E oo subaka dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, fulɓe mbaasii sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulbe mbaasii ɗo lekki maamaawi, mawki, ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗdorde lohbe e ɗomɗube e nder yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaynde woodaani : "So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat".

Kewu o udditiri ko seppo cosaan : cate Nuwaasoot e huunde e cate nder leydi. Denndaangal pinal fulɓe e faggo mum en hollitaama ɗo : gila e koltu maɓɓe (comci e cuɗaari),

NGARDIINDI :

Etaa siwil ko denndaangal kaayitaaji ɗi ɓiyleydiyanke hatojini e jogaade mgam haa waawa anndeede seerndee e heddiiɓe, waawa kadi huutoraade ɗi e fiyakuuji ndenndaanndi : ɗum woni kaayitaaji ɓurɗi lollirde kaayit juddu, kaayit dewgal walla cergal e kaayit cankagol. Keɓgol ɗiin kaayitaaji noon ina jeyaa e ngoƴa yoga e ɓiɓɓe leydi ndi, sabu saɗtande noon ɓeen e waasde newaade laabi keɓirɗi ɗiin kaayitaaji. Ɗeen caɗeele ina mbaawi tonngaade e sababuuji ɗiɗi :

1. Ŋakkere pinal ɓesngu ngu, waasde ummanaade keɓgol heen kaayit fof e sahaa mum sabu waasde faamde hol ko etaa-siɓil nafata.

Gila hanki, 31 mars 2008, wiɗtooɓe (annduɓe) ummoriiɓe e janngirɗe toowɗe (iniwersiteeji) leyɗe jeyaaɗe e Fedde Peewnugol Maayo Senegaal (OMƁS) nana ndenti e batu mawngu ngam yuurnitaade kuccam fedde nde. Ina jeyaa e payndaale nguuɗoo batu renndinngu annduɓe ummoriiɓe ɗum noon, Mali, Gine, Muritani e Senegaal,

Asakal woni salndu tataɓiiru e calɗi lislaam joyi ɗi, cagal gooŋɗinde Alla e nelaaɗo mum, e darnude juulde. Alla toowɗo o wiyi nelaaɗo Muhamad (JKW) : "ƴettu e jawɗeele maɓɓe ɗe sadak (asakal) laaɓniraaɓe, ɓeydiraa ɓe ɗum" . Ko ɗum addani Nelaaɗo (J.KW) wiyde : "jawdi ustortaako sabu sadak (walla asakal)".

O wiyi kadi "sadak ene ñifa tikkere Alla, ene duñta maayde soofnde", Sadak ko ko njarliti-ɗaa, njaltin-ɗaa e jawdi maaɗa, asakal noon ko ko foti itteede e jawɗeele alduɓe, faytinee e waasɓe, e roofolɓe, e jom caɗeele en, e kala ko ene walla nguurndam renndo no yuɓɓiri.

 

Ɗumɗoo ko miijo Musiɗɗo men Maymuuna Caam, muritaninaajo, Hooreejo Fedde Pulaagu Hakkunde Leyɗeele ("Association Peule Internationale"), gonɗo hannde to Paris, laamorgo leydi Farayse. Ko toon o sakkani NGOOƊOO miijo ngo denndaangal winndere Pulaagu e ko wonaa ɗum tan, e nder winndannde makko e ɗemngal farayse, hono "Le secours Peul". "Miijo ngo arani mi tan ko nde teskii mi wonde e nder Fulɓe teemedere fof, ko ɓuri capanɗe njeenayo heen (90 %) ko juulɓe, te asakal, hono salndu tataɓuru Lislaam,

1) Ñaawoore mum
Asakal muddo hoore ko farilla baɗɗiiɗo e kalaa juulɗo, debbo e gorko, suka e mawɗo, dimo e diimaajo, jogiiɗo ko ɓurti nguura mum, hono “deppas” mum, ñande juulde koorka.
2) Faayiida mum (“hikma” mum)
Faayiida gonɗo e yaltinde muddo hoore, hono nafoore mum, ko ɗumɗoo : laɓɓinde koorɗo o e pergitte, heɓɓaana ɗum gebbi gonɗi e koorka, tawi saabii ɗum ko kuddi e ƴettooje e ko nanndi heen, paggitaaɗi e nder lewru koorka ; haɗande miskineeɓe njelaari ñande juulde nde, mbele eɓe ndennda e juulɓe weltaare, ngati juulde ko ñalngu weltaare e weytaare. 

Kammu fooynii, jamma niɓɓo weetiiNaange fuɗii, naange Pulaar fettii Ceerten e ɗoyngol ! Pinen weetiiTuubaako halfiino en, lorli en,Sukki kine men, haɗi en foofdeSuddi gite men haɗi en yiydeMuɓɓi...