Boode Laaw : Ñalɗi Sileymaani Baal

0
462

Fedde Ceerno Sileymaani Baal jooɗiinde to Ndakaaru yuɓɓinii hikka koolol jeegoɓol ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal ñalnde 9 e 10 feebariyee (colte) 2019 e nder wuro Boode Laaw…

 Won e majji ko ɗoon njuuli jumaa: Baabaaɓe Looti, Seeno Busooɓe, Mow, Wuro Siidi to diiwaan Damga Senegaal, Yennaaka, Njaayeen Penndaaw, Madiina Njaacɓe, Jiinge(ɗo rawda oo woni ɗoo) e banndiraaɓe jolfuɓe ummoriiɓe to Mbaalen Kayoor. Ñalnde 9/02/2019, waɗaa e ñalawma hee ko silkiiji 27 Al Quraana.  Udditi ɗeen golle ko Ceerno Umaar Isaaqa Taal, almaani wuro ngoo, timminiri ɗe kadi duwawuuji e cakkital Ceerno Hamdu Rabbi Baal.  Kikiiɗe oo waɗaa ko diisnondiral setooji Baalɓe Boode garɗi, ɗi toɗɗi-ɗen dow ɗii. Ɗowi joɗnde ndee ko Ceerno Aamadu Bookum mo Mbummba e ballondiral Ɗaahiiru Baal mo Golleere e Dr Hamdu Rabbi Sih. Faandaare joɗnde ndee wonnoo ko sañde njuɓɓudi hakkunde Baalɓe Muritani e Senegaal, tammbotoondi denndaangal golle paatuɗe e Ceerno Sileymaani Baal e ko fayi arde. Batu nguu juuti haa ngu hunndi 2w35h sabu ferlaade. Ɗuum addanii toɓɓe keewɗe e ginol golle ngol ɗoŋeeɗe. Kono tan hawraama, wonande ɓe ngalaa tawo njuɓɓudi, nde gooto fof ruttittoo e wuro mum ngam sosde njuɓɓudi. To bannge seto wuro Baabaaɓe e gardagol Baal Maamuudu Njaay, ngoon rokkaa donngal ko jokkondirde e Baalɓe Muritani e waɗande ɗumen ciimtol ñalɗi ɗii e ko tonngaa e joɗnde ndee.

Jamma oo, ko mowluuda daɗɗaa. Seernaaɓe e sanɗaaji mbaali e quraana, hadisaaji e jaarooje Nelaaɗo(mjksm) haa fajiri dooki.

Ñalnde 10/02/2019, geɗe ɗiɗi teskinɗe e oon subaka:

1. Setooji Baabaaɓe, Seeno Busooɓe e Yennaaka ɗowaa, kolloyaa nokku ɗo Ceerno Sileymaani Baal weertatnoo nguru mum e nder jamaa ka mahrunoo juuɗe mum. Hannde oo noon kaan helaama, waɗtaama simoŋ. Ɗo o jooɗotonoo ɗoo kadi, waɗaa heen ko karooje daneeje. Caggal nde ɗi njalti jamaa kaa, ɗi nawaa ko galle Baalɓe. Setooji ɗii kollaa deftere quraana nde Ceerno Sileymaani Baal winndiri junngo mum. Deftere ndee soomiraa ko nguru ngelooba. Deftere ndee ena wondi e ɗereeji goɗɗi, ɗi njuuteendi jamaanu waylaani e mumen hay batte. E wiyde Alfaa Hamdu Rabbi Baal, mooftuɗo geɗe, ɗowɗo setooji ɗii, ko Ceerno Sileymaani Baal winndiri ɗi junngo mum.

