Ko ɗo ngon-ɗaandema

ndema


Hol no paamru-ɗen “Sariya jeyi leydi 1983” ?

Natal remooɓe
Natal remooɓe

Yonta peeñgol makko, ko saabii ɗum e piɓle ɗe o tuugii.
Ciftoren daartol sariyaaji jowitiiɗi e juɓɓitingol jeyi leydi e Moritani

  • Sariya jeyi ganni

Sariya mo wonaa binndaaɗo, kono ko nanondiraaɗo gila dawa-dawi : ko sifaaji ganni no leydi jeyretenoo, so yiɗii noon wona to safalɓe walla to leƴƴi ɓaleeɓe.

Gollordu FONADH yowitiindu e jeyi leydi

Remooɓe leydi
Remooɓe leydi

Pulaar.org - Jeyi leydi | E ñalɗi 23, 24 e 25 suwee hitaande 2014, fedde FONADH (Mooɓondiral pelle ngenndiije daraniiɗe jojjanɗe aadee) yuɓɓinii ɗoo e Nuwaasoot, to Otel Tufeyla, gollordu yowitiindu e jeyi leydi e nder Muritani e dow gollondiral e UE (Dental Orop), e OXFAM, e gollidiiɓe Espaañ e PNUD (Tuugnorgal Ƴellitaare Fedde Ngenndiije Dentuɗe).

JEYI-LEYDI E DAANDE MAAYO : HOLI BATTE SARIYA MO TONNGOODE 83 127 HITAANDE 1987

Maayo mawngo
Maayo mawngo

Leydi, teeŋti noon e ndi swaalo ndi, ko e ngaluuji tago ɓurɗi himmude ɗi yimɓe hoɗɓe daande maayo njeɗaa, ɗum wonani ɗumen sewnde wuurnoore,  ñawndana ɓe saqqaaji maɓɓe kala kamɓe e ɓesnguuli maɓɓe. Ko ɗum waɗi faggudu daande maayo, gila e waalo ngo haa e jejogol ngol, ko ndema e ngaynaaka, sabu ko e ɗiin nokkuuji  ndema golletee, so tawii ko caggal toɓo walla duttugol  ilameeje.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi