Manndelaa : “aawde giɗli, ɓuri aawde ngañgu”

0
550

Hoodere mawnde ñifii to Afrik worgo : Manndelaa wayniima

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa.
« Gorko tedduɗo, jaambaaro, tiiɗɗo fiɓnde mo hono mum woodaani. » Hay so innde maa sowtaaka, yimɓe fof ina nganndi ko Nelson Manndelaa haalaa. 

Hoodere mawnde ñifii to Afrik worgo : Manndelaa wayniima

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa.
« Gorko tedduɗo, jaambaaro, tiiɗɗo fiɓnde mo hono mum woodaani. » Hay so innde maa sowtaaka, yimɓe fof ina nganndi ko Nelson Manndelaa haalaa. 

Sibu, kala kaalɗo ɗum e makko, fepindaaki, haaldaani sabu maayde, haaldaani haa wela walla yiɗde mantude : Alla ina anndi, yimɓe winndere ndee fof ina nganndi, ko goonga, wonaa takkere.

Ɗumɗoo, ko Manndelaa tan dañi oo njettoor mo winndere ndee fof hawri. Ko Manndelaa tan kadi dañi, yimɓe fof e fanndanoode oo kabaaru, winndere ndee fof sunanii ɗum, leƴƴi aduna ɗii fof cunanii ɗum, rajooji winndere ndee kala, jaaynirɗe winndere ndee kala yowde kala ko kaalatnoo walla mbaɗatnoo, ɗisi natal Manndelaa e binndanɗe njettoor keblunoo ina padi kabaaru oo. Gooto fof ina heblii mbele ina adoo mantude mo, ina haala e makko moƴƴe ɗe hay gooto haalaani…

Alaa ko heddanii en so wonaa artude e nguurndam makko, jangtaade huunde e golle makko, mbele yimɓe fof, haa arti noon e yontaaji garooji ina etoo ñemmbude mo. Manndelaa wonaa goyeteeɗo, sibu Manndelaa maayataa, sibu « maayde waawi ñaamde tan ko teewu e ƴiye, kono waawaa ñaamde golle ». Ɓataake ɓurɗo teskinde mo Manndelaa ɗacciri en ko wiyde « Aawde giɗli ɓuri aawde ngañgu ! » Waɗi noon, ko waɗde duuɓi 27 e lebbi 6 e balɗe 6 e nder kasoo, yalta, yaltira yiɗde maslondirde e ɓeen dummbunooɓe ɗum, yaltida e ɓernde moƴƴere, ko Manndelaa tan waawi waɗde ɗum.

Waɗde duuɓi potɗi nii e kasoo yalta, toɗɗee e gardagol leydi, waɗa manndaa gooto, woppa laamu, e daartol winndere ndee no diidorinoo, wonaa to raneeɓe, wonaa to woɗeeɓe, wonaa to ɓaleeɓe, wonaa to leyɗe mawɗe walla tokoose, ko Manndelaa tan dañi hakille e doole waɗde ɗuum.

Manndelaa maayii ñalnde oo 5 desaambar 2013 ina yahra e duuɓi 95. O maayi ko nder galle makko to Johanesbuur caggal rafi bumsuɗe, e wiyde Jakob Sumaa, hooreejo leydi Afrik-worgo. Innde Manndelaa ina waawi lomtaade helmere « ndimaagu » ndee. Kala ko foti yeeɓeede e neɗɗo, tagoore baaba Aadama, ina e Manndelaa . Wonande haɓantooɓe ndimaagu e nuunɗal, maayde Manndelaa ko baasal mawngal, ngal hay huunde waawaa sukkude.

Ko Manndelaa tan woni « yettaa maayaani », Manndelaa tan dañi « hay añɓe maa ina ɓuuco maa », sibu gila omo wuuri o maayaani, naalankooɓe yimooɓe e winndooɓe e yimɓe ñeeñal kala mbaɗti mo ko maande hare « ndimaagu » nii, hare luulndiinde añamnguraagu e paltoor.

BAB