2. Caggal njillu nguu, aafaa ko yeewtere Ceerno Sileymaani Baal, nguurndam e golle. Nde fuɗɗii ko 13h50h. Ɗowi nde ko Ceerno Aliiw Bah, jeyaaɗo to Hoore Foonde, Cile Bummuy Njaay. Hade nde fuɗɗaade, joɗnde ndee udditiraa ko quraana e duwaaw almaami raatib wuro ngoo hono Ceerno Umaar Isaaqa Taal. Nde o rowi ko jonaaɗo meer Boode Laaw waɗi bismaango feewde e hoɗɓe arɓe ɓee. Ko ɗoon nulaaɗo Fedde Sileymaani Baal e ɗemngal Ceerno Aamadu Bookum heɓɓii. O adii haalde ko e ɗemngal farayse, caggal ɗum, o tonngi e Pulaar. Ibraahiima Aamadu Tijjaani Sal waɗi nguurndam yeewtiyaŋke oo hono Ceerno Aliiw Bah e ɗemngal arab. O rowi, daande alquraana fawii. Ko ɗoon hakkillaaji, noppi e gite ndogani gorko Hoore Foonde. Ceerno Aliiw Bah naati e yeewtere mum. O salmini jamaanu nguu, o yetti ardorde Fedde Ceerno Sileymaani Baal Ndakaaru wonnde sabaabu garal makko e Boode Laaw. O haali darnde Ceerno Sileymaani Baal e rimɗitinde Fuuta, tinndinooje pattamlame ɗe lelni wonande dawrugol laamanteeri haa e jikkuuji mum ngenndiyaŋkooji, potɗi ñemmbeede hannde oo. O waɗi kadi eeraango feewde e Fuutaŋkooɓe, ko aldaa e paltoor, nde mawninta Ceerno Sileymaani Baal e wondiiɓe mum sabu so wonaano kamɓe, Fuuta nattatno woodde, fuutaŋkaagal majjatno. Ceerno Aliiw Bah sakkitorii ko eewnaade ɓesngu Baalɓe, gila e ɓesngu ngonngu ɗoon e Boode Laaw, ngonngu Senegaal e Muritani haa e cariingu e ladde, nde mahata geɗe maantiniiɗe e Boode ɗo o jibinaa ɗoo e to Jiinge Jeeri ɗo o lelii ɗoo. O jaari Njaay Saydu Aamadu e darnde mum, o jarfi Fedde Sileymaani Baal to dowla Itali, o manti Hinndu Mintu Ayniina, gonnooɗo jaagorɗo Pinal e Fitiram-gollaagu e oon sahaa. Ko ɗoo setooji gummorinooɗi Muritani kaaɗdi e ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal, mbaynii, kirndi, mbaaltoyi Seeno e Baabaaɓe

Ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal e Boode Laaw mbaɗi faayiida e nafoore mawnde gila e ganndal haa e ganndondiral. To bannge Muritani, ngummorinoo toon ko Baabaaɓe Looti (Baal Maamuudu Njaay, hooreejo Catal FƁPM Baabaaɓe, mawɗo lappol, Baal Umaar Hammaat, koolaaɗo Kuuɓal Catal FƁPM Baabaaɓe, Baal Maamuudu Jaafaar, kalfinaaɗo jokkondiral e Kumpital catal FƁPM, Baal Usmaan Baabayel, Baal Umaar Maamuudu lollirɗo Umaar Tokosel), Seeno Busooɓe (Baal Abdullaay lollirɗo Paate Baal), Jiinge (wuro Jiinge, ɗo Rawda Ceerno Sileymaani Baal woni ɗoo, ko Njaay Saydu Aamadu).

Lappi ɗii, nde ɗi naati Boode Laaw, njaɓɓii ɗi ñalnde heen ko mawɗo galle Baalɓe Boode Laaw e ballondiral Sileymaani Njaay Sileymaani Baal, Alasan Njaay Baal, Alfaa Hamdu Rabbi Baal, Haaruuna Bah, Alasan Ndonngo, Muntaqaa Jah lollirɗo Sidiiki Jah, baylo Galle Baalɓe Boode Laaw ena wiyee Alhajji Sileymaani Barka Aali Callaa Caam, Abdullaay Sammba Bah e suddiiɓe mum Faatimata Aliiw Wañ e Maymuuna Aysata Jallo (njaatigeeɓe setooji Muritani, Mow e Yennaaka). Setooji garnooɗi fof, njippinaa, teddinaa. Won e heen kadi jippinaaɗi to Siñcaan Boode (sara godoroŋ) too e galle Dr Hamdu Rabbi Sih lollirɗo Umaar Annaa, gooto e njaatigeeɓe ñalɗi ɗii.

Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa