗum waɗi, sabu yenaneede, hannde jaayndeeji keewii e leydi hee, haa teeŋti e dewooji e lay-layti renndo ɗii, nokku kalfinaaɗo rewindaade jaayndeeji binndooji, kaalooji e jeeɓeteeɗi yuɓɓini yeewtere gooɓe jiile, nde tawtoraa e mum jaayndiyankooɓe e ardiiɓe jaaynirɗe.  Ngal pottital jeyaa ko e golle mawninirɗe ñalawma jaayndiyankaagal mo aduna oo toɗɗii e 3 lewru mee, kono tan jaajnaaɗo e lewru mee nduu fof.

Caggal nde gardiiɗo nokku dewintooɗo Jaayndeeji oo udditi jonnde ndee, ko fanniyanke to « ñaawooje yuɓɓo laamu» biyateeɗo Gurmo Loh yeewtani tawtoraaɓe ɓee ko fayti e no jaaynde foti rewnireede e laawol.  Ardiiɓe jaaynde ndee ndewna ɗum e laawol, walla laamu rewna ɗum e laawol. Woni, ɗowtoo kuule jaayndiyankaagal «habrudu goonga, habrira no moƴƴiri ».

Caggal ɗuum, yeewtere ndee udditaa. Kala naamninooɗo konngol rokkaama, haali miijo mum, no haanirta nii. Ene e ko haalaa toon, « so wiyaama yoo jaayndeeji kaal ko foti, kaalira no fotiri, yoo taw ene mbellitaa tawo. Yanti heen, yoo jaayndiyankooɓe e gollorɗe mumen mballe, gila e ngalu haa e kaɓirɗe. Kadi yoo ɓe ndañ fartaŋŋeeji hebleede mbele mbaawkaaji maɓɓe ene ɓeydoo, golle maɓɓe ɓura ŋarɗude ». Ndee ñalnde wonanii jaayndiyankooɓe heewɓe fartaŋŋe wukkittde mette nguufnoo ene ndonkunoo ɗo ngukkiti. Eɗen mbaawi suɓtaade heen :

Jaayndiyankooɓe e ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof kollitii :

• ɗaweede ɗumen sahaaji juutɗi e nder Rajo e tele Ngenndiijo;

•Waasde ɗumen tawtineede e won e kew-kewe mawɗe haa njogoo fartaŋŋe habrude nanooɓe ɗemɗe mumen no poti habrireede haa pota e woɗɓe faamaamuya :

•Waasde dañde fartaŋŋe hebleede mbele mbaawa ŋarɗinde golle mumen.

•Ekn…

Woɗɓe haalɓe toon mette mumen, ko liggotooɓe e Rajo e tele ngenndiijo, tawi :

•ƴeftegol mumen laawɗinaaka ;

•Waɗde ko njoɓetee koo yonaani hay mbakku sasa, saka huuɓna sarɗiiji galle ;

• Sahaa, ko ɓe liggotoo koo, ƴeftaaɓe e laawol ɓee liggotaako hono mum ;

•Tee gardiiɗo ɓe e liggorde hee jiɗɗo riiwde gooto e maɓɓe fof, hatojinaani e lem-lemnude.  

Woɗɓe e woɗɓe kadi ngoytiima caɗeele keewɗe, kono nde tawnoo neɗɗo uumata ko ngal fiyaa, ko ɗee toɓɓe ɗiɗi tan cuɓti ɗen heen sabu ko ɓuri heewde e ɗe ɓe toɗɗii ɓee ko jaayndiyankooɓe haalooɓe ɗemɗe ngenndii Pulaar, Sooninke e Wolof. 

Nde kalfinaaɗo Nokku dewintooɗo jaayndeeji oo ƴeftiti konngol, o hollitii wonde miijooji ɗii fof tonngaama, maa o yettin ɗumen ɗo poti yettineede fof. Caggal nde o yetti tawtoranooɓe ɓee, o uddiri haala makko ko habrude : «kawgel jaayndiyankooɓe koko yuɓɓintee ko ɓooyaani. No rowane nii, ɗemɗe ngenndii Pulaar, Sooninke e Wolof kadi ko ko njeyatee heen». Waɗde eɗen mbiya jaayndiyankooɓe men yoo cettu kuɗi mumen, lawƴa natirɗe mumen,  ngeelta kaalirɗe mumen, ngam jeyeede heen, so Hawrii e Weleede Joomiraaɗo.

Ciimtol Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